Talousarvioesitys 0

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta

Selvitysosa:Luvun määrärahoilla toteutetaan Kansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Kansallisen metsäohjelman tavoitteet on kuvattu pääluokan selvitysosassa.

Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään talousarvioon otettavaksi valtion tukea ja lainaa 63,316 milj. euroa. Puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on nuoren metsän hoidossa ja energiapuun käytön edistämisessä. Seuraavassa esitetään arvio varojen käytöstä:

¹⁾ Sisältää 0,1 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja.

24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 626 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöön liittyvien maksuttomien palveluiden tuottamisesta, erävalvonnasta, viranomaistehtävistä ja yleisistä uittoväylätöistä, riista- ja kalatalouden hoitoon liittyvistä tehtävistä sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyvistä investoinneista ja yhteiskunnallisia palveluja koskevista selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 190 000 euroa kiinteistönhallintapalvelujen arvonlisäveron johdosta. Vastaavasti tuloutuu momentille 11.04.01 lisää 190 000 euroa.

Määräraha on tarkoitettu Metsähallituksen eräitä yhteiskunnallisia tehtäviä varten.

25. Metsäpuiden siemenhuolto (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 910 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamisesta ja nuoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden siementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtionapujen maksamiseen edellä mainittuihin tarkoituksiin.

Selvitysosa:Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että Metsähallituksen osuus on 529 000 euroa ja muiden toimijoiden osuus on 381 000 euroa. Metsähallituksen arvioidaan lisäksi saavan noin 723 000 euroa sellaisia yhteiskunnalliseen omaisuuteen kuuluvien siementen myyntituloja, joilla se voi rahoittaa siemenhuoltotöitä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävään yhteiskunnallisten tehtävien hoitoa koskevaan sopimukseen perustuen.

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 44 510 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle säädösten perusteella aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen sekä muuna julkisena rahoitusosuutena EU:n rakennerahastohankkeista metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle aiheutuviin menoihin siltä osin kuin näihin menoihin ei voida käyttää EU:n rakennerahasto-osuutta tai vastaavaa valtion rahoitusosuutta.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta on 3 441 000 euroa ja metsäkeskusten osuus 41 069 000 euroa. Metsäkeskusten osuus jaetaan alueellisesti työmäärää kuvaavien tekijöiden perusteella.

Selvitysosa:Määrärahan alueellisessa jaossa käytettäviä työmäärää kuvaavia tekijöitä ovat metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä ja valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala sekä vanhojen metsien suojelusta aiheutuvat hakkuumahdollisuuksien menetykset.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) säädetyt rahoituspäätökset (noin 52 000 vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 90 000 vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaisten todistusten ja lausuntojen antaminen.

Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät ovat seuraavat: Maaseudun väestön vähentyessä ja ikääntyessä maaseudun infrastruktuurin ylläpitäminen ja työvoiman saatavuus metsätöihin vaikeutuvat ja metsätalouden sosiaalinen kestävyys heikkenee. Metsänomistuksen rakennemuutos jatkuu, mikä lisää neuvonnan kehittämistarvetta. Metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuus tulee olemaan entistä tiiviimmän arvioinnin kohteena. Pinta-alaverotuksessa olevat metsänomistajat purkavat tilojensa tukkipuuvaltaisia hakkuusäästöjä vuoden 2005 loppuun saakka.

Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 14,1 milj. hehtaaria. Perheenjäsenet mukaanlukien aikuisväestöön kuuluvia metsänomistajia on 800 000.

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionaputoiminta) seuraavat tulostavoitteet:

Valvonta- ja tarkastustoiminta

Varmistetaan metsälainsäädännön noudattaminen sekä tuotetaan tietoa mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten metsien käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullisesta tasosta. Erityistä huomiota kiinnitetään metsälainsäädännön soveltamisen yhtenäisyyteen, hyvän hallintotavan noudattamiseen, metsänuudistusalojen valvontaan ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain tarkoittamien toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laatuun. Laatutavoitteena on, että nuoren metsän hoitohankkeista 90 prosentista tehdään päätös 4 viikon kuluessa hankkeen vireille tulosta (vuoden 2003 tavoite 4 viikkoa).

Alueellinen metsäsuunnittelu

Kansallisen metsäohjelman mukainen vuotuinen alueellisen metsäsuunnittelun pinta-alatavoite on 1 000 000 hehtaaria. Vuonna 2004 tavoitteena on parantaa alueellisen metsäsuunnittelun taloudellisuutta 2 %; tavoitteena on 986 000 hehtaarin metsäsuunnitteluala (vuoden 2002 toteutuma 964 000 ha, vuoden 2003 tavoite 967 000 ha). Metsäsuunnittelun ja metsänomistajaneuvonnan vaikuttavuutta parannetaan yhteensovittamalla ja uudistamalla niitä metsäkeskusten strategian mukaisesti.

Neuvonta, koulutus ja tiedotus

Kansallisen metsäohjelman mukainen neuvonnan ja koulutuksen tavoite on antaa muuttuvalle metsänomistajakunnalle riittävät tiedot heidän metsiensä merkityksestä ja mahdollisuuksista. Metsäkeskus huolehtii siitä, että metsäsuunnittelualueilla metsänomistajia informoidaan metsien hoitotarpeista ja metsien monimuotoisuuden kannalta arvokkaista elinympäristöistä. Vuoden 2004 tavoitteena on järjestää ryhmäneuvontaa ja henkilökohtaista neuvontaa yhteensä 60 000 henkilölle (vuoden 2002 toteutuma 65 000, vuoden 2003 tavoite 59 000). Laatutavoitteena on, että hyvien taimikoiden osuus perustetuista taimikoista on vuoteen 2005 mennessä yli 80 %. Nuoren metsän hoidon laatutavoitteena on, että tarkastuksessa hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta on vähintään 80 % (vuoden 2003 tavoite vähintään 80 %).

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnalle seuraavat tulostavoitteet:

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan tavoitteena on tuottaa ennenkaikkea maa- ja metsätalousministeriölle ja metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Vuosina 2004—2005 on tarkoitus tehdä metsäkeskusten toiminnan sekä metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhteistyön ulkopuolinen arviointi.

¹⁾ Sisältää momentin 30.31.42 ulkopuolista julkista rahoitusta 9,3 milj. euroa.

43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 285 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen, laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen sekä Iijoen ja Hossanjoen vesistön uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Selvitysosa:Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella maksettaviin korvauksiin ja muihin menoihin, laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuviin menoihin sekä metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista, arvioidaan tarvittavan 50 000 euroa. Metsähallituksen yhteiskunnallisia tehtäviä ovat Iijoen vesistön ja Hossanjoen vanhoista uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen arvioiminen ja korvaaminen. Määrärahasta arvioidaan myönnettävän Metsähallitukselle näihin tarkoituksiin 235 000 euroa. Iijoen ja Hossanjoen korvauksiin on aikaisemmin myönnetty 7 896 820 euroa vastaavasti valtion varoja.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 62 895 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisen valtiontuen maksamiseen. Vuonna 2004 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 66 500 000 eurolla, mistä saa aiheutua valtiolle menoja myös myöhempinä vuosina.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 265 000 euroa, mikä aiheutuu siitä, että momentin määräraha on mitoitettu kansallisen metsäohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi ottaen huomioon kustannustason nousu ja syksyn 2001 ja kesän 2002 myrskytuhoista aiheutuva metsänviljelyn lisääntyminen sekä biomassan käytön edistäminen ohjaamalla lisäresursseja metsänparannusvaroihin.

Momentin määrärahaa ei enää käytetä metsäviestinnästä aiheutuvien menojen maksamiseen, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä yhteensä 720 000 euroa, mistä metsäviestintää varten on siirretty 220 000 euroa momentille 30.01.21 ja 350 000 euroa momentille 30.31.50. Metsäviestintähankkeiden vähenemisestä aiheutuu 150 000 euron vähennys.

Arvio määrärahojen käytöstä työlajiryhmittäin on luvun 30.31 selvitysosassa.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 200 000 euroa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttamiseksi. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 150 000 euroa luonnonarvokaupan pilottihankkeiden toteuttamisesta ja 200 000 euroa metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkoston pilottihankkeiden suunnittelemisesta ja toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan alueella.

Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahasta arvioidaan käytettävän 150 000 euroa luonnonarvokaupan pilottihankkeen toteuttamisesta ja 200 000 euroa metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkoston pilottihankkeiden suunnittelemisesta ja toteuttamista aiheutuvien menojen maksamiseen Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan alueella.

Metsien monimuotoisuusohjelman (Metso) kokeiluvaihe on käynnistynyt ennen muuta Satakunnassa saadun selvityksen mukaan varsin hyvin. Kokeilu perustuu luonnonarvokaupan kehittämishankkeeseen ja siihen on varattu vuosille 2003—2007 Satakunnan alueella yhteensä 2 000 000 euroa. Kokeilu rahoitetaan yhtä suurin osuuksin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön pääluokista.

Luonnonarvokaupassa metsänomistaja ylläpitää tai lisää luonnonarvoja metsässään ja saa siihen korvausta valtiolta. Omistaja tekee omistamastaan kohteesta tarjouksen metsäkeskukselle, joka arvioi tarjottavan kohteen ja neuvottelee sopimuksesta sekä palkkion suuruudesta metsänomistajan kanssa. Kohteiden valinta tapahtuu maanomistajien tarjousten perusteella. Sopimus tehdään 10 vuodeksi ja sopimuskauden päättyessä alueen käyttö jatkuu metsänomistajan haluamalla tavalla. Palkkio maksetaan yhdellä kertaa sopimuskauden alussa ja se on verotonta tuloa.

Valiokunta katsoo, että onnistuessaan malli voi muodostaa toimivan pohjan metsäluonnon suojelulle Suomessa. Luonnonarvokaupan ansiona voidaan nähdä maanomistajalähtöisen suojelun käynnistyminen. Hankkeen myötä myös maanomistajien sitoutuminen luonnonsuojeluun todennäköisesti lisääntyy. Kokeilun onnistuminen edellyttää kuitenkin sen rahoituksen turvaamista.

Tarkoituksena on, että luonnonarvokauppa vähitellen korvaisi vanhojen metsien suojeluohjelman Etelä-Suomessa. Tavoitteena on ulottaa metsien monimuotoisuusohjelma koko maahan. Ongelmana kuitenkin on, että maa- ja metsätalousministeriö ei voi rahoituksen puuttumisen vuoksi osallistua tähän ympäristöministeriön kanssa yhdessä toteutettavaan ohjelmaan täysimääräisesti. Tällä hetkellä rahoituksesta puuttuu saadun selvityksen mukaan noin 25 prosenttia.

Edellä olevan perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Eduskunta edellyttää, että metsien monimuotoisuusohjelman jatkaminen turvataan siten, että myös maa- ja metsätalousministeriö voi osallistua siihen täysimittaisesti.

Eduskunta edellyttää, että metsien monimuotoisuusohjelman jatkaminen turvataan siten, että myös maa- ja metsätalousministeriö voi osallistua siihen täysimittaisesti.

50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille.

Selvitysosa:Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 150 000 euroa Metsämuseosäätiön kasvaneisiin toimintamenoihin sekä 350 000 euroa metsäviestintämenojen siirrosta momentilta 30.31.44, mikä on lisäyksenä otettu huomioon Suomen Metsäyhdistys ry:n määrärahassa. Metsämuseosäätiön määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2003 talousarviossa myönnetty 1 195 000 euron erityisavustus puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeen loppuunsaattamiseksi.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 421 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 521 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävisssä 100 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on 421 000 euroa.