Talousarvioesitys 2011

7.3. Kuntien menot

Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu hidastui vuonna 2009

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot (toimintamenot, rahoitusmenot ja investoinnit yhteensä) lisääntyivät v. 2009 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan vajaat 3 %, kun vuotta aiemmin kasvu oli yli 8 % ja koko 2000-luvulla keskimäärin 5½ %. Toimintamenojen kasvu puolittui vuoteen 2008 verrattuna, joskin 4 prosentin kasvu oli verotulojen ja valtionosuuksien vaimeaan, runsaan 2 prosentin kasvuun suhteutettuna nopeaa. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit pysyivät taantumasta huolimatta korkealla tasolla n. 4 mrd. eurossa, kun korkotaso oli erittäin matala ja mm. rakentamisen hintataso aleni nopeasti. Korkomenot puolestaan laskivat lainakannan tuntuvasta kasvusta huolimatta n. 130 milj. eurolla poikkeuksellisen alhaisen korkotason vuoksi.

Toimintamenojen kasvun hidastuminen johtui sekä kuntien ja kuntayhtymien kustannustason kasvun maltillistumisesta että kuntien pitkään jatkuneen henkilöstömäärän kasvun kääntymisestä laskuun. Kunta-alan palkkasumma lisääntyi n. 3 %, kun v. 2008 kasvua oli miltei 6½ %. Palkkasumman kasvun pienenemiseen vaikuttivat sekä ansiotason nousun hidastuminen että osassa kuntia aloitetut säästötoimet, joiden seurauksena kunta-alan henkilöstön määrä väheni runsaalla 3 000 henkilöllä. Nimellishintaisten ostojen kasvu puolittui vuoden 2008 12 prosentista 6 prosenttiin, mikä johtui lähes yksinomaan ostojen hintojen kasvun pysähtymisestä. Ostojen volyymi kasvoi taantumasta huolimatta runsaat 5½ %. Myös kuntien maksamat toimeentulotukimenot lisääntyivät kasvaneen työttömyyden myötä selvästi.

Toimintamenojen kehitys 2010—2014

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvun odotetaan pysyvän vuosina 2010 ja 2011 maltillisena, kun kunnat joutuvat paikkaamaan talouskriisin jälkiä. Tehdyillä oletuksilla toimintamenot lisääntyvät molempina vuosina n. 3½ %. Vuosien 2012—2014 toimintamenojen kasvuksi on tässä tarkastelussa oletettu vajaat 4 % vuodessa, mikä pohjautuu oletuksiin laskennallisen palvelutarpeen kehityksestä sekä peruspalvelujen ennakoidusta hintakehityksestä. Kuntien toimintamenojen keskipitkän aikavälin menokehitys riippuu kuitenkin monesta asiasta, kuten mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta.

Kuntien henkilöstön määrän arvioidaan v. 2010 edelleen hieman vähenevän kuntien säästötoimenpiteiden seurauksena ja pysyvän tällä n. 455 000 henkilön tasolla sekä v. 2011 että myös keskipitkällä aikavälillä. Oletukset henkilöstömäärän kehityksestä perustuvat sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kuntatyönantajille suuntaamaan henkilöstökyselyyn että Kuntaliiton suurille kaupungeille joulukuussa 2009 teettämään kyselyyn. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan kohoavan v. 2010 runsaat 3 %, mikä on hieman yleistä ansiotasokehitystä nopeampaa. Nousu johtuu sekä v. 2007 että alkuvuonna 2010 sovituista korotuksista. Vuoden 2011 ansiotasokehityksen arviointia vaikeuttaa se, että nykyiset sopimukset ovat irtisanottavissa. Vaikka sopimukset irtisanottaisiin, seuraavat sopimuskorotukset voivat astua voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Tässä vaiheessa kuntien ansiotason oletetaan nousevan 2,5 %, mikä on kunta-alan pienehköstä ansiotason kasvuperinnöstä johtuen aavistuksen yleistä kehitystä hitaampaa. Vuosina 2012—2014 kuntien ansiotason on oletettu nousevan 3 % vuodessa. Yllä tehtyjen oletusten seurauksena kunta-alan palkkasumma kasvaa sekä v. 2010 että v. 2011 2½ % ja vuosina 2012—2014 3 %.

Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuperusteet kevenivät kuluvalle vuodelle 0,9 prosenttiyksiköllä, kun v. 2009 alennettu työnantajan kansaneläkemaksu poistui kokonaan vuoden 2010 alusta lähtien. Vuonna 2011 maksuperusteet puolestaan nousevat 0,2 prosenttiyksiköllä työttömyysvakuutusmaksun nousun myötä. Työnantajan KuEL-maksu pysyy v. 2011 sekä Kuntien eläkevakuutuksen tämänhetkisen näkemyksen mukaan myös lähivuodet 23,6 prosentissa. Työttömyysvakuutusmaksussa on nousupainetta myös vuoden 2011 jälkeen.

Nimellishintaisten ostojen on arvioitu lisääntyvän 6 % sekä v. 2010 että 2011. Ostojen hintakehityksen odotetaan edelleen pysyvän maltillisena, ja myös volyymikehityksen arvioidaan hieman hidastuvan kireän taloustilanteen myötä. Ostojen ennakoidaan kuitenkin kasvavan jatkossakin toimintamenoja nopeammin. Suurin paine kuntien toimintamenojen volyymikasvuun tulee erityisesti palvelujen ostoista.

Kuntien maksamat avustukset kasvavat v. 2010 työttömyyssidonnaisten menojen (toimeentulotuki- ja työmarkkinatukimenojen) edelleen lisääntyessä. Riskinä on, että toimeentulotukimenot pysyvät 1990-laman jälkeisten vuosien tapaan pidempään korkealla tasolla, mikäli työttömyysjaksot pitkittyvät ja ansiosidonnaiset tulot vähenevät.

Korkomenot

Lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenot alenevat kuluvana vuonna historiallisen matalan korkotason seurauksena. Taloudellisen aktiviteetin vilkastuessa myös korkotason oletetaan nousevan v. 2011, mikä yhdessä kasvavan lainakannan kanssa nostaa kuntien rahoituskustannuksia.

Investoinnit

Kuntien ja kuntayhtymien investointien oletetaan v. 2010 hieman alenevan kireän taloustilanteen seurauksena ja pysyvän myös lähivuodet vuoden 2010 tasolla 3,8 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat kuitenkin suuret niin peruskorjauksien, kasvukeskusten uudisinvestointien kuin meneillään olevien rakenneuudistustenkin osalta. Arvioitu investointitaso johtaa ennakoiduilla tulo- ja toimintamenojen tasolla kuntien velkaantumisen jatkumiseen.

Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina 2009—2014, mrd. euroa