Talousarvioesitys 0

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 44 510 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle säädösten perusteella aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen sekä muuna julkisena rahoitusosuutena EU:n rakennerahastohankkeista metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle aiheutuviin menoihin siltä osin kuin näihin menoihin ei voida käyttää EU:n rakennerahasto-osuutta tai vastaavaa valtion rahoitusosuutta.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta on 3 441 000 euroa ja metsäkeskusten osuus 41 069 000 euroa. Metsäkeskusten osuus jaetaan alueellisesti työmäärää kuvaavien tekijöiden perusteella.

Selvitysosa:Määrärahan alueellisessa jaossa käytettäviä työmäärää kuvaavia tekijöitä ovat metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä ja valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala sekä vanhojen metsien suojelusta aiheutuvat hakkuumahdollisuuksien menetykset.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) säädetyt rahoituspäätökset (noin 52 000 vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 90 000 vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaisten todistusten ja lausuntojen antaminen.

Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät ovat seuraavat: Maaseudun väestön vähentyessä ja ikääntyessä maaseudun infrastruktuurin ylläpitäminen ja työvoiman saatavuus metsätöihin vaikeutuvat ja metsätalouden sosiaalinen kestävyys heikkenee. Metsänomistuksen rakennemuutos jatkuu, mikä lisää neuvonnan kehittämistarvetta. Metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuus tulee olemaan entistä tiiviimmän arvioinnin kohteena. Pinta-alaverotuksessa olevat metsänomistajat purkavat tilojensa tukkipuuvaltaisia hakkuusäästöjä vuoden 2005 loppuun saakka.

Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 14,1 milj. hehtaaria. Perheenjäsenet mukaanlukien aikuisväestöön kuuluvia metsänomistajia on 800 000.

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionaputoiminta) seuraavat tulostavoitteet:

Valvonta- ja tarkastustoiminta

Varmistetaan metsälainsäädännön noudattaminen sekä tuotetaan tietoa mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten metsien käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullisesta tasosta. Erityistä huomiota kiinnitetään metsälainsäädännön soveltamisen yhtenäisyyteen, hyvän hallintotavan noudattamiseen, metsänuudistusalojen valvontaan ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain tarkoittamien toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laatuun. Laatutavoitteena on, että nuoren metsän hoitohankkeista 90 prosentista tehdään päätös 4 viikon kuluessa hankkeen vireille tulosta (vuoden 2003 tavoite 4 viikkoa).

Alueellinen metsäsuunnittelu

Kansallisen metsäohjelman mukainen vuotuinen alueellisen metsäsuunnittelun pinta-alatavoite on 1 000 000 hehtaaria. Vuonna 2004 tavoitteena on parantaa alueellisen metsäsuunnittelun taloudellisuutta 2 %; tavoitteena on 986 000 hehtaarin metsäsuunnitteluala (vuoden 2002 toteutuma 964 000 ha, vuoden 2003 tavoite 967 000 ha). Metsäsuunnittelun ja metsänomistajaneuvonnan vaikuttavuutta parannetaan yhteensovittamalla ja uudistamalla niitä metsäkeskusten strategian mukaisesti.

Neuvonta, koulutus ja tiedotus

Kansallisen metsäohjelman mukainen neuvonnan ja koulutuksen tavoite on antaa muuttuvalle metsänomistajakunnalle riittävät tiedot heidän metsiensä merkityksestä ja mahdollisuuksista. Metsäkeskus huolehtii siitä, että metsäsuunnittelualueilla metsänomistajia informoidaan metsien hoitotarpeista ja metsien monimuotoisuuden kannalta arvokkaista elinympäristöistä. Vuoden 2004 tavoitteena on järjestää ryhmäneuvontaa ja henkilökohtaista neuvontaa yhteensä 60 000 henkilölle (vuoden 2002 toteutuma 65 000, vuoden 2003 tavoite 59 000). Laatutavoitteena on, että hyvien taimikoiden osuus perustetuista taimikoista on vuoteen 2005 mennessä yli 80 %. Nuoren metsän hoidon laatutavoitteena on, että tarkastuksessa hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta on vähintään 80 % (vuoden 2003 tavoite vähintään 80 %).

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnalle seuraavat tulostavoitteet:

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan tavoitteena on tuottaa ennenkaikkea maa- ja metsätalousministeriölle ja metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Vuosina 2004—2005 on tarkoitus tehdä metsäkeskusten toiminnan sekä metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhteistyön ulkopuolinen arviointi.

Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan kustannusten, tulojen, valtionavun (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen tulosalueille
	Vuosi 2003				Vuosi 2004
	kustannukset	tulot	valtionapu mom. 30.31.42	htv	kustannukset	tulot	valtionapu mom. 30.31.42	htv

Valvonta- ja tarkastustoiminta	13,8	0,5	13,3	255	14,3	0,5	13,8	255
Alueellinen metsäsuunnittelu	17,2	0,0	17,0	327	17,6	0,0	17,6	327
Neuvonta, koulutus ja tiedotus	9,7	2,2	7,5	166	9,9	2,2	7,7	166
Muu toiminta	14,6	8,7	5,3	205	14,1	8,7	5,4	205
Yhteensä	55,3	11,4¹⁾	43,1	953	55,9	11,4	44,5	953

¹⁾ Sisältää momentin 30.31.42 ulkopuolista julkista rahoitusta 9,3 milj. euroa.

2004 talousarvio	44 510 000
2003 II lisätalousarvio	—
2003 I lisätalousarvio	650 000
2003 talousarvio	43 100 000
2002 tilinpäätös	43 100 000