Talousarvioesitys 2011

Välilliset verot

Arvonlisäveroennusteen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Yksityisen kulutuksen tapauksessa merkittävin riski liittyy kotitalouksien kulutushalukkuuteen. Taantuman aikana kotitalouksien säästäminen lisääntyi tuntuvasti. Taloustilanteen kohentuessa säästämisaste kääntyy laskuun mutta jää edelleen keskimääräistä korkeammalle tasolle. Näköpiirissä oleva kotitalouksien tulokehitys antaisi siten mahdollisuuksia ennustettua nopeammallekin kulutuskysynnän kasvulle. Yksityisen kulutuksen arvon muutos prosenttiyksiköllä vaikuttaa arvonlisäveron tuottoon noin 100 milj. euroa.

Valmisteverojen tuotto kehittyy suhteellisen vakaasti ja tuoton muutokset ovat suhteellisen pieniä lyhyellä aikavälillä. Valmisteveroista merkittävin on energiaverot, joiden tuoton riskit liittyvät ennen muuta yleisen taloudellisen kehityksen epävarmuuteen. Suurin merkitys on sillä, miten liikennesuoritteet kehittyvät, sillä bensiinin valmistevero tuottaa noin puolet ja dieselpolttoaineen vero noin neljänneksen energiaverokertymästä. Energian kulutus kokonaisuutena muodostaa siten verrattain vakaan osan veropohjaa.

Alkoholijuomaveron tuotto on kehittynyt verrattain tasaisesti talouskriisistä huolimatta. Siihen liittyvät riskit ovat yhteydessä ennen muuta matkustajatuontiin ja harmaiden markkinoiden kehittymiseen. Vuosina 2008—2009 toteutetut veronkorotukset lisäävät paineita matkustajatuonnin kasvulle. Suomen hintataso verrattuna Viroon on useimmissa tuotteissa edelleen lähes kaksinkertainen. Myös tupakkaveron tapauksessa matkustajatuonti muodostaa riskin kertymän kannalta.

Autoveroennusteen riskit liittyvät epävarmuuteen verotettavaksi tulevien ajoneuvojen kysynnästä ja niiden sovellettavaan veroprosenttiin vaikuttavista keskimääräisistä hiilidioksidipäästöistä. Jos uusien henkilöautojen kysyntä poikkeaa ennustetusta 1 000 kappaleella, tämä vaikuttaisi verotuottoon n. 7 milj. eurolla. Hiilidioksidipäästön keskiarvon yhden gramman muutos vaikuttaisi puolestaan n. 3—4 milj. eurolla uusista henkilöautoista kertyvän autoveron tuottoon.

Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Taloustaantuman seurauksena uusien henkilöautojen kysyntä putosi 40 % v. 2009, mutta kysyntä on kääntynyt nousuun v. 2010 ja nousun arvioidaan jatkuvan edelleen v. 2011. Autoveroennusteen oletuksena käytettävä kysyntäennuste vuodelle 2011, 117 000 uutta henkilöautoa, on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja on mahdollista, että uusien henkilöautojen kysyntä on suurempi kuin tuloarvion perustana käytetty oletus. Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että kotitalouksien odotukset oman taloudellisen tilanteen suhteen säilyisivät vahvoina. Uusien henkilöautojen hankinnat voivat jäädä arvioitua vähäisemmiksi, jos työllisyys kehittyisi ennustettua heikommin. Välillisistä veroista autoveron tuotto on herkin kuluttajien odotuksissa tapahtuville muutoksille.

Ajoneuvoveron veropohjana on koko liikennekäytössä oleva ajoneuvokanta, jonka muutokset eivät yleensä ole kovin suuria ainakaan lyhyellä aikavälillä. Liikennekäytöstä poistomenettelyn helpottuminen voi kuitenkin vaikuttaa jonkin verran ajoneuvoveron tuottoon, ja dieselkäyttöisten henkilöautojen osuuden kasvun voidaan arvioida jonkin verran lisäävän veron tuottoa.

Varainsiirtoveron tuotto riippuu asuntojen ja kiinteistöjen hintojen ja kauppojen lukumäärän kehityksestä. Myös veron piiriin kuuluvat yrityskaupat vaikuttavat verokertymään ja lisäävät verotuoton vuotuista vaihtelua. Poikkeuksellisen alhaisen korkotason myötä asuntojen hintojen nousu on jatkunut voimakkaana kokonaistaloudelliseen kehitykseen suhteutettuna. Riskinä on se, että korkotason kääntyminen nousuun ja kotitalouksien ja odotusten muuttuminen varovaisemmiksi voivat näkyä asuntokauppojen lukumäärän supistumisena ja hintojen alenemisena, mikä puolestaan pienentäisi verokertymää.