Talousarvioesitys 2011

7.2. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät

Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavastipelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntatalouttavahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisammantyöllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omienmenokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyijo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä.Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvatkunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinentyömarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutuskuntien kuluvan ja ensi vuoden verotuloihin, kuntatalouden näkymiävoidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi.

Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntienja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossatiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosinakeskimäärin n. 3½ % eli selvästi taantumaa edeltänyttäpoikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitysvaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksenasettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuuttaparantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseenliittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia,jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteenja siten heikentää kuntien verotulokehitystä.

Vuoden 2009 vuosikatteet oletettua myönteisemmät- velkaantuminen nopeutui

Vuoden 2009 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymienvuosikate ylsi 2,3 mrd. euroon, mikä oli vain 100 milj. euroa edeltäväävuotta vähemmän. Vielä helmikuussa 2010 julkaistuissa vuotta 2009koskeneissa tilinpäätösarvioissa vuosikatteiden arvioitiin putoavanviidenneksellä ja vastaavasti syksyllä 2009 laaditussa vuoden 2010peruspalvelubudjetissa jopa kolmanneksella. Koko maan vuosikatteenhienoinen alentuminen edeltävään vuoteen verrattuna aiheutui pitkältisuurten kaupunkien vuosikatteiden heikkenemisestä. Kuntayhtymien vuosikatteetpysyivät lähes vuoden 2008 tasolla. Koko kuntatalouden tasolla vuosikateriitti kattamaan käyttöomaisuuden poistot.

Ennakoitua myönteisemmän vuosikatekehityksen taustalla on montatekijää. Maaliskuun 2009 kehyspäätöksessä päätetyt toimenpiteet(yhteisövero-osuuden korottaminen vuosille 2009—2011, työnantajankansaneläkemaksun asteittainen poisto ja kiinteistöveroprosenttien rajojenkorottaminen) vahvistivat kuntataloutta tuntuvasti erityisesti kriisinakuuteimmassa vaiheessa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat myöslaajemmin koko kehyskaudelle. Sekä yhteisövero-osuuden noston ettäodotettua myönteisemmän työllisyyskehityksen seurauksena kuntien verotulotja valtionosuudet lisääntyivät erittäin heikosta talous- ja yhteisöverotulokehityksestä huolimattalähes 2½ %. Kunta-alan kustannustason nousun voimakas hidastuminensekä kuntien omat, erityisesti henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseentähdänneet säästötoimenpiteet hidastivat toimintamenojen kasvunn. 4 prosenttiin. Pitkään jatkunut kunta-alan työllisten määrän kasvukääntyi runsaan 3 000 henkilön laskuun. Ostojen volyymisen sijaan kasvoi taantumasta huolimatta n. 5½ %.

Kohtuullisesta vuosikatekehityksestä huolimatta kuntataloudenvelkaantuminen jatkui voimakkaana, kun erityisesti suuret kaupungitpitivät taantumasta huolimatta kiinni investoinneistaan. Kun vuosikatekattoi vain runsaat puolet bruttoinvestoinneista, omaisuuden myynnitvähenivät ja lainojen lyhentämiseen kului aiempaa enemmän, kuntienja kuntayhtymien yhteenlaskettu velan määrä kasvoi 1,3 mrd. eurollaollen vuoden 2009 lopussa jo lähes 11 mrd. euroa.

Kuntatalouden näkymät parantuneet mutta menokuriatarvitaan edelleen

Vuoden 2009 ennakoitua parempi kehitys muuttaa huomattavastikuntatalouden kuluvan ja ensi vuoden näkymiä suhteessa aiempiinarvioihin. Lisäksi taloudellisen aktiviteetin piristymisen myötäkuntien verotulojen kasvu on osoittautumassa alkuvuonna tehtyjäarvioita nopeammaksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikääntoteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaanaedellyttää vastaisuudessakin toimintamenojen kasvun hidastumistaviime vuosiin verrattuna. Kansantalouden ja sitä kautta kuntienverotulojen toipumiseen liittyy yhä kansainvälisestä taloudestakumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaanopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä.

Kuluvan vuoden kunnallisverokehitys on vielä heikkoa työttömyydenkasvaessa. Kun lisäksi tuloveronkevennykset pienentävät kuntienverotuloja, kunnallisverotuloja kertyy kunnallisveroasteen huomattavasta,0,4 prosenttiyksikön kiristymisestä huolimatta hieman vähemmän kuin v.2009. Toisaalta kunnallisveron kertymää kasvattaa kertaluontoisestiverokertymien ajoittumiseen liittyvät tekijät. Yhteisöveron kasvunja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksenakuntien kokonaisverotulojen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän vajaan2 prosentin kasvuun. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennystenkompensaation seurauksena n. 9 %, joten verotulot ja valtionosuudetkasvavat kuluvana vuonna yhteensä lähes 4 %. Vuonna 2011verotulojen arvioidaan lisääntyvän 3½ %, kun sekä kunnallisvero-että yhteisöverotulot kasvavat. Verotulojen ja valtionosuuksienennakoidaan kohoavan yhteensä runsaat 3½ %.

Taantumaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna tulojen kasvu vuosina2010 ja 2011 on kuitenkin suhteellisen vaimeaa, joten kuntien onedelleen hillittävä menojen kasvua. Alkuvuoden 2010 tilastojen perusteellakuntien menokehitys onkin ollut palvelujen ostoja lukuun ottamattamaltillista. Toimintamenojen odotetaan kasvavan v. 2010 3½ %.Henkilöstön määrän odotetaan säästötoimenpiteiden seurauksena hiemanvähenevän ja mm. työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen keventääkuntien menorasitusta merkittävästi. Peruspalvelujen kustannustasonnousu pysyy niin ikään vaimeana, hieman yli 2 prosentissa. Menojalisäävät mm. palvelujen ostojen kasvu ja työttömyyteen liittyvienmenojen kohoaminen. Vuonna 2011 toimintamenojen kasvun ennakoidaanpysyvän vuoden 2010 tavoin n. 3½ prosentissa, kun kustannustasonousee 2½ % ja volyymikehitys pysyy maltillisena kuntienpaikkaillessa taantuman jättämiä jälkiä.

Jos kuntien toimintamenojen kasvu hidastuu laskelmissa oletetullatavalla 3½ prosenttiin, vuosien 2010 ja 2011 vuosikate pysyy vakaana,kattaa selvästi poistot ja jopa hieman nousisi vuosien 2007—2009tasosta. Investointien on oletettu v. 2010 hieman alenevan, muttamikäli investoinnit pysyvät oletetulla 3,8 mrd. euron tasolla, kuntienlainakannan kasvu jatkuu.

Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii menomalttiaja tuottavuuden nousua

Taulukossa 20 on hahmoteltu kuntatalouden tulojen ja menojenlaskennallista kehitystä vuoteen 2014 saakka.¹⁾ Laskelmissasekä verotulojen ja valtionosuuksien että toimintamenojen on oletettukasvavan vajaat 4 % vuodessa. Toimintamenojen osalta oletuspitää sisällään sen, että henkilöstön määrä pysyy vuoden 2010 tasollaja laskennallinen väestötekijöistä johdettu palvelutarpeen kasvutoteutuu palvelujen ostojen kautta. Verotulojen osalta myös yhteisöverontilapäisen jako-osuuden korotuksen poistuminen on otettu huomioonvuodesta 2012 lähtien. Edellä kuvatulla kehityksellä kuntataloudenvuosikatteet kattaisivat tarkasteluaikavälillä poistot. Periaatteessatällä mittarilla kuntatalous olisi kokonaistasolla tasapainossa.

Kuntien menopaineet ovat kuitenkin suuret, ja erityisesti investointienon arvioitu pysyvän korkealla tasolla. Kuntatalouden suurimmat jännitteetkytkeytyvätkin vuosikatteiden ja investointitason väliseen kuiluun.Vuosikate ei ole riittänyt viimeisen 10 vuoden aikana nettoinvestointienrahoittamiseen kuin muutaman kerran. Myös edellä kuvatulla käyttötaloudenkehityksellä vuosikate jäisi koko kehyskaudella selvästi nettoinvestointejaalhaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kuntatalouspysyisi jatkossakin velkaantumisen ja/tai veronkorotusten tiellä.Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointientoteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojenkasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena.Kun lisäksi ikääntymisen kuntatalouteen ja koko kansantalouteenkohdistamat paineet muuttuvat vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuuttaparantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään.

Taulukko 20. Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarviokuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa

Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin

Vuodesta 2009 vuoteen 2011 kuntien vuosikate paranee valtiovarainministeriönkuntaosaston laskennallisen ennakointimallin mukaan koko maan tasolla.Vuosina 2010 ja 2011 vuosikate ei riitä kattamaan poistoja 40 000—100 000asukkaan kuntakokoryhmässä, kuten oli myös vuonna 2009.

Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2010kaikissa kuntakokoryhmissä, ja eniten lainakanta kasvaa yli 100 000asukkaan kunnissa. Kuntien talouden parantuessa vuonna 2011 lainakannankasvun arvioidaan vähenevän ennakointimallin laskentaolettamustenperusteella.

Taulukko 21. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2009—2011 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäinilman kuntayhtymiä¹⁾

¹⁾ Vuodet 2010 ja 2011 eivätsisällä harkinnanvaraista rahoitusavustusta ja toimintakatteen kasvuon arvioitu peruspalveluohjelman mukaisesti.

Vuoden 2009 tilinpäätösten mukaan negatiivisen vuosikatteenkuntia oli 29. Vuonna 2010 näitä kuntia arvioidaan olevan alle 20ja v. 2011 noin 40. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on edelleentyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille kunnille.

Vuonna 2009 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä116 kunnassa. Vuonna 2010 näitä kuntia arvioidaan olevan hiemanalle 100 ja v. 2011 noin 150 kappaletta.

Vuoden 2008 ja 2009 tilinpäätösten mukaan erityisen vaikeassataloudellisessa asemassa olevien kuntien (puitelain 9 §)tunnusluvut täyttyivät yhteensä kuudelta kunnalta, joista kaksikuntaa tulee uutena kuntana mukaan menettelyyn. Jo käydyissä neljässämenettelyssä on ollut mukana yhteensä 23 eri kuntaa.

Kuvio 6. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämävuoden 2009 tilinpäätöksessä