Talousarvioesitys 2011

Yhteisövero

Yritysten maksama yhteisövero muodostaa merkittävimmän epävarmuustekijän sekä valtion että kuntien tulokehitykselle, kun otetaan huomioon yhteisöverotuoton määrä ja sen vaihtelu. Verotuloennusteessa lähtökohdaksi on valittu oletus siitä, että yritysten verotettava tulos kasvaisi tänä vuonna 15 % ja ensi vuonna 8 %, mikä vastaa käsitystä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän kasvusta tuloennusteen taustalla olevassa makroennusteessa.

Talouskriisin myötä yhteisöveron tuotto supistui poikkeuksellisen voimakkaasti, eikä pudotuksen jyrkkyyttä kyetty täysimääräisesti ennustamaan. Talouden elpyessä riskinä voi vastaavasti olla, että yhteisöverokertymän ennustamisessa ollaan liian varovaisia. Markkina-analyytikkojen ennusteiden perusteella Helsingin arvopaperipörssissä noteerattujen yritysten tulosten kasvu voisi yltää tänä vuonna jopa lähes 40 ja ensi vuonnakin yli 20 prosenttiin. Näiden myönteisten kasvuarvioiden taustalla on kuitenkin erilaisia kertaluonteisia tekijöitä, jotka eivät välttämättä näy yritysten verotettavassa tulossa ja siten verokertymässä. On myös syytä ottaa huomioon, että useissa maissa toimivien pörssiyhtiöiden globaalin tuloksen kehityksen perusteella ei voi suoraan arvioida Suomen verokertymää. Verotulojen jako valtioiden kesken on riippuvainen muun muassa konsernin siirtohinnoittelussa käytetyistä arvoista tai ulkomaille maksetuista verojen hyvityksistä. Lisäksi yrityksille on syntynyt vähennyskelpoisia tappioita erityisesti vuosina 2008 ja 2009, joita yritykset voivat käyttää kymmenen vuoden kuluessa ja jotka saattavat vähentää verotettavan tulon määrää.

Tuloskehityksen muutokset näkyvät viiveellä yritysten maksamissa veroissa. Vuoden 2010 alkupuolella yhteisöveron kertymät ovat kehittyneet selvästi hitaammin kuin mitä toimintaylijäämän kasvuennuste tai arvopaperimarkkinoiden odotukset tuloskehityksestä antaisivat aiheen olettaa. Tuloennusteessa on oletettu, että verovuoden 2010 verosta tavanomaista suurempi osa kertyy ennakontäydennysmaksuina vasta vuoden 2011 puolella. On myös mahdollista, että tuloskehityksen paraneminen näkyisi ennustettua vähemmän yhteisöverotuoton määrässä. Yhteisöveroennusteeseen liittyy siten toteutuneen kehityksen osalta alaspäin suuntautuvia riskejä mutta toisaalta markkinoiden odotuksien perusteella kehitys voisi muodostua ennustettua myönteisemmäksikin. Yhteisöverokertymään liittyvien riskien merkitystä kertymän kannalta kuvaa se, että jos yritysten tuloskehitys jäisi 10 % heikommaksi, niin yhteisöveron koko tuotto supistuisi 470 milj. euroa ja valtion saamat verotulot jäisivät 300 milj. euroa ennustettua alhaisemmiksi.