Talousarvioesitys 2011
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 1 352 milj. euroa, missä on vähennystä vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 1 050 milj. euroa. Vähennyksestä 1 000 milj. euroa aiheutuu vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa viennin rahoituksen turvaamiseen myönnetyn lainavaltuuden maksatusmäärärahojen vähenemisestä. Työllisyysmäärärahat laskevat 22 milj. eurolla parantuneen työllisyystilanteen johdosta. Työllisyys- ja yrityspolitiikkaa toteutetaan myös osalla Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka -lukuun sisältyvistä määrärahoista. Eräitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä työvoimakoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset tuet rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta.
Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, investoinneille ja vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Toimenpiteitä suunnataan pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Uusien yritysten syntymistä edistetään antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoilla ja kehittämällä starttirahajärjestelmää. Yksinyrittäjätuella kannustetaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 43 milj. euroa, josta 12 milj. euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin. Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla edistetään työllisyyttä ja alueiden toimintaedellytyksiä. Työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia kehitetään niin, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti.
Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan työttömyysjakson varhaisessa vaiheessa vahvistetulla ohjauksella ja neuvonnalla, työvoimakoulutuksella, työharjoittelulla ja työllisyysmäärärahoilla. Kouluttamattomat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muuhun työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria aktivoidaan hakemaan työpaikkoja palkkatuen ja siihen pohjautuvan rekrytointisetelin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Työssä oppimisen paikkoja etsitään myös ostopalveluna. Työvoimakoulutuksessa on keskimäärin 25 390 henkilöä, ja työllisyysmäärärahoilla työllistettyjä on keskimäärin 47 730 henkilöä.
Finnvera Oyj:n rahoituksesta merkittävä osa suunnataan yrityksiin, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt taloudellisen taantuman takia, mutta joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Erityisesti tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön suhdannelainat ja -takaukset. Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan 263 milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan 45 milj. euroa.
Finanssikriisin myötä vaikeutuneen viennin rahoituksen turvaamiseksi otettiin v. 2009 käyttöön tilapäinen valtion talousarviosta myönnettävä viennin jälleenrahoitus, jossa Suomen Vientiluotto Oy on rahoittanut välittäjäpankin kautta vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa. Suomen Vientiluotto voi myöntää jälleenrahoitusta 30.6.2011 saakka sellaisiin hankkeisiin, joiden hakemukset on tehty 31.12.2010 mennessä. Myönnettävien luottojen ja nostettavien lainojen määrää riippuu mm. viennin ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan kehittymisestä. Luottojen määrän arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Talousarvioesityksessä on varauduttu yhteensä 500 milj. euron luottojen nostamiseen v. 2011.