Talousarvioesitys 2011

Valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman ensimmäinen vaihe päättyy vuoden 2011 lopussa. Hallituksen asettamana tavoitteena on parantaa tuottavuutta uudistamalla rakenteita ja perustehtävien prosesseja, sähköistämällä palveluja, hyödyntämällä tietotekniikkaa ja laajentamalla sen käyttöä hallinnossa, kokoamalla toimintoja yhteen, kehittämällä kumppanuuksia ja järjestämällä valtionhallinnon yhteisiä palveluja. Hallinnonalojen tuottavuustoimenpiteet mahdollistavat valtion henkilöstömäärän pienenemisen vuoteen 2011 mennessä yhteensä 9 645 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2005 henkilöstöön. Henkilöstön suuri eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma työurien jatkamisen lisääntymisestä huolimatta luo mahdollisuuksia toimintatapojen ja rakenteiden uudistuksille hyvää työnantajapolitiikkaa noudattaen. Toimintatapoja muuttamalla ja tietotekniikkaa hyödyntämällä voidaan turvata palvelu- ja laatutaso nykyisessä taloustilanteessa vähenevillä resursseilla. Uusimuotoisten yliopistojen odotetaan uudistavan rakenteitaan ja prosessejaan entistä toimivammiksi mm. hyödyntämällä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta sekä muilla tuottavuutta parantavilla toimilla. Tämä on huomioitu yliopistojen valtionapumäärärahan mitoituksessa.

Vuodesta 2008 vuoteen 2009 valtion tuottavuusohjelman piirissä oleva henkilötyövuosimäärä kasvoi 413 henkilötyövuodella. Mikäli muutosta tarkastellaan ilman yliopistouudistukseen kuuluvia virastoja ja laitoksia, valtion henkilötyövuosimäärä väheni 498 henkilötyövuodella. Valtion henkilöstötarve on vuosina 2005—2009 vähentynyt yhteensä n. 3 400 henkilötyövuodella (n. 120 000:sta n. 116 600:een). Ilman yliopistojen henkilöstön kasvua vähennys on vuosina 2005—2009 lähes 4 300 henkilötyövuotta.

Taulukko 18. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen

¹⁾ sisältää uusimuotoisiin yliopistoihin kohdistuvan tavoitteen. Koska yliopistot ovat muuttuneet julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi ja säätiöiksi, niihin aiemmin kohdennettu tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennystavoite on otettu huomioon momentin 29.40.50 määrärahan mitoituksessa.

Hallituksen kehyspäätöksessä linjaamat uudet tuottavuustavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet kootaan hallinnonaloittain hankesalkuksi. Toimenpiteiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus on 4 800 henkilötyövuotta vuosina 2012—2015.

Tuottavuutta lisääviä hallinnonalakohtaisia keskeisiä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia käsitellään pääluokkien, lukujen ja momenttien selvitysosissa. Hallitus seuraa kauden 2005—2011 hankkeiden henkilötyövuosivaikutusten toteutumista sekä tuottavuushankkeiden suhdetta toiminnan muun tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kehitykseen. Seuraava tarkastelu tehdään alkuvuodesta 2011.

Henkilöstötarpeen väheneminen johtaa talousarvioesityksessä huomioon otettuihin menosäästöihin, jotka vaihtelevat tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteutuksen mukaisesti. Hallinnonalat voivat kohdentaa uudelleen osan säästöistä ja loppuosalla katetaan valtiontalouden alijäämää.

Hallitus linjasi kehyspäätöksessä vuosille 2011—2014 työurien pidentämistä osana tuottavuusohjelmaa siten, että valtion tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutumisen seurannassa voidaan henkilötyövuosien kokonaismäärässä lukea hyväksi se henkilötyövuosimäärä, joka aiheutuu virastoissa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen työuraansa jatkavien työpanoksesta. Menettelyä sovelletaan vuodesta 2010 alkaen.

Henkilöstötarpeen vähentämistavoitteissa ja tuottavuusohjelman muussa toteuttamisessa on lisäksi otettu huomioon sektoritutkimuslaitosten tuottavuustavoitteiden mitoittaminen ja kohdentaminen siten, että tuottavuusohjelma ei ole esteenä tarkoituksenmukaiselle ulkopuolisen tutkimusrahoituksen vastaanottamiselle ja sektoritutkimuslaitosten tutkimustoiminnan kilpailukyvylle.

Tuottavuusohjelman toteutumisen henkilötyövuosiseurannan rinnalla seurataan myös henkilöstön työtyytyväisyyden, sairauspoissaolojen ja eläkkeelle jäämisen kehitystä. Vuonna 2009 henkilöstön työtyytyväisyys nousi edelleen jo aiemmin saavutetulta hyvältä tasolta. Myös sairauspoissaolot vähenivät ja eläkkeelle siirtyminen myöhentyi edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2011 luonnollisen poistuman (eläkkeelle jäämiset ja muu vaihtuvuus) arvioidaan olevan n. 4 000 henkilöä. Yliopistojen osalta luonnolliseksi poistumaksi v. 2011 arvioidaan n. 1 500 henkilöä. Yhteensä nämä ovat n. 5 500 henkilöä. Työurien loppupään pidentymisen arvioidaan jatkuvan, mutta valtion henkilöstön ikärakenteen vuoksi vanhuuseläkepoistuman arvioidaan yltävän noin 2 300 henkilöön eli yli puoleen kokonaispoistumasta. Muutostilanteiden henkilöstöjohtamista tuetaan valtionhallinnon yhteisin palveluin ja hyödyntäen valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta.