Talousarvioesitys 2011
Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii menomalttia ja tuottavuuden nousua
Taulukossa 20 on hahmoteltu kuntatalouden tulojen ja menojen laskennallista kehitystä vuoteen 2014 saakka.1) Laskelmissa sekä verotulojen ja valtionosuuksien että toimintamenojen on oletettu kasvavan vajaat 4 % vuodessa. Toimintamenojen osalta oletus pitää sisällään sen, että henkilöstön määrä pysyy vuoden 2010 tasolla ja laskennallinen väestötekijöistä johdettu palvelutarpeen kasvu toteutuu palvelujen ostojen kautta. Verotulojen osalta myös yhteisöveron tilapäisen jako-osuuden korotuksen poistuminen on otettu huomioon vuodesta 2012 lähtien. Edellä kuvatulla kehityksellä kuntatalouden vuosikatteet kattaisivat tarkasteluaikavälillä poistot. Periaatteessa tällä mittarilla kuntatalous olisi kokonaistasolla tasapainossa.
Kuntien menopaineet ovat kuitenkin suuret, ja erityisesti investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla. Kuntatalouden suurimmat jännitteet kytkeytyvätkin vuosikatteiden ja investointitason väliseen kuiluun. Vuosikate ei ole riittänyt viimeisen 10 vuoden aikana nettoinvestointien rahoittamiseen kuin muutaman kerran. Myös edellä kuvatulla käyttötalouden kehityksellä vuosikate jäisi koko kehyskaudella selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kuntatalous pysyisi jatkossakin velkaantumisen ja/tai veronkorotusten tiellä. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena. Kun lisäksi ikääntymisen kuntatalouteen ja koko kansantalouteen kohdistamat paineet muuttuvat vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään.