Talousarvioesitys 0

51. Vesivarojen käyttö ja hoito

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitaloustehtäviä ovat vedenhankinta ja viemäröinti, vesistöjen säännöstely, tulvasuojelu ja muu tulvavahinkojen torjunta, maankuivatus ja kastelu, patoturvallisuus ja vesistörakenteiden ylläpito, valtion velvoitteet vesilain mukaisen luvan haltijana sekä muu vesivarojen käyttö ja hoito. Näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavat määrärahat on pääosin budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi ympäristöhallinnossa näissä tehtävissä työskentelevän vakinaisen henkilöstön palkkausmenot ja muut yleishallintomenot on otettu huomioon ympäristöministeriön pääluokan luvuissa 35.40 ja 35.60. Näiden tehtävien osuuden arvioidaan vastaavan 210 henkilötyövuotta eli noin 8 000 000 euroa alueellisten ympäristökeskusten toimintamenoista ja 35 henkilötyövuotta eli noin 2 200 000 euroa Suomen ympäristökeskuksen toimintamenoista. Nämä henkilöstövoimavarat on otettu huomioon ympäristöministeriön hallinnonalan henkilötyövuosien määrässä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa ympäristöhallinnolle vesivarojen käytön ja hoidon tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavan erillisrahoituksen.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2004 vesivarastrategian päämäärien toteuttamiseksi:

Alueelliset ympäristökeskukset

• Vesivarojen käytön ja hoidon mittaristo sisällytetään tulossuunnitteluun ja -seurantaan.
• Kehitetään edelleen ympäristöhallinnon rakentamistoiminnan alueellista työnjakoa ja osaamisen keskittämistä alueittaisten selvitysten pohjalta.
• Kehitetään laatujärjestelmiä siten, että ne vuoteen 2005 mennessä kattavat koko vesivaratehtävien hoidon.
• Vesihuollon tukitoimenpiteillä turvataan maaseudulla hyvälaatuinen ja riittävä talousvesi sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien käsittely 5 000 taloudelle.
• Edistetään vesihuoltolainsäädännön uudistuksen täytäntöönpanoa kunnissa.
• Toteutetaan Suurtulvatyöryhmän toimenpide-ehdotuksia kuten selvityksiä tulvan vaaralle alttiista rakennuksista ja toiminnoista.
• Tuetaan vesistöhankkeita sekä huolehditaan niiden lupaehtojen ajanmukaisuudesta ja rakenteiden kunnosta vesistöjen monipuolisen käytön edistämiseksi ja tulvavahinkojen vähentämiseksi.
• Tehdään EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanemiseksi tarvittavat selvitykset.

Suomen ympäristökeskus

• Tuetaan vesivarojen käytön ja hoidon mittariston käyttöä tulossuunnittelussa ja -seurannassa.
• Kehitetään haja-asutuksen ja maaseutuyhdyskuntien vesihuollon menetelmiä sekä erityistilanteisiin varautumista.
• Kehitetään pohjavesien kestävää käyttöä tukevia menetelmiä.
• Tuetaan laatujärjestelmien soveltamista vesivaratehtävien hoidossa.
• Kehitetään vesivarojen käytössä ja hoidossa tarvittavia malleja ja tietotekniikkasovelluksia.
• Tuetaan Suurtulvatyöryhmän toimenpide-ehdotusten toteuttamista, kuten tulvavirtaamien ja -vedenkorkeuksien arvioimista sekä tulvakarttojen laatimista.
• Tuotetaan vesialan erityisosaamista vaativat asiantuntija-, viestintä- ja koulutuspalvelut ottaen huomioon myös kansainvälisistä sopimuksista sekä lähialueyhteistyöstä aiheutuvat tarpeet.
• Tehdään EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanemiseksi tarvittavat selvitykset.

Momenttien 30.51.31 ja 77 määrärahoilla tuettavien ja toteutettavien investointien investointivaiheen työllisyysvaikutus on yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna noin 995 henkilötyövuotta.

Valtiovarainvaliokunta on jo pidemmän ajan vuosittaisten talousarvioiden yhteydessä kiinnittänyt huomiota vesihuoltoon ja ehdottanut lisättäväksi myös siihen osoitettuja määrärahoja. Vuoden 2004 talousarviossa vesivarojen käytössä ja hoidossa voimavaroja suunnataan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä maaseutuyhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen. Vesivarojen käyttöön ja hoitoon on talousarvioesityksessä esitetty yhteensä noin 27,5 miljoonaa euroa. Tässä on vähennystä edellisvuoteen lähes 1,3 miljoonaa euroa. Osa vesivaratehtävien hoitoon tarvittavista määrärahoista on entiseen tapaan budjetoitu ympäristöministeriön pääluokkaan.

Valiokunta korosti toimivan vesihuollon merkitystä vuosi sitten antamassaan talousarviomietinnössä tilanteessa, jolloin useat alueet olivat kärsineet vähäsateisen kesän ja syksyn jälkeen kuivuudesta. Talvella 2002/2003 vallinnut kuivuus osoitti, että etenkin maaseudun vesihuollossa on vielä huomattavia puutteita. Vesihuoltopalveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla hidastaa omalta osaltaan myös muuttoliikettä.

Vesihuollon palvelut ovat ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan toiminnalle elintärkeitä välttämättömyyspalveluja. Vesijohto- ja viemäriverkostojen liittymisasteet ovat Suomen laajat harvaan asutut alueet huomioon ottaen varsin korkeita. Maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuolto on kuitenkin monin paikoin jäänyt jälkeen keskustaajamien vesihuoltopalveluista sekä talousveden laadun ja saantivarmuuden että viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisin haja-asutusalueilla yli 350 000 asukkaan talousvedessä on puutteita ja noin 600 000 asukasta asuu kiinteistöissä, joilla on puutteellinen jätevesien viemäröinti tai puhdistus.

Vastuu vesihuollon kehittämisestä on kunnalla. Vesihuoltolain mukaisesti vesihuoltolaitosten investoinnit ja kustannukset katetaan ensisijaisesti asiakkailta perittävillä maksuilla. Koska maksujen tulisi kuitenkin olla kohtuulliset ja tasapuoliset, on myös valtiolla tärkeä rooli vesihuollon edistämisessä. Valtio tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä tarkoitukseen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Valtiovarainvaliokunta on useana vuonna kiinnittänyt huomiota työllisyysmäärärahojen käyttöön vesihuoltotöissä. Rajoitus, jonka mukaan näitä määrärahoja ei ole mahdollista käyttää sellaisten uusien aloitettavien hankkeiden rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus merkitä valtion taseeseen, poistettiin työministeriön pääluokan asianomaisen momentin perusteluista jo vuoden 2002 talousarviossa. Näin ollen työllisyysmäärärahoja on mahdollista osoittaa muun muassa ympäristökeskuksille niissäkin tilanteissa, joissa hanke valmistuttuaan siirtyy kunnan hallintaan ja omistukseen. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että vesihuolto- ja ympäristötyöt ovat usein varsin työvoimavaltaisia ja niillä saattaa olla alueellisesti ja paikallisesti huomattavakin työllistävä merkitys. Työllisyysmäärärahoja tulisikin tässä tilanteessa ohjata tehostetusti vesihuolto- ja ympäristötöihin.

22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 292 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen.

Selvitysosa:Vuodesta 2002 alkaen ei momentille ole enää sisällytetty valtuutta uusien korkotukilainojen hyväksymiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ennen vuotta 2002 hyväksytyistä lainoista aiheutuvat korkohyvitykset. Vuoden 2002 lopussa korkotukilainakanta oli 80 528 973 euroa. Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan korkohyvitysmenoja 2 000 000 euroa vuonna 2005, 1 600 000 euroa vuonna 2006, 1 200 000 euroa vuonna 2007 ja sen jälkeen yhteensä 3 000 000 euroa.

31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 446 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemäröintiä edistäviin toimenpiteisiin.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään vesihuollon edistämiseen erityisesti maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla. Määrärahalla edistetään myös pohjaveden käytön lisäämistä ja yhdyskuntien vedenhankinnan turvaamista erityistilanteissa. Tuettavien hankkeiden investointivaiheen työllisyysvaikutus yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna on noin 545 henkilötyövuotta eli noin 4 % vähemmän kuin vuonna 2003.

Valiokunta toteaa, että momentilla 30.51.30 vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki ei vuodesta 2002 alkaen ole enää ollut uusien korkotukilainojen myöntövaltuutta. Myöntämisvaltuuden poistuminen kompensoidaan lisäämällä vastaavasti vesihuoltoavustuksiin tarkoitettuja määrärahoja tällä momentilla 30.51.31. Esitetty määräraha on silti lähes 0,5 miljoonaa euroa kuluvan vuoden tasoa pienempi. Tarve vesihuoltotoimenpiteiden avustamiseen olisi kuitenkin paljon suurempi.

Edellä olevaan ja luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa.

43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristölupavirastojen ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio voi joutua vesilain (264/1961) mukaisten päätösten, ennen päätöksiä vahingonkärsijöiden kanssa tehtyjen sopimusten tai valtioiden välisten sopimusten perusteella maksamaan korvauksia hankkeiden varsinaisen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat vesilain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvollisuuden.

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 865 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisten vesistö- ja vesihuoltohankkeiden toteutuksesta, vesistörakenteiden peruskorjauksista, velvoitetöistä ja uppopuiden poistosta sekä vesistöhankkeiden suunnittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Keskeneräisiin hankkeisiin myönnettävästä määrärahasta vesistötöiden arvioitu osuus on 1 600 000 euroa ja vesihuoltotöiden 5 200 000 euroa.

Töiden valtion osuutta rahoitetaan työmäärärahojen lisäksi keskimäärin noin 5 % valtion osuuden kustannusarviosta ympäristöministeriön pääluokan lukuun 35.40 budjetoiduista alueellisten ympäristökeskusten toimintamenomäärärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkausmenoina. Momentin määrärahalla toteutettavien hankkeiden investointivaiheen työllisyysvaikutus on yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna noin 450 henkilötyövuotta eli noin 5 % enemmän kuin vuonna 2003.

Momentille esitetty määräraha on 3,4 prosenttia kuluvan vuoden tasoa alempi. Supistus heikentäisi mahdollisuuksia käynnistää uusia hankkeita ja hidastaisi jonkin verran suunniteltuja perusparannustoimia. Ilman lisäystä määrärahalla voitaisiin aloittaa ainoastaan viisi uutta vesihuoltohanketta. Lisäksi vesivarahankkeita voidaan toteuttaa työllisyysvaroin ja EU:n tuella. Rahastokaudella 2000—2006 EAKR:n tuella toteutettavien vesivarahankkeiden rahoituksen arvioidaan jatkuvan 4—4,5 miljoonan euron tasolla. Maaseudun kehittämiseen liittyviä vesivarahankkeita, esimerkiksi kylien vesihuollon kehittämistä, voidaan toteuttaaa myös EMOTR:in tuella.

Edellä olevaan ja luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 800 000 euroa pienehköihin vesistö- ja vesihuoltotöihin.