Talousarvioesitys 2011

Kuntatalouden näkymät parantuneet mutta menokuria tarvitaan edelleen

Vuoden 2009 ennakoitua parempi kehitys muuttaa huomattavasti kuntatalouden kuluvan ja ensi vuoden näkymiä suhteessa aiempiin arvioihin. Lisäksi taloudellisen aktiviteetin piristymisen myötä kuntien verotulojen kasvu on osoittautumassa alkuvuonna tehtyjä arvioita nopeammaksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää vastaisuudessakin toimintamenojen kasvun hidastumista viime vuosiin verrattuna. Kansantalouden ja sitä kautta kuntien verotulojen toipumiseen liittyy yhä kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä.

Kuluvan vuoden kunnallisverokehitys on vielä heikkoa työttömyyden kasvaessa. Kun lisäksi tuloveronkevennykset pienentävät kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy kunnallisveroasteen huomattavasta, 0,4 prosenttiyksikön kiristymisestä huolimatta hieman vähemmän kuin v. 2009. Toisaalta kunnallisveron kertymää kasvattaa kertaluontoisesti verokertymien ajoittumiseen liittyvät tekijät. Yhteisöveron kasvun ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksena kuntien kokonaisverotulojen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän vajaan 2 prosentin kasvuun. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena n. 9 %, joten verotulot ja valtionosuudet kasvavat kuluvana vuonna yhteensä lähes 4 %. Vuonna 2011 verotulojen arvioidaan lisääntyvän 3½ %, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot kasvavat. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kohoavan yhteensä runsaat 3½ %.

Taantumaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna tulojen kasvu vuosina 2010 ja 2011 on kuitenkin suhteellisen vaimeaa, joten kuntien on edelleen hillittävä menojen kasvua. Alkuvuoden 2010 tilastojen perusteella kuntien menokehitys onkin ollut palvelujen ostoja lukuun ottamatta maltillista. Toimintamenojen odotetaan kasvavan v. 2010 3½ %. Henkilöstön määrän odotetaan säästötoimenpiteiden seurauksena hieman vähenevän ja mm. työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen keventää kuntien menorasitusta merkittävästi. Peruspalvelujen kustannustason nousu pysyy niin ikään vaimeana, hieman yli 2 prosentissa. Menoja lisäävät mm. palvelujen ostojen kasvu ja työttömyyteen liittyvien menojen kohoaminen. Vuonna 2011 toimintamenojen kasvun ennakoidaan pysyvän vuoden 2010 tavoin n. 3½ prosentissa, kun kustannustaso nousee 2½ % ja volyymikehitys pysyy maltillisena kuntien paikkaillessa taantuman jättämiä jälkiä.

Jos kuntien toimintamenojen kasvu hidastuu laskelmissa oletetulla tavalla 3½ prosenttiin, vuosien 2010 ja 2011 vuosikate pysyy vakaana, kattaa selvästi poistot ja jopa hieman nousisi vuosien 2007—2009 tasosta. Investointien on oletettu v. 2010 hieman alenevan, mutta mikäli investoinnit pysyvät oletetulla 3,8 mrd. euron tasolla, kuntien lainakannan kasvu jatkuu.