Talousarvioesitys 2011

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

Selvitysosa:Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden avulla uusien liiketoimintamallien, palvelukonseptien, työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä sekä julkisten palvelujen uudistumista. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön. Nykyisessä taloustilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja uudistumiselle.

Kansallisessa innovaatiostrategiassa määritellään keskeiset linjaukset laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutukselle.

Innovaatiostrategian keskeisenä uutena näkökulmana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden painottaminen. Sillä tarkoitetaan muun muassa innovaatioiden kysyntää ja käyttöönottoa edistävää lainsäädäntöä, standardisointia, julkisia hankintoja ja käyttäjien osallistumista kehitystyöhön sekä käyttäjien itsensä toteuttamia innovaatioita. Luovan talouden innovaatiotoiminnan edistämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota.

Uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa korkeatasoisella kilpailuun perustuvalla tutkimus- ja kehitystyöllä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostusten kasvaessa korostuu myös tarve arvioida rahoituksen ja eri politiikkatoimien yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan tutkimuksen, arvioinnin ja ennakoinnin keinoin.

Erityisenä tavoitteena on luoda Suomeen huippuluokan innovaatiokeskittymiä. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja edelläkävijyyden edellytykset. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminnassa syvennetään edelleen koulutus- ja tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskeisen välineen muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ja osaamiskeskusohjelma (OSKE). Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla OSKE-ohjelmalla vahvistetaan myös alueiden innovaatioperustaa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteitä suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista.

Innovaatiopolitiikan tavoitteena on synnyttää ja houkutella Suomeen nykyistä enemmän innovatiivisia ja nopeaa kasvupotentiaalia omaavia kansainvälistyviä yrityksiä. Nopean kasvun yritysten riittävä määrä varmistaa sen, että yhteiskunnan panostukset innovointiin kanavoituvat työpaikoiksi ja luovat lisää hyvinvointia. Kasvuyrittäjyyttä edistetään ja nopean kasvun erityistarpeet otetaan systemaattisesti huomioon. Tämä vaatii muun muassa pääomasijoitusmarkkinoiden, kasvuyrityksille suunnattujen yrityspalvelujen sekä yrityshautomoiden ja -kiihdyttämöjen toiminnan kehittämistä.

Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostoja kehitetään johtavien innovaatiokeskittymien kanssa. Kansainvälisen FinNode-verkoston avulla hankitaan tietoa ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten toiminta vakiinnutetaan ja verkostoa sekä sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan.

Ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen toimintojen päällekkäisyyttä on arvioitu vuonna 2010. Arvioinnin nojalla tullaan valtionapuyhteisöjen välistä yhteistyötä lisäämään ja tehostamaan samalla kun olemassa olevia resursseja suunnataan uudelleen.

Yritysten yhteishankkeisiin käytettävissä olevista valtuuksista osa siirretään vuoden 2011 alusta eräiden ELY-keskusten myönnettäviksi, yhteishankkeista osallistumiset kansainvälisiin näyttelyihin sekä vientiverkostohankkeet ja kumppanuusohjelmat käsitellään ELY-keskuksissa muiden hankkeiden jäädessä edelleen ministeriön käsiteltäviksi. Matkailupolitiikassa toimintaa tehostetaan päivitetyn Suomen matkailustrategian mukaisesti. Voimavaroja kohdistetaan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla.

Kansallisen ja yhteisötason sääntelyyn vaikutetaan siten, että sääntelyä voidaan hyödyntää myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan myönteisenä kannusteena. Standardoinnin ja julkisten hankintojen avulla edistetään uusien, innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää.

Mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään uudistamalla kaivoslainsäädäntö, tukemalla geologian alan tietopohjan parantamista sekä kehittämällä kaivoshankkeiden rahoitusta, infrastruktuurin rakentamista ja alan koulutusta.

Ministeriö arvioi hallinnonalan yksiköidensä toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyllä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Keskeisenä tehtävänä vuonna 2010 on innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnista seuraavien toimenpiteiden käynnistäminen.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kehittämistoimia jatketaan niistä tehtävien strategisten arviointien pohjalta ottaen huomioon hallituksen sektoritutkimusta koskevat linjaukset ja valtion tuottavuusohjelma. 1.1.2011 toimintansa aloittavan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintaedellytykset turvataan. Yritysten kansainvälistymistä edistävien valtionapuyhteisöjen palvelukykyä pyritään tehostamaan niitä koskevan synergia-analyysin avulla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista (1—6) ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2011:

• Suomen sijoitus kansainvälisessä innovaatiovertailuissa ei laske suhdannetilanteen johdosta.
• Kasvavilla ja kehittyvillä aloilla syntyy uutta yritystoimintaa. (2)
• Pääomasijoitustoiminta kohdistuu nykyistä enemmän alkuvaiheen rahoittamiseen kehittyvissä klustereissa. (2)
• Luovilla aloilla, hoiva-alalla ja metsäalalla syntyy uutta ja kansainvälistyvää yritystoimintaa.
• Kasvuyritysten toimintaedellytykset paranevat.
• PK-yritykset kansainvälistyvät.
• Innovaatiotoiminnan toteutuksessa kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu. (3)
• Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät ovat nykyistä verkottuneempia, paremmin koordinoituja ja kansainvälisempiä. (3)
• Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -kumppanuuksia.
• Julkisten palvelujen tuottavuus paranee ja syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja.
• Julkisissa palveluissa on aloitettu innovatiivisia hankkeita toimintatapojen uudistamiseksi.
• Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja.
• Alueiden erityisvahvuudet kehittyvät ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö lisääntyy.
• Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyvät korkealla tasolla.

Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Matkailun edistämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Invest in Finland -säätiö, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finpro ry, Music Export Finland, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry/Design Forum, Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry sekä Suomalaisen Työn liitto ry.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 140 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

• Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raaka-ainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat.
• Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Luonnonvarojen arviointitoiminnan kautta syntyy uusia mahdollisuuksia perus- ja jalometallien, teollisuusmineraalien, luonnonkivien sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle.
• Teknologisia ratkaisuja ekotehokkaalle kaivostoiminnalle ja energiatuotannolle on luotu.
• Suomen vuoriklusteri vahvistuu ja kansainvälistyy GTK:n johdolla.
• Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiiviin asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

02. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 720 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 2 000 000 euroa sijoituksiin osakeyhtiöihin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, kun ne perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai tutkimuskeskuksen ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten, tai milloin yritys tai yhteisö ottaa vastaan tutkimuskeskuksesta ulkoistuksella siirrettäviä toimintoja. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä ja yhteisöissä tarkoituksen mukaisella tavalla. VTT voi tehdä sijoitukset suoraan tai hallinnoimansa osakeyhtiön kautta. Sijoitukset ulkomaille rekisteröityyn yhtiöön tai yhteisöön tehdään aina VTT:n hallinnoiman osakeyhtiön kautta

2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

Mikäli VTT merkitsee momentin päätösosan kohdassa 1) mainittuja osake- tai osuuspääomia ulkomaisiin yhtiöihin, tulee tästä olla työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

• VTT:n asiakkaiden kilpailukyky kasvaa ja VTT luo asiakkailleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
• VTT:n toiminnasta syntyy viisi uutta spin-off -yritystä, joista yhdessä on mukana ulkomainen omistaja/sijoittaja (v. 2009 toteutuma: 4; v. 2010 tavoite: 5).
• Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailman eturintaman tutkimusverkostoja ja -kumppaneita vahvistuvat.
• VTT:n aktiivinen toiminta Strategisissa huippuosaamisen keskittymissä (SHOK) vahvistaa Suomen innovaatiokeskittymien kehittymistä. VTT:n SHOK-projektien liikevaihto kasvaa 15—20 % vuodesta 2009, kun kaikki kuusi SHOK:ia toimivat täydellä volyymilla.
• VTT kasvattaa palveluinnovaatiotutkimustaan: soveltamalla tieto- ja viestintäteknologiaa julkisen sektorin palvelujärjestelmiin tuotetaan uusia ratkaisuja, erityisesti terveys- ja hyvinvointisektorille parantaen palvelujen laatua ja tuottavuutta.
• Kestävään kehitykseen perustuvien teknologioiden liikevaihtoa kasvatetaan. Energiasektorilla erityisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa teknologiaa, energiatehokkuutta ja vähähiilistä energiatuotantoa kehittävien tutkimushankkeiden liikevaihtoa kasvatetaan ja niiden tuloksia viedään markkinoille. Hankinta- ja käyttöketjujen teknologiakehityksellä mahdollistetaan metsäenergian käyttömäärien suuri lisäys. Lisäksi kehitystyö tähtää voimakkaasti teknologiavientiin kiihdyttämään uusien bioenergiateknologioiden markkinoille tuloa.
• Hanketuloksista 65—70 % hyödynnetään/tullaan hyödyntämään 3 vuoden aikana tuotannollisesti tai kaupallisesti (v. 2009 toteutuma: 67 %; v. 2010 tavoite: 65—70 %).

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 604 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalien tuoterekisterin maksut sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kemikaalituotevalvontatehtävien keskittämiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Turvatekniikan keskukseen keskitetään kemikaalihallinnon tehtävät Elintarvikevirastosta (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira) sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Tehtävien siirron yhteydessä keskukseen siirtyy yhteensä 74 henkilötyövuotta. Turvatekniikan keskuksen nimi muutetaan samalla Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi (Tukes), jonka kehittäminen tapahtuu nykyisten määrärahojen ja htv-määrien puitteissa tarvittavin siirroin muista virastoista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin ja tuotantojärjestelmiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy, kasvinsuojeluaineiden turvallisuuden varmistaminen sekä markkinoilla olevien tuotteiden tekninen vaatimustenmukaisuus. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

• Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot eivät lisäänny Tukesin toimialueilla aikajaksolla 2004—2012: kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevät 10 % (v. 2004: 9,2, v. 2009: 7,3 ja v. 2012: < 8,3) ja sähköpalokuolemat 23 % (v. 2004: 25, v. 2009: 19 ja v. 2012: < 17).
• Yritysten ja kansalaisten toimintatavat tulevat turvallisemmiksi.
• Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus pysyvät vähintään ennallaan. Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrän 5 vuoden keskiarvo vähenee vuositasolla alle 40 kappaleeseen v. 2014 (v. 2009 toteutuma: 56,5).
• Evirasta, SYKEstä ja Valvirasta Tukesiin siirtyvien kemikaalituotevalvonnan tehtävien hoito on vakiinnutettu ja toiminnan edellyttämät tekniset välineet ovat käytettävissä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Momentin nimike on muutettu.

05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

• Suomalainen mittaus- ja laatutoiminta on eurooppalaista huipputasoa ja asiakastarpeitten ohjaamaa sekä kustannustehokasta.
• Kotimaiset ja EU-rahoitteiset tutkimushankkeet vahvistavat ja syventävät osaamista ja sitä sovelletaan elinkeinoelämän tarpeisiin.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• MIKESin toiminta ja palvelut integroidaan osaksi kansallisia toimintaprosesseja.
• Palveluista noin 10 % tuotetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
• MIKESin osuus eurooppalaisista metrologian alan tutkimushankkeista on noin 3 %.
• Omatoimisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on kolmannes (v. 2009 toteutuma: 35 %) ja kustannusvastaavuus on liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet huomioon ottaen vähintään 115 %.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 686 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.

Selvitysosa:Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

• Vahva osaamispohja, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälisyys ja verkostot ovat laaja-alaisen ja kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan menestystekijöitä Suomen keskeisillä aloilla ja klustereissa. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistuminen innovaatiotoiminnassa on yhtenä painopisteenä.
• Innovaatioiden ansiosta tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on kansainvälistä huippua ja yritykset globaalisti kilpailukykyisiä. Uuden ja uudistuvan liiketoiminnan syntymistä edistetään kaikilla potentiaalisilla aloilla, myös TEM-konsernin tavoitelinjausten mukaisesti luovilla aloilla, hoiva-alalla ja metsäalalla.
• Taloudellinen kasvu edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Innovaatiot ja kokonaisvaltainen kehittäminen muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tuottavuuden nosto ja työelämän laadun parantaminen on välttämätöntä kaikilla aloilla, myös julkisissa palveluissa. Erityisenä painopisteenä on uusiutuvan energian kilpailukyvyn vahvistaminen.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02 (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot). Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40 (Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen) ja 32.20.83 (Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2011—2014.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla. Valikoidut seurannan tunnusluvut ennakoivat vaikuttavuustavoitteiden toteutumista suuntaa-antavasti.

Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 289 000 euroa.

Selvitysosa:Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011:

Vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoitteet kuvaavat matkailun kokonaiskehitystä, joihin Matkailun edistämiskeskuksen toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Ulkoisen asiakastyytyväisyyden keskiarvo on 8,0 (v. 2009: 7,3).

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Finland Convention Bureau on hoitanut sille myönnetyllä valtionavustuksella rahoitettuja kokous- ja kongressipalveluja, jotka vuodesta 2011 siirtyvät Matkailun edistämiskeskukselle, mikä lisää viraston henkilötyövuosimäärää enintään 3 htv:lla. Uusista tehtävistä aiheutuvat henkilötyövuosilisäykset (enintään 3 htv) hoidetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuottavuusohjelman tavoitteiden puitteissa lisävähennyksenä muualta hallinnonalalta.

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 430 650 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2011 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 486 040 000 eurolla.

Avustuksia saa myöntää:

1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen

4) työelämän kehittämishankkeisiin

5) kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin.

Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden

1) sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

2) kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

3) kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

4) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tukea myönnetään erityisesti:

• riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
• tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen edistämällä uuden liiketoiminnan käynnistämistä pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa yrityksissä sekä parantamalla uusien ja nuorten innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen käynnistämisessä tarvittavien palveluiden saatavuutta ja laatua
• pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana
• innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon
• yritysten ja muiden yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun
• kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
• työelämän kehittämishankkeisiin.

Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan, työelämän ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin.

Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Vuonna 2011 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 473,1 milj. euroa.

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 41 052 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien järjestöjen ja valtionapuyhteisöjen valtionavustuksiin, pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen ja ulkomaisten investointien edistämiseen

2) valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen ja alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin

3) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

4) ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen sekä Finpro ry:n tarjoaman perusneuvonnan, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen

5) Yritys-Suomi-portaalin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen toiminnan menoista aiheutuviin kustannuksiin, ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelukonseptien ja verkkopalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annetun määritelmän mukaisesti yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen Finpro ry:n toiminnasta osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kotimaan yksiköiden toiminnasta ovat sellaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin kuuluvia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Selvitysosa:Elinkeinopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen toiminnassa huomioidaan sekä ministeriön konserni- ja innovaatiostrategian linjaukset että yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämistä koskevan YKV-strategian tavoitteet. Valtionavustusta saavat järjestöt ja yhteisöt tuottavat ulkomaankaupan, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alalla ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Vaikuttavuus

• Keksintösäätiö tehostaa keksintöjen kaupallistamiseen tähtääviä edistämistoimiaan.
• Organisaatioiden laatukilpailukyky paranee kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.
• Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistumista.
• Tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja vaihdettavuus paranevat.
• Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin.
• Suomen tunnettuus teollisen muotoilun ja designin osaajana lisääntyy.
• Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien määrä ja Invest in Finlandin markkinaosuus sijoituspäätöksiä tehneiden yritysten avustamisessa kasvaa.
• Yritysten verkottuminen ja viennin määrä lisääntyvät.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Finpron maksuttomista perusneuvonnan ja asiantuntijoiden palveluista vähintään kaksi kolmasosaa kohdennetaan pk-yritysten hyödyksi (v. 2007: 66 %, v. 2008: 73 % ja v. 2009: 62 %.).
• Ulkomaankaupan, elinkeinopolitiikan ja innovaatiopolitiikan edistämistä ja pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä harjoittavien yhteisöjen välinen yhteistyö ja niiden välinen tiedonvaihto lisääntyy ja syvenee.

Momentin nimike on muutettu.

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) innovaatiokeskittymien muodostumista tukevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen

2) suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten integroitumisen tukemiseen kansainvälisiin innovaatioverkostoihin, erityisesti FinNode-verkoston toimintamenoihin ja kehittämishankkeisiin

3) valtionavustusten maksamiseen osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klustereiden kansallisen koordinaation toimintamenoihin sekä ohjelmassa käynnistettävien yhteishankkeiden siemenrahoitukseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Hallituksen innovaatiopoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi vetovoimaisten innovaatiokeskittymien muodostamisen Suomeen sekä kansainvälisen integroitumisen edistämisen. Momentin määrärahaa voidaan käyttää kehittämistoimiin, jotka tukevat innovaatiokeskittymien muodostumista Suomeen sekä yhteistyötä kansainvälisiin innovaatioverkostoihin ja -keskittymiin.

FinNode-toiminnan avulla hankitaan ymmärrystä uusista kehitystrendeistä ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. FinNode-yhteistyön kehittäminen on asetettu tavoitteeksi niin hallitusohjelmassa kuin hallituksen innovaatiopoliittisessa selonteossa. FinNode-toimintaa on Kiinassa, USAssa, Venäjällä ja Japanissa. Vuoden 2011 aikana FinNode-toiminta pyritään vakiinnuttamaan myös Intiassa.

Momentin määrärahaa käytetään myös osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klusteriohjelmien kansallisen koordinaation rahoittamiseen sekä ohjelman toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Osaamisklustereiden tavoitteena on uuden liiketoiminnan synnyttäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen.

Osaamiskeskusohjelman klusteriohjelmien koordinaatioon ja FinNode-toimintaan valtionavustusta saavat yhteisöt tuottavat elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alalla ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Tutkimuslaitosten ja yritysten integroituminen kansallisiin ja kansainvälisiin innovaatioverkostoihin vahvistuu.
• FinNode-kohdemaiden mielenkiinto Suomea kohtaan innovaatioyhteistyökumppanina ja innovaatioympäristönä vahvistuu.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Suomalaisten innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö kansainvälistymisen edistämisessä lisääntyy.
• Tieto FinNode-kohdemaiden liiketoimintamahdollisuuksista välittyy nykyistä tehokkaammin suomalaisille innovaatiotoimijoille.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 300 000 euroa määrärahan tasokorotuksen johdosta.

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 24 660 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymishankkeisiin seuraavasti:

1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin

2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Valtuus. Uusia avustuksia saa vuonna 2011 myöntää 23 628 000 euroa. Mikäli vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2011. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yritysten yhteishankkeita toteuttavat elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri yhteisöt, toimialaliitot sekä yritykset.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla sekä talousarviovuonna yritysten viennin kasvattaminen ja olemassa olevien liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla ja osallistujat voivat olla luovilla aloilla uranuurtajia, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden etsijöitä, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja tuottajia sekä perinteisillä vientialoilla jo menestyneitä viejiä. Määrärahaa voidaan käyttää myös puutuote- ja puurakentamisen alojen kansainvälistymishankkeitten toteuttamiseen.

Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Lisäksi uutena alueena käynnistetään hankkeita eräissä Afrikan maissa (Kenia, Egypti, Nigeria).

Päätösosan kolmannen kappaleen kohdassa yksi mainitut avustuspäätökset tehdään keskitetysti eräissä ELY-keskuksissa ja kohdassa kaksi mainitut hankkeet käsitellään ministeriössä. Kaikki yhteishankkeet toteutetaan edelleen valtakunnallisina yhteishankkeina.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat.
• Kasvuyritykset kansainvälistyvät ja hyötyvät yhteishankkeiden tarjoamasta lisäarvosta.
• Uusien vientiyritysten määrä kasvaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Yhteishankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä kasvaa (v. 2008: 2 756 ja v. 2009: 1 960).
• Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista on vähintään kaksi kolmasosaa (v. 2008: 86 % ja v. 2009: 82 %).
• Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden lukumäärä kasvaa (v. 2008: 14 % ja v. 2009: 19 %).

Vuonna 2011 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 23,4 milj. euroa.

45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua sekä yrityksen toiminnan alkuvaiheen kehittämistoimenpiteitä koskevien avustusten maksamiseen siten kuin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa (675/2007) tarkemmin säädetään.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään 15 000 euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena.

ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pk-yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista.

(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen(siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 102 900 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2011 uusia lainoja saa myöntää enintään 102 823 000 eurolla.

Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Lainoja myönnettäessä otetaan huomioon tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja edistyksellisyys, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen vaikutukset.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 40 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusta myönnetään erityisesti:

1) yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista

2) riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

3) alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

4) markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille

5) innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon

6) pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2009 tilinpäätöksessä 493 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Vuonna 2011 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 24,9 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 457 000 euroa 2010 talousarvion kertaluonteisen myöntämisvaltuuden lisäyksen aiheuttamien maksatusten johdosta ja valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 20 342 000 euroa lainojen myöntämisvaltuuden kertaluonteisen lisäyksen poistumisen johdosta.