Talousarvioesitys 0

13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen

Selvitysosa:Maataloustuotteiden vientituesta, interventiovarastoinnista, yksityisen varastoinnin tukemisesta ja eräistä muista maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavista toimenpiteistä aiheutuvat menot rahoitetaan kokonaisuudessaan EMOTR:n tukiosaston varoista.

EU:lta saatavan rahoituksen maksatusviiveen takia tarvittava väliaikainen kansallinen rahoitus on järjestetty Maatalouden interventiorahaston (MIRA) kautta. Rahastolla ei ole toimintansa rahoittamiseksi peruspääomaa, vaan noin 250 milj. euron lainanottovaltuus. Valtion talousarviosta siirretään Maatalouden interventiorahastoon määrä, jonka arvioidaan kattavan ne menot, joita ei EU:n säädösten mukaan kateta EMOTR:n tukiosastosta. Budjettisiirto on 2,0 milj. euroa vuonna 2004.

Interventiorahastosta maksettavien menekinedistämisen tukiohjelmien valtion rahoitusosuuden arvioidaan vuonna 2004 olevan 0,29 milj. euroa, joka sisältyy budjettisiirtoon.

Kalatalouden interventiotoiminnan johdosta aiemmin momentille 12.30.01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta tuloutuneet tulot ja momentille 30.41.62 merkityt vastaavat menot on siirretty tuloutuviksi suoraan rahastoon. Näiden määrä on 350 000 euroa vuosina 2003 ja 2004.

Interventiotoiminnasta rahastolle aiheutuvaksi bruttomääräiseksi maksatusvastuuksi arvioidaan noin 109 milj. euroa vuonna 2004. Rahoituksen kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat kotieläintuotteiden, elintarvikejalosteiden, viljatuotteiden ja sokerin vientituki, maidon tukiohjelmat, sokerin ja tärkkelyksen tuotantotuki, ruoka-apu sekä viljan, voin ja maitojauheen interventiovarastointi.

¹⁾ Korot, hallinnolliset menot, tukien kansalliset osuudet yms. vähennettynä interventiovarastoinnin tuotolla ja kansallisilla vakuusperinnöillä.

Luopumistukijärjestelmien tavoitteena on maatalouden rakenteen parantaminen. Keskeisiä päämääriä on edistää maatilojen sukupolvenvaihdoksia, alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää sekä parantaa maatilojen elinvoimaisuutta tilakokoa kasvattamalla. Maatalousyrittäjille tarkoitettuja varhaiseläkejärjestelmiä on Suomessa ollut käytössä jo yli 20 vuoden ajan. Vuosina 1995—1999 toteutettiin EU:n osaksi rahoittamaa varhaiseläkejärjestelmää ja vuosina 2000—2002 kokonaan kansallisesti rahoitettua järjestelmää. Vuosina 2003—2006 toteutetaan uutta niin ikään kokonaan kansallisesti rahoitettavaa järjestelmää. Vuosina 1995—1998 toteutetusta kansallisesti rahoitetusta kasvihuonetuotannon ja omenantuotannon lopettamistukijärjestelmästä ja vuosina 1997—1999 toteutetusta maataloustuotannon lopettamistukijärjestelmästä ei aiheudu valtiolle menoja enää vuonna 2004.

¹⁾ Menot momentilla 33.19.51

Maatilojen määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana supistunut noin 5 000 tilalla vuodessa. Tilojen keskikoko on vastaavana aikana kasvanut yhteensä yli 10 hehtaarilla. Tilakoon kasvu on osin tilastollista. Viljelijöiden keski-iässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ikärakenteen vaatimattomaan kehitykseen on vaikuttanut erityisesti nuorten viljelijöiden määrän voimakas väheneminen. Rakennekehitykseen vaikuttavat varhaiseläkejärjestelmien ohella monet muutkin tekijät.

¹⁾ Kyseessä yli yhden hehtaarin tilat

Luvun määrärahoja käytetään myös maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinoinnin sekä laatujärjestelmien kehittämiseen.

42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 60 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain (16/1974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Luopumiskorvauslain voimassaolo päättyi vuoden 1995 lopussa. Luopumiskorvauslaista ja sitä edeltäneestä luopumiseläkelaista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 56 900 000 euroa vuonna 2005, 54 400 000 euroa vuonna 2006 ja 52 100 000 euroa vuonna 2007. Sen jälkeen vuotuiset menot alenevat edelleen asteittain ja loppuvat 2020 -luvulla.

43. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 722 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yhdistyksille myönnettäviin avustuksiin maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen sekä hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neuvoston asetuksen (EY 1221/1997) mukaisesta hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallisia maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen tähtääviä laajoja ohjelmia, jotka painottavat tuotteiden laatua, terveellisiä ruokailutottumuksia, menekinedistämistä, tiedonvälitystä, ruokakulttuuria sekä tutkimusta ja neuvontaa. Määräraha maksetaan rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille, joiden toiminnan kohderyhmät ovat kuluttajat, toimittajat, opettajat, neuvojat ja viljelijät sekä kaupan ja ruuanvalmistuksen ammattilaiset.

Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 225 000 euroa, mistä EU:n osarahoittaman (50 %) tukijärjestelmän kokonaismenoiksi arvioidaan 165 000 euroa. EU:n rahoitusosuus on 82 000 euroa, mikä on merkitty tulona momentille 12.30.01.

¹⁾ pl. hunaja

Kansallisiin markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimiin varatusta määrärahasta osoitetaan 80 000 euroa Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelman toteuttamiseen. Määrärahan vaikuttavuustavoitteena on lisätä kuluttajien ja ruokaketjun ammattilaisten tietämystä koko elintarvikeketjusta.

Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelma.Momentin perustelujen selvitysosan mukaan kansallisiin markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimiin varatusta määrärahasta (yhteensä 4 467 000 euroa) osoitetaan 60 000 euroa Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelman toteuttamiseen. Määrärahan vaikuttavuustavoitteena on lisätä kuluttajien ja ruokaketjun ammattilaisten tietämystä koko elintarvikeketjusta.

Ensimmäisen kerran Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelmalle osoitettiin määrärahaa vuoden 2002 talousarviossa, jolloin eduskunta päätti valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta 50 000 euron suuntaamisesta ammattikeittiöille. Määrärahaa ei sisältynyt myöskään kuluvan vuoden talousarvioesitykseen, mutta valiokunnan ehdotuksesta eduskunta lisäsi momentille 60 000 euroa tämän valmennusohjelman jatkamiseen. Ohjelman toteuttavat yhdessä Finfood LUOMU ja Suonenjoen luomukeittiökeskus.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassa lausunnossaan MmVL 6/2003 vp todennut, että nykyinen määräraha ei riitä valmennusohjelman kehittämiseen ja henkilökohtaiseen konsultointiin. Tämä on kuitenkin ehdoton edellytys valtakunnallisten cateringyritysten ja ravintolaketjujen mukaan saamiselle sekä suurteollisuuden luomutuotteiden käytön nopealle lisäämiselle. Valtiovarainvaliokunta ehdottaakin momentille lisättäväksi 20 000 euroa Portaat luomuun -ammattikeittiöohjelman toteuttamiseen, jolloin tarkoitukseen on vuonna 2004 käytettävissä 80 000 euroa.

44. Laatujärjestelmien kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 513 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyvien avustusten, ostopalvelujen ja kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahaa käytetään elintarviketalouden laatustrategian täytäntöönpanoon, elintarvikeketjun jäljitettävyyttä ja turvallisuutta edistävien ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä elintarviketalouden laatutietojärjestelmän (ELATI) kehittämiseen. Tavoitteena on, että koko elintarvikeketju on systemaattisen ja tarvittaessa todennettavissa olevan laatutyön piirissä vuoteen 2006 mennessä.

Kansallista elintarviketalouden laatustrategiaa johtaa laatujohtoryhmä. Laatujohtoryhmä vastaa strategian organisoinnin ja toteutuksen koordinaatiosta sekä sisällön ajanmukaisuudesta. Johtoryhmä tekee esityksiä maa- ja metsätalousministeriölle rahoitettavista kehittämis-, tutkimus- sekä viestintähankkeista. Lisäksi laatujohtoryhmä seuraa strategian tavoitteiden toteutumista. Laatujohtoryhmän ideariihenä ja taustatahona toimii laaja-alainen elintarviketalouden laatustrategian yhteistyöryhmä, jossa on edustettuna koko elintarviketalouden kenttä.

47. Maatalousyrittäjien luopumistuet ja pellonmetsitystuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 88 790 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) perusteella myönnettävien luopumistukien ja hoitokustannusten sekä EU:n komission vuosiksi 1995—1999 hyväksymän maatalouden metsätoimenpideohjelman mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. EU:n osarahoittamaa maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää toteutettiin Suomessa vuosina 1995—1999. Järjestelmän piiriin tuli yhteensä noin 6 400 tilaa, eli noin 41 % ohjelmassa arvioidusta määrästä. Kaudella 1995—1999 solmituista sopimuksista aiheutuvien menojen maksaminen jatkuu osana horisontaalista maaseudun kehittämisohjelmaa. Luopumistukea arvioidaan vuonna 2004 maksettavan 6 301 saajalle keskimäärin 698 euroa kuukaudessa. Sopimuksiin tarvitaan vuonna 2004 hoitokuluineen 49 720 000 euroa. Tähän sisältyvät myös kustannukset niistä vajaasta 20 luopumistukitapauksesta, jotka ohjelmakauden päättymisen johdosta ovat kokonaan kansallisesti rahoitettavia maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muutoksen nojalla. Momentille 12.30.01 arvioidaan kertyväksi luopumistuen osalta yhteensä 19 390 000 euroa EMOTR:n tukiosaston varoista.

Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää jatkettiin vuoden 2000 alusta kokonaan kansallisesti rahoitettavana järjestelmänä vuosille 2000—2002. Tukea maksetaan 55—64-vuotiaalle maatalousyrittäjälle ja porotalouden harjoittajalle, joka lopettaa pysyvästi tuotannon. 50-vuotias puoliso saa uinuvan eläkeoikeuden. Tuen piiriin on tullut 1 672 tilaa vuosina 2000—2002. Luopujien keski-ikä oli 57,1 vuotta ja jatkajien 29,5 vuotta. Lisämaata hankkineiden keski-ikä oli 40,0 vuotta. Vuonna 2003 järjestelmän piiriin arvioidaan tulevan maksatussyistä vielä 200 tilaa. Vuoden 2003 jälkeen ei uusia tiloja tämän järjestelmän piiriin enää tule. Tuen maksu jatkuu tämän soveltamisjakson osalta vuoteen 2017 saakka. Luopumistukea arvioidaan vuonna 2004 maksettavan noin 2 499 saajalle keskimäärin 745 euroa kuukaudessa. Järjestelmän menoihin hoitokuluineen arvioidaan vuonna 2004 tarvittavan yhteensä 22 070 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä 5 000 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa, momentille tarvitaan 17 070 000 euroa.

Vuonna 2003 otettiin käyttöön uusi kokonaan kansallinen nelivuotinen luopumistukijärjestelmä. Uuden järjestelmän mukaan vuosina 2003—2004 tapahtuvissa sukupolvenvaihdosluovutuksissa luopujan ikäraja on 55 vuotta, mutta uusissa vuosina 2005—2006 toteutettavissa luopumisissa 56 vuotta. Lisämaaksi myyvän luopujan on oltava 57-vuotias. Pellon vuokraus luovutustapana tulee mahdolliseksi vuonna 2004 ja koskee 60 vuotta täyttäneitä luopujia. Poroista luopujan ikäraja on 55 vuotta. Tuen piiriin arvioidaan tulevan vuosittain noin 800 tilaa. Keskimääräinen tuki saajaa kohden on noin 750 euroa kuukaudessa. Järjestelmästä arvioidaan aiheutuvan menoja vuonna 2004 noin 15 900 000 euroa. Menoihin sisältyvät myös järjestelmän hoitokorvaukset.

Maatalouden metsätoimenpideohjelman 1995—1999 mukaisia metsityksiä voitiin hyväksyä vuoden 1999 loppuun saakka. Niitä hyväksyttiin 31 500 hehtaarin alalle, mikä on vain noin puolet ohjelman tavoitteesta. Ohjelman perusteella metsitettiin yhteensä 27 600 hehtaaria peltoa. Viimeiset metsitykset tapahtuivat kesällä 2002. Vuonna 2002 metsitysmenoihin käytettiin yhteensä noin 5,740 milj. euroa. Ohjelman mukaisia menoja arvioidaan vuonna 2004 maksettavan 6 100 000 euroa. Tulonmenetyskorvausta maksetaan kymmenenä vuonna sen jälkeen, kun metsitys on todettu suoritetuksi hyväksyttävällä tavalla. Metsityksen hoitopalkkiota maksetaan 2 ja 4 vuoden kuluttua metsityksen valmistumisen jälkeen. EU:n rahoitusosuus on 50 %. Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vastaavasti 3 050 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista maatalouden metsätoimenpiteitä varten.

¹⁾ Määrärahatarpeesta 5 milj. euroa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla.

¹⁾ Määrärahatarpeesta 5 milj. euroa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla.

48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuksien maksamiseen hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaatioiden sellaisiin menoihin, jotka aiheutuvat hyväksyttyjen toimintaohjelmien mukaisista toimenpiteistä tai tuotteiden poistamisesta markkinoilta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n ja kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen sellaisiin menoihin, jotka aiheutuvat esihyväksyttyjen hedelmän- ja vihannestuottajaryhmittymien toiminnan kannustamistoimista.

Selvitysosa:Hedelmien ja vihannesten yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY 2200/96) mukaan hyväksytyille tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Ohjelman kustannuksista 50 % katetaan organisaation jäseniltä perittävillä maksuilla ja 50 % valtion talousarviosta myönnettävällä tuella. Talousarviosta maksettava tuki, jonka määräksi vuonna 2004 arvioidaan 70 000 euroa, rahoitetaan kokonaan EMOTR:n tukiosastosta. Vuonna 2003 tukeen arvioidaan käytettävän 35 000 euroa. Lisäys menoissa johtuu tukea hakeneen organisaation toimintaohjelman laajenemisesta.

Mainitussa asetuksessa säädetään myös käynnistystuesta esihyväksytyille hedelmän- ja vihannestuottajaryhmittymille. Tuki maksetaan tuottajaryhmittymän perustamis- ja hallintokustannusten kattamiseen. Käynnistystukea arvioidaan maksettavan 100 000 euroa vuonna 2004. Yhteisön rahoitusosuus käynnistystuesta on 75 % tavoitteiden 1 ja 2 kohdealueilla ja 50 % muilla alueilla. Yhteisön tuki maksetaan EMOTR:n tukiosastosta.

Momentille 12.30.01 kertyy EU:n rahoitusosuuksia vastaavasti 120 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta.

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahaston ottamien lainojen korkojen sekä muiden Maatalouden interventiorahastosta annetussa laissa (1206/1994), asetuksessa (1587/1994) ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (1901/572/2002) tarkoitettujen menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta.

Määrärahaa saa käyttää myös menekinedistämisestä ja ruoka-avusta aiheutuvien menojen valtion rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, joita vastaavia tuloja EU:n säädösten mukaan ei tulouteta interventiorahastolle. Siirtotarvetta vuonna 2004 lisää interventiovarastoihin sitoutuvan pääoman kasvu, mikä lisää korkokustannuksia noin 440 000 eurolla. Samoin kustannuksia vuonna 2004 lisää kolmansissa maissa tapahtuvan menekinedistämisohjelman kasvu noin 125 000 eurolla. Kyseinen ohjelma sisältää kansallisen osuuden. Rahastosta maksettavien menekinedistämisen tukiohjelmien valtion rahoitusosuuksiin arvioidaan vuonna 2004 tarvittavan yhteensä 290 000 euroa.