Talousarvioesitys 2011
Vuoden 2009 vuosikatteet oletettua myönteisemmät - velkaantuminen nopeutui
Vuoden 2009 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylsi 2,3 mrd. euroon, mikä oli vain 100 milj. euroa edeltävää vuotta vähemmän. Vielä helmikuussa 2010 julkaistuissa vuotta 2009 koskeneissa tilinpäätösarvioissa vuosikatteiden arvioitiin putoavan viidenneksellä ja vastaavasti syksyllä 2009 laaditussa vuoden 2010 peruspalvelubudjetissa jopa kolmanneksella. Koko maan vuosikatteen hienoinen alentuminen edeltävään vuoteen verrattuna aiheutui pitkälti suurten kaupunkien vuosikatteiden heikkenemisestä. Kuntayhtymien vuosikatteet pysyivät lähes vuoden 2008 tasolla. Koko kuntatalouden tasolla vuosikate riitti kattamaan käyttöomaisuuden poistot.
Ennakoitua myönteisemmän vuosikatekehityksen taustalla on monta tekijää. Maaliskuun 2009 kehyspäätöksessä päätetyt toimenpiteet (yhteisövero-osuuden korottaminen vuosille 2009—2011, työnantajan kansaneläkemaksun asteittainen poisto ja kiinteistöveroprosenttien rajojen korottaminen) vahvistivat kuntataloutta tuntuvasti erityisesti kriisin akuuteimmassa vaiheessa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat myös laajemmin koko kehyskaudelle. Sekä yhteisövero-osuuden noston että odotettua myönteisemmän työllisyyskehityksen seurauksena kuntien verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät erittäin heikosta talous- ja yhteisöverotulokehityksestä huolimatta lähes 2½ %. Kunta-alan kustannustason nousun voimakas hidastuminen sekä kuntien omat, erityisesti henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseen tähdänneet säästötoimenpiteet hidastivat toimintamenojen kasvun n. 4 prosenttiin. Pitkään jatkunut kunta-alan työllisten määrän kasvu kääntyi runsaan 3 000 henkilön laskuun. Ostojen volyymi sen sijaan kasvoi taantumasta huolimatta n. 5½ %.
Kohtuullisesta vuosikatekehityksestä huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana, kun erityisesti suuret kaupungit pitivät taantumasta huolimatta kiinni investoinneistaan. Kun vuosikate kattoi vain runsaat puolet bruttoinvestoinneista, omaisuuden myynnit vähenivät ja lainojen lyhentämiseen kului aiempaa enemmän, kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velan määrä kasvoi 1,3 mrd. eurolla ollen vuoden 2009 lopussa jo lähes 11 mrd. euroa.