Talousarvioesitys 2011

5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistävä politiikka on keskeisessä asemassa, kun vahvistetaan kestävän vihreän kasvun edellytyksiä ja tuetaan taloudellista kehitystä, kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia. Entistä avoimempi ja dynaamisempi globaali toimintaympäristö ja suhdannevaihtelut asettavat vaativia haasteita Suomen taloudelle.

Hallitus on määrätietoisesti jatkanut jo ennen taantumaa käynnistyneitä kehittämistoimia. Tavoitteena on varmistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen riittävyys, parantaa t&k:n laatua ja edistää tiedon ja osaamisen hyödyntämistä. Uudelle kasvulle luodaan perustaa innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta sekä erikoistumalla korkeaa koulutusta ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Hallitusohjelmassa asetettu neljän prosentin t&k-intensiteetin tavoite toteutui v. 2009 (epävirallinen arvio). Tämä johtui etenkin bruttokansantuotteen supistumisesta. Eurooppa 2020 -strategiaan liittyen Suomen tavoitteena on pitää intensiteetti vähintään neljässä prosentissa myös jatkossa.

Yliopistolain voimaantulo 1.1.2010 merkitsi suurta muutosta. Yliopistojen oikeudellinen asema muuttui joko julkisoikeudelliseksi laitokseksi tai yksityisoikeudelliseksi säätiöksi. Muutokseen liittyvät taloudelliset ehdot ja erityistarpeet on kirjattu talousarvioihin. Hallinnollisten, rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten toimeenpano yliopistoissa edellyttää, että asiaan kiinnitetään lähivuosinakin huomiota.

Työ- ja elinkeinoministeriön kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma valmistuu v. 2010. Se jäsentää innovaatiopolitiikan tavoitteita ja uusia avauksia, kuten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistävät julkiset hankinnat, edelläkävijämarkkina-aloite ja säädösympäristön kehittäminen.

Innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa ja Suomen Akatemian Tieteen tila ja taso -raportissa esitetyt arviot osoittavat tarpeen vauhdittaa pitkäjänteisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä ja käynnistää uusia toimia muun ohella julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän rationalisointiin liittyen. Tarvitaan myös toimia, jotta suomalaisen tutkimuksen laatu ei jää pysyvästi jälkeen kansainvälisestä kärjestä. On panostettava pitkäjänteisesti inhimillisiin voimavaroihin ja luotava vetovoimaisia tutkimusympäristöjä. Innovaatiojärjestelmän toimintamallien toimivuutta on parannettava, lisättävä kansainvälistymistä ja uudistettava erityyppisten kokeilujen avulla rakenteita ja sisältöjä.

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma viimeistellään opetus- ja kulttuuriministeriössä syksyllä 2010. Tämän jälkeen kehittämistä jatketaan hallituksen hyväksymien suuntaviivojen ja tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus- ja innovaationeuvosto tukee ohjelman valmistelua sekä sisällyttää sen keskeiset elementit joulukuussa 2010 valmistuvaan (ja osaltaan seuraavaa hallituskautta pohjustavaan) poliittiseen linjaraporttiin.

Myös sektoritutkimuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma on määrä sisällyttää pääkohdin neuvoston linjaukseen. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tehtävät ja kokoonpano uusittiin v. 2009. Yhteiskunnan muuttuviin tieto- ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi sektoritutkimusta on kehitettävä tavalla, joka mahdollistaa uudet vaihtoehtoiset rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut. Sektoritutkimuskentän uudistamista on tarpeen jatkaa seuraavalla vaalikaudella.

Kotimaisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja Suomen osallistumista EU:n yhteisiin infrastruktuureihin pohjustettiin v. 2009 valmistuneessa kansallisessa tiekartassa. Jatkotoimet kohdistuvat infrastruktuurien valinta- ja rahoitusmekanismien sekä toimintaedellytysten luomiseen. Globaalin yhteistyön tärkeys on kasvanut nopeasti. EU:n kehitys vaikuttaa suoraan kansalliseen politiikkaan. FinNode-innovaatiokeskusten avulla edistetään kansainvälistä yhteistyötä, luodaan uusia monenkeskisiä toimintamalleja ja levitetään tietoa globaaleista kehitystrendeistä.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat päässeet toiminnassaan vauhtiin. Vastaisuudessa huomiota on kiinnitettävä niiden pitkäjänteiseen rahoitukseen, t&k:n dynamiikan vahvistamiseen ja hyvien toimintamallien käyttöönottoon esimerkiksi arviointien keinoin. Aluelähtöistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistävän osaamiskeskusohjelman (2007—2013) väliarviointi toteutetaan v. 2010. Sen avulla tehostetaan ohjelman toimijoiden ja alueiden keskinäistä yhteistyötä ja tiivistetään osaamisen verkottumista. Tavoitteena on osaamiseltaan korkeatasoisten ja sisällöiltään kiinnostavien, kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien luominen.

Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa

¹⁾ Suomen Akatemian vuoden 2010 varsinaisen talousarvion valtuuksiin sisältyi 64 milj. euron tekninen, budjetointitavasta aiheutuva lisäys, joka on taulukon lukujen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi poistettu taulukon luvuista.