Talousarvioesitys 0

61. Maanmittauslaitos

Selvitysosa:Maanmittauslaitos vastaa Suomen kiinteistöjärjestelmästä ja yleisistä kartastotöistä. Maanmittauslaitoksen toiminta keskittyy maanmittaustoimituksiin, kiinteistö- ja maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpitoon ja niiden ajantasalla pitämiseen, ilmakuvapalveluihin sekä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen. Lisäksi Maanmittauslaitos tuottaa em. tehtäviin liittyviä muita palveluja.

Yhteiskunnan tietotekniseen kehitykseen liittyvä paikkatietoaineistojen ja -teknologian käytön yleistyminen vaikuttavat voimakkaasti Maanmittauslaitoksen toimintalinjoihin vuoteen 2007 asti. Arvioiden mukaan tulevaisuudessa yli 80 % maastoa ja luonnonvaroja kuvaavista tiedoista sisältää koordinaattitiedon tai muun sijaintitiedon, mikä luo edellytyksiä paikkatietoteknologian hyväksikäytölle monissa eri toiminnoissa. Maanmittauslaitos vastaa näihin tietoyhteiskunnan odotuksiin ja vaateisiin huolehtimalla kiinteistöjä ja maastoa koskevien peruspaikkatietojen saatavuudesta ja käytettävyydestä sekä osallistumalla aktiivisesti paikkatietoteknologian käyttöä edistäviin hankkeisiin. Kehitys alalla on nopeaa ja vaatii Maanmittauslaitoksen ylläpitämiltä digitaalisilta aineistoilta entistä parempaa ajantasaisuutta, laadullista eheyttä, valtakunnallista kattavuutta ja yhteiskäyttöisyyttä. Maanmittauslaitoksen toimintaa suuntaavat lisäksi yleisten kartastotöiden strategiassa 2001—2010 vuosille 2004—2006 ajoitetut kehittämistoimenpiteet.

Maanmittaustoimitusten kysynnän arvioidaan pysyvän vuonna 2004 nykyisellä tasolla. Verkkoitsepalvelujen kysyntä kasvaa edelleen. Muu maksullinen toiminta on vähenemässä.

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Maanmittauslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuus, ajantasaisuus ja laatu. Aineistot tuotetaan yhteensopivasti. Tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman laajaan käyttöön yhteiskunnassa.

Kiinteistörekisteri ja kiinteistörekisterikartta ovat jatkuvasti ajantasalla. Maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain tietiedot, muut kohteet 5—10 vuoden välein.

Maastotieto- ja kiinteistöraja-aineistoja perusparannetaan niin, että kaikki tiedot perustuvat kuva- ja maastomittauksiin. Tavoitteena on saada maastotietojen perusparannus valmiiksi ja myös Ylä-Lappi maastotietokantaan vuoden 2006 loppuun mennessä. Aineistojen perusparannuksen yhteydessä parannetaan myös maasto- ja rajatietojen keskinäistä yhteensopivuutta sekä kohteiden korkeustietoja. Perusparannettu ja maastotietojen kanssa yhteensovitettu raja-aineisto kattaa koko maan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa jatketaan kiinteistötietojen moninkertaisen rekisteröintityön poistamiseksi. Kiinteistörekisterin perusparannustyössä painopistealueita ovat yleiseltä kannalta tärkeiksi arvioitujen yhteisten alueiden osakasluetteloiden laatiminen ja alueellisten yksityistietoimitusten tekeminen.

Palvelutavoitteet

Maanmittaustoimitusten alueellisia palvelutasoeroja tasoitetaan ja toimitusten kestoaikaa lyhennetään. Lohkomisten keskimääräinen kestoaika kasvoi vuoteen 2001 saakka korkean kysynnän seurauksena. Kysynnän laantuminen ja toiminnan tehostuminen taittoivat kestoajan pidentymisen vuonna 2002. Tavoitteena on vuonna 2004 lyhentää kestoaikaa 8,0 kuukauteen. Vuoden 2003 kestoaikatavoite on 8,2 kk. Vuoden 2002 toteutuma oli 9,4 kk.

Maastotiedon ajantasaisuutta parannetaan lyhentämällä tuotantoprosessin kestoaikaa. Vuoden 2004 kestoaikatavoite ilmakuvauksesta maastotietokannan valmistumiseen on 2,5 vuotta. Vuoden 2002 toteutuma oli 2,6 vuotta.

Verkkopalvelujen saatavuutta lisätään ja monipuolistetaan tietoyhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

Taloudellisuustavoitteet

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus

Julkisoikeudellisten suoritteiden tavoitteena on kattaa tuloilla kustannukset. Muiden suoritteiden ylijäämätavoite on 4,8 % tuotoista.

Keskeisimmät kehittämishankkeet

Valtakunnallisessa kiinteistötietopalvelussa jatketaan Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön ja kuntien yhteistyönä uuden kiinteistötietojärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on uudistaa teknisesti vanhentunut järjestelmä ja samalla mahdollistaa karttakäyttöliittymä, tietojen sijaintipohjainen käsittely ja kartalliset tulosteet. Uuden kiinteistötietojärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa valmistuu käyttöönotettavaksi järjestelmän ns. kiinteistöosa vuonna 2005. Maanmittauslaitos käynnistää yleisten kartastotöiden strategiassa 2001—2010 vuosille 2004—2006 ajoitettuja kehittämishankkeita, joilla tähdätään maastotietojen ja -karttojen käytettävyyden, palvelevuuden ja yhteiskäyttöisyyden edelleen kehittämiseen.

Tilusjärjestelytoiminta. Maanmittauslaitoksen tehtäväksi on muun ohella säädetty tilusjärjestelytoiminnasta huolehtiminen. Tilusjärjestelytoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä Maanmittauslaitoksen tehtäväalueeseen kuuluvia keinoja, joilla voidaan parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on budjettilausunnossaan kiinnittänyt valtiovarainvaliokunnan huomiota siihen, että Maanmittauslaitoksen on laajennettava tilusjärjestelytoimintaansa kasvavan kysynnän sekä toimintaympäristön muutosten vaatimalla tavalla. Tämä vaatii nykyistä suurempaa valtion panostusta tilusjärjestelytoimitusten kustannuksiin. Osan tilusjärjestelyjen vaatimista kustannuksista Maanmittauslaitos on varautunut kattamaan sisäisin järjestelyin. Mikäli kysynnän kasvu ylittää sadan henkilötyövuoden vuosittaisen tarpeen, tarvitaan tarkoitukseen kuitenkin lisärahoitusta. Hallituksen tuleekin seurata tilusjärjestelyjen vaatimaa resurssitarvetta ja varautua tarvittaessa lisämäärärahoihin.

21. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 504 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Nettobudjetoinnissa on otettu tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot ja tulot yhteishankkeista sekä muilta hankeosapuolilta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon bruttomenojen lisäyksenä 4 036 000 euroa. Lisäyksestä 304 000 euroa aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä sekä 53 000 euroa maksullisen tuotannon kasvusta ja kustannusten noususta. Bruttotulot lisääntyvät 1 512 000 euroa, mistä maksujen korotuksesta aiheutuu 1 382 000 euroa ja maksullisen tuotannon kasvusta 130 000 euroa.

40. (30.61.80) Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan tukemisesta annetun lain (24/1981) ja vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloissa annetun lain (218/1962) mukaisten menojen, kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen sekä kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 207 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Selvitysosa:Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisin perittävä osuus on noin 1 000 000 euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 2 000 000 euroa.