Talousarvioesitys 2011
30. Aikuiskoulutus
Selvitysosa:Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön voimavaroja sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön talousarviossa lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40 ja 29.90 määrärahoihin tässä luvussa jäljempänä esitettävän taulukon mukaisesti.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutusta suunnataan taantuman vaikutusten lieventämiseen, maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukemiseen sekä opetushenkilökunnan osaamisen varmistamiseen.
Tavoitteeksi on asetettu, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Tämä edellyttää osallistumispohjan laajentamista ja vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamista. Tässä tarkoituksessa lisätään erityisesti vailla ammatillista koulutusta tai vanhentuneen koulutuksen varassa olevien, yrittäjien ja pk-yritysten henkilöstön, maahanmuuttajien sekä yli 55-vuotiaiden koulutusmahdollisuuksia.
Vapaan sivistystyön edellytyksiä vastata muuttuviin koulutustarpeisiin sekä vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiä parannetaan. Painopisteenä on maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien, työttömien ja senioriväestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä koulutuksen alueellisen saavutettavuuden varmistaminen.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Koko työikäisen aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa parantamiseen lisätään jatkamalla ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (Akku) toimeenpanoa. Painopisteenä ovat työelämässä tapahtuvan oppimisen vahvistaminen, eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen ja joustavat koulutuksen yhdistelymahdollisuudet, oppisopimustyyppisen koulutuksen ja erityispätevyyksien käyttöönotto korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa, avoimen korkeakouluopetuksen suuntaaminen työikäisen aikuisväestön tarpeisiin, aikuisopiskelun osuvuutta parantavien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tehostaminen, vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksien parantaminen sekä aikuisopiskelun etuusjärjestelmien selkiyttäminen ja rahoituspohjan laajentaminen.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua ja tehokkuutta parannetaan käynnistämällä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän toimivuutta, ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuksen laatua sekä oppisopimuskoulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmää koskevia kehittämistoimenpiteitä. Jatketaan ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen määräytymiskriteereiden kehittämistyötä ja uudistetaan ammatillisten erikoisoppilaitoksen rahoitusjärjestelmä. Vailla ammatillista tutkintoa olevien aikuisten mahdollisuuksia suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto helpotetaan koulutuksen järjestäjille myönnettävillä opintosetelityyppisillä avustuksilla vuodesta 2011 lähtien.
Korkeakoulutasoista aikuisopiskelua tehostetaan osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen sekä korkeakoulu-uudistuksen toimeenpanoa. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen määrä on vähintään 1 200 opiskelijaa. Aikuisväestön mahdollisuuksia suorittaa osaamistarpeisiinsa vastaavia tutkintojen osia lisätään. Korkeakoulut voivat periä tästä koulutuksesta maksuja. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa suunnataan vastaamaan monipuolisesti työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin ja sen saavutettavuutta parannetaan tehostamalla yhteistyötä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Hyödynnetään aiempaa suunnitelmallisemmin työvoimapoliittisen koulutuksen tarjontaa korkeakoulutasoisessa aikuiskoulutuksessa.
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009—2012 toimeenpanoa jatketaan. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan siirtämällä perustamiskustannusjärjestelmä osaksi laskennallista valtionosuusjärjestelmää vuoden 2012 alusta. Oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kehittämisessä painopiste on vuonna 2011 kansanopistoissa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvat uusitaan vuoteen 2012 mennessä.
Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia lisätään. Yleistä kielitutkintojärjestelmää kehitetään sekä valmistavan koulutuksen tarjontaa suunnataan niin, että ne palvelevat monipuolisesti maahanmuuttajia koulutuksessa, työelämässä ja kansalaisuuden saamisessa tarvittavan kielitaidon hankkimisessa ja osoittamisessa. Maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien opetuksessa toimivan opetushenkilökunnan SPECIMA-tyyppistä täydennyskoulutusohjelmaa jatketaan.
Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan jatkamalla Osaava-täydennyskoulutusohjelmaa hallitusohjelman tavoitteiden ja työryhmän (OPM 2009:16) ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on, että vuonna 2011 osaamista parantavaan täydennyskoulutukseen osallistuu 35 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa.
Aikuisopiskelun osuvuutta ja vaikuttavuutta parannetaan tehostamalla opetushallinnon sekä työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyönä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä toimeenpanemalla valtakunnallinen ESR-kehittämisohjelma. Sähköiset tietopalvelut Opintoluotsi ja Koulutusnetti yhdistetään ja sijoitetaan Opetushallitukseen niin, että ne muodostavat työ- ja elinkeinohallinnon hoitamien tietopalveluiden kanssa toimivan kokonaisuuden. Aikuisväestön osaamisesta hankitaan kansainvälistä vertailutietoa osallistumalla OECD:n koordinoimaan aikuisten taitotasomittaukseen (PIAAC), jonka kansallinen tiedonkeruu ajoittuu vuosille 2010—2012.
Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpano edellyttää laajaa yhteistyötä eri ministeriöiden, työelämän järjestöjen sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kesken. Tässä tarkoituksessa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään niin, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Toiminnan laajuus
Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800 julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Erityyppiseen aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä eli 52 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Tavoitteena on nostaa työikäisen aikuisväestön vuotuinen osallistumisaste 52 prosentista 60 prosenttiin ja laajentaa osallistumispohjaa nykyistä kattavammaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan menoista noin 12 % kohdentuu aikuiskoulutukseen jäljempänä olevan taulukon mukaisesti. Koulutuksen tarjontaa lisätään ja suunnataan niin, että sillä pystytään vastaamaan taantuman vaikutuksiin sekä varautumaan aikuisopiskelun etuuksien uudistamisen takia laajenevaan omaehtoisen koulutuksen kysyntään.
| Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessaja vapaassa sivistystyössä | ||||
| Koulutusmuoto | 2008 toteutuma |
2009 toteutuma/ arvio |
2010 arvio |
2011 arvio |
|---|---|---|---|---|
| Aikuisten perusopetus | ||||
| tutkinto-opiskelijat | 952 | 1 010 | 1 070 | 1 100 |
| aineopiskelijat | 751 | 850 | 950 | 1 100 |
| Aikuisten lukiokoulutus | ||||
| tutkinto-opiskelijat | 6 460 | 6 460 | 6 400 | 6 400 |
| aineopiskelijat | 16 360 | 16 500 | 16 800 | 17 100 |
| Ammatillinen peruskoulutus | ||||
| näyttöön valmistava oppilaitosmuotoinen koulutus, opiskelijat | 14 019 | 15 464 | 17 350 | 18 030 |
| oppisopimuskoulutus, opiskelijat | 22 915 | 20 246 | 16 300 | 16 000 |
| suoritetut tutkinnot, yhteensä | 7 694 | 8 500 | 9 000 | 9 500 |
| Ammatillinen lisäkoulutus | ||||
| näyttöön valmistava koulutus, opiskelijat1) | 28 000 | 28 000 | 28 150 | 28 150 |
| oppisopimuskoulutus, opiskelijat | 24 480 | 24 480 | 23 392 | 22 000 |
| suoritetut tutkinnot | 16 500 | 16 600 | 16 600 | 15 800 |
| ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus | 6 881 | 6 961 | 7 122 | 7 700 |
| Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus | ||||
| amk-tutkinto, opiskelijat | 19 620 | 19 000 | 19 800 | 19 800 |
| ylempi amk-tutkinto, opiskelijat | 4 536 | 4 800 | 5 100 | 5 100 |
| ammatilliset erikoistumisopinnot, opiskelijat | 7 800 | 5 300 | 5 000 | 4 700 |
| avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat | 13 500 | 13 500 | 14 000 | 14 500 |
| suoritetut amk-tutkinnot | 3 741 | 4 000 | 4 200 | 4 400 |
| suoritetut ylemmät amk-tutkinnot | 681 | 850 | 1 250 | 1 350 |
| suoritetut erikoistumisopinnot | 3 894 | 3 700 | 3 500 | 3 200 |
| Yliopistojen aikuiskoulutus | ||||
| avoin yliopisto, opiskelijat2) | 86 727 | 89 000 | 89 000 | 89 000 |
| Vapaan sivistystyön oppilaitokset3) | ||||
| kansalaisopistot, opiskelijat | 630 000 | 630 000 | 631 000 | 632 000 |
| kansanopistot, opiskelijat | 112 000 | 112 000 | 112 000 | 112 500 |
| kesäyliopistot, opiskelijat | 36 000 | 36 000 | 36 000 | 36 000 |
| opintokeskukset, opiskelijat | 192 000 | 192 000 | 192 000 | 192 000 |
| liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat | 80 000 | 82 600 | 82 600 | 82 600 |
1) Luvut kuvaavat tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden määrää - eivät valtionosuuden perusteena olevaa laskennallista opiskelijatyövuosien määrää.
2) Luvut sisältävät ikääntyvät yliopistossa opiskelevat.
3) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän toteutumatieto on vuodelta 2007.
| Aikuiskoulutuksen rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2010 talousarvio |
2011 esitys |
||
| 29.10 | Yleissivistävä koulutus | ||
| Valtionosuus käyttökustannuksiin | |||
| — perusopetuksen aikuisopiskelijat (arvio) | 3 262 000 | 3 587 000 | |
| — lukion aikuisopiskelijat (arvio) | 11 035 000 | 11 211 000 | |
| 29.20 | Ammatillinen koulutus | ||
| Valtionosuus käyttökustannuksiin | |||
| — näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (arvio) | 75 924 000 | 80 109 000 | |
| 29.30 | Aikuiskoulutus | ||
| — aikuiskoulutuksen kehittäminen, opetushenkilöstön koulutus ja tukitoimet | 27 243 000 | 26 232 000 | |
| — valtionosuus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille | 167 435 000 | 169 148 000 | |
| — valtionosuus oppisopimuskoulutukseen | 135 151 000 | 140 552 000 | |
| — valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja järjestöille | 171 779 000 | 175 229 000 | |
| 29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
| Valtionosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin | |||
| — aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus | 62 643 000 | 63 713 000 | |
| — erikoistumisopinnot | 6 328 000 | 6 050 000 | |
| — ylempi amk-tutkinto | 16 135 000 | 16 411 000 | |
| Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan1) | |||
| — avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinto-oikeudet | 23 000 000 | 23 000 000 | |
| 29.90 | Liikuntatoimi | ||
| Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat | |||
| — liikunnan koulutuskeskukset | 14 759 000 | 16 554 000 | |
| Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille | 1 840 000 | 597 000 | |
| Yhteensä | 716 534 000 | 732 393 000 | |
1) Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25-vuotiaana aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 165 milj. euroa v. 2010.
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 24 247 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetustoimen henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen
2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen, virallisten kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen sekä näyttötutkintomestarikoulutukseen
3) lähialueyhteistyöhön ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön sekä erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin
4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| 1. Opetustoimen henkilöstökoulutus | |
| Yleissivistävään koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus | 4 800 000 |
| Ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus | 2 500 000 |
| Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus | 549 000 |
| Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus | 3 050 000 |
| Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset ja seurannan kehittäminen | 168 000 |
| Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan Specima-koulutus | 2 000 000 |
| Opetustoimen henkilöstön Osaava-ohjelma | 8 000 000 |
| Yhteensä | 21 067 000 |
| 2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | |
| Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | 1 682 000 |
| Näyttötutkintojen sähköisen palautejärjestelmän (AIPAL) ylläpitäminen ja kehittäminen | 150 000 |
| Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano | 295 000 |
| Virallisten kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen | 103 000 |
| Yhteensä | 2 230 000 |
| 3. Lähialueyhteistyö ja erityisryhmien koulutus | |
| Lähialueyhteistyö ja muu Venäjä-yhteistyö | 450 000 |
| Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus | 500 000 |
| Yhteensä | 950 000 |
| Kaikki yhteensä | 24 247 000 |
Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamiseksi jatketaan Osaava-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää työurien pidentämistä sekä lisätä ammatillista kehittymistä ja parantaa työolosuhteita.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 14 000 euroa kelamaksun kertaluonteisen poiston palauttamisesta.
| 2011 talousarvio | 24 247 000 |
| 2010 III lisätalousarvio | 12 000 |
| 2010 talousarvio | 24 233 000 |
| 2009 tilinpäätös | 15 359 000 |
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 985 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen ja vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoon liittyvään sekä muuhun aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä ja koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevaan valtakunnalliseen tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaan, maahanmuuttajien koulutuksen tehostamiseen ja aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen
2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten taitotasomittauksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
3) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen | 290 000 |
| Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen kehittäminen | 150 000 |
| Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen kehittäminen | 270 000 |
| Maahanmuuttajien koulutuksen tehostaminen | 210 000 |
| Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen (mm. opintoluotsi, koulutusnetti) | 270 000 |
| Aikuisopiskelua ja elinikäistä oppimista koskeva tutkimus, arviointi ja seuranta (ml. PIAAC) | 480 000 |
| Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö | 210 000 |
| Muu aikuiskoulutuksen kehittäminen | 105 000 |
| Yhteensä | 1 985 000 |
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) | -100 |
| Tuottavuussäästön palautus | 75 |
| Tasomuutos | -1 000 |
| Yhteensä | -1 025 |
| 2011 talousarvio | 1 985 000 |
| 2010 talousarvio | 3 010 000 |
| 2009 tilinpäätös | 10 104 000 |
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 166 609 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle
2) enintään 7 073 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.
| Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt | ||
|---|---|---|
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 2 028 620 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 295 052 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan | 255 000 | opintokerhotunti |
| Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan | 172 940 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 59 674 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Kansanopistojen yksikköhinnan eräitä porrastusperusteita uudistetaan ja perustamiskustannusten hankekohtaisesta rahoitusjärjestelmästä luovutaan vuoden 2012 alusta. Perustamishankkeiden rahoitus otetaan poistojen perusteella huomioon käyttökustannusten valtionosuusperusteissa.
| Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa) | |||
|---|---|---|---|
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 91 026 000 | 2 550 000 | 93 576 000 |
| Kansanopistot | 50 698 000 | 2 450 000 | 53 148 000 |
| Opintokeskukset | 12 584 000 | 1 773 000 | 14 357 000 |
| Kesäyliopistot | 5 228 000 | 300 000 | 5 528 000 |
| Yhteensä | 159 536 000 | 7 073 000 | 166 609 000 |
Valtionavustuksia käytetään laatu- ja kehittämisrahoitukseen, opintoseteliavustuksiin ja rakenteellisen kehittämisen avustuksiin. Laatu- ja kehittämisrahoituksen perusteena olevat tavoitteet sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja ylläpitäjiä edustavien valtakunnallisten järjestöjen kesken. Kehittämisohjelman toimeenpanolla ja avustuksia kohdentamalla parannetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa tukevia tehtäviään. Painopisteenä on maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä opinnollista kuntoutusta tarvitsevien väestöryhmien koulutuspalvelujen turvaaminen sekä vastata työllisyystilanteen ja ikärakenteen muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin.
| Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat | |
|---|---|
| Kansalaisopistot | 78,37 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 282,97 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | |
| — opintokerhotoiminta | 4 euroa/opintokerhotunti |
| — muu kuin opintokerhotoiminta | 102,87 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 147,32 euroa/opetustunti |
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Kustannustason muutos (1,6 %) | 2 500 |
| Elinikäisen oppimisen ja vapaan sivistystyön vahvistaminen | 200 |
| Kansanopistojen opiskelijaviikkojen lisääminen | 900 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -350 |
| Yhteensä | 3 250 |
| 2011 talousarvio | 166 609 000 |
| 2010 III lisätalousarvio | — |
| 2010 I lisätalousarvio | 1 350 000 |
| 2010 talousarvio | 163 359 000 |
| 2009 tilinpäätös | 156 665 648 |
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 148 629 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 8 050 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin, opiskelijamaksujen perimättä jättämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 600, josta liikenneopettajakoulutukseen enintään 150 opiskelijatyövuotta. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2011 noin 16 410 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 28 800. Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2013 mennessä.
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Valtionosuus käyttökustannuksiin | 140 579 000 |
| Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin, opintomaksujen perimättä jättämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) | 8 050 000 |
| Yhteensä | 148 629 000 |
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Kustannustason muutos (1,6 %) | 2 215 |
| Toiminnan laajuuden muutos | -826 |
| Yhteensä | 1 389 |
| 2011 talousarvio | 148 629 000 |
| 2010 talousarvio | 147 240 000 |
| 2009 tilinpäätös | 139 225 811 |
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 140 552 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 4 850 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2011 on 29 410. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen.
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) | 108 019 000 |
| — kunnallinen ammatillinen koulutus (11 100 * 6 707 €) | 74 452 000 |
| — yksityinen ammatillinen koulutus (4 757 * 7 056 €, sis. alv ) | 33 567 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -62 770 000 |
| Lisäkoulutus | |
| — ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (23 015 * 3 269 €) | 75 230 000 |
| — muu lisäkoulutus (6 448 * 2 361 €) | 15 223 000 |
| — valtionavustus tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen | 850 000 |
| — valtionavustus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen | 4 000 000 |
| Yhteensä | 140 552 000 |
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Kustannustason muutos (1,6 %) | 733 |
| Lisäkoulutuksen hintojen tasokorotus | 1 300 |
| Lisäkoulutuksen oppisopimusten lisäys | 1 000 |
| Peruskoulutuksen oppisopimusten lisäys | 2 300 |
| Tasokorotus | 68 |
| Yhteensä | 5 401 |
| 2011 talousarvio | 140 552 000 |
| 2010 I lisätalousarvio | 3 300 000 |
| 2010 talousarvio | 135 151 000 |
| 2009 tilinpäätös | 140 492 777 |
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 519 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 296 840, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 14 000 opiskelijatyöpäivää.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi siten, että ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmässä siirrytään käyttämään rahoituksen perusteena opiskelijatyöpäivää.
Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 69,12 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 324 000 euroa johtuen kustannustason muutoksesta.
| 2011 talousarvio | 20 519 000 |
| 2010 talousarvio | 20 195 000 |
| 2009 tilinpäätös | 19 683 804 |
52. Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamiseksi siten, että vuoden 2012 alusta perustamishankkeiden rahoitus otetaan poistojen perusteella huomioon käyttökustannusten valtionosuusperusteissa ja samalla luovutaan perustamishankkeiden hankekohtaisesta rahoituksesta. Tämän johdosta momentille ei esitetä valtionavustusten myöntämisvaltuutta, josta aiheutuisi kustannuksia vuodelle 2012.
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Vuonna 2011 myönnettävät valtionavustukset | 692 000 |
| Ennen vuotta 2011 myönnetyt valtionavustukset | 308 000 |
| Yhteensä | 1 000 000 |
Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 100 oppilaalle.
| 2011 talousarvio | 1 000 000 |
| 2010 talousarvio | 1 000 000 |
| 2009 tilinpäätös | 1 000 000 |
53. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 8 620 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä Kriittiselle korkeakoululle.
Selvitysosa:Vapaan sivistystyön järjestörakennetta uudistetaan yhteistyön ja voimavarojen käytön tehostamiseksi osana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa.
| Määrärahan arvioitu käyttö | € |
|---|---|
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 300 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 2 575 000 |
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 950 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 500 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 845 000 |
| Ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 150 000 |
| Järjestöjen suomen kieltä ja kulttuuria koskevaan yhteistyöhön sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön | 100 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 135 000 |
| Oppilaitosten ympäristösertifikaattitoimintaan | 65 000 |
| Yhteensä | 8 620 000 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 150 000 euroa johtuen kertaluontoisen lisäyksen poistumisesta.
| 2011 talousarvio | 8 620 000 |
| 2010 talousarvio | 8 770 000 |
| 2009 tilinpäätös | 9 786 000 |