Talousarvioesitys 0

15. Muut maatalouden menot

Selvitysosa:Valtionapua myönnetään maaseudun neuvontajärjestöille maatilatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseen yhteiskunnan kannalta tarpeellisena pidettävällä tavalla. Valtionapua kohdennetaan niin, että neuvonnan vaikutusmahdollisuus alueelliseen kehittämiseen yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa turvataan. Luvun määrärahoilla edistetään myös 4H-toimintaa ja hevostaloutta sekä maksetaan maatalousmuseon vuokra- ja muita toimintamenoja.

40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen nojalla annetun maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville organisaatioille. Määrärahaa saa käyttää myös maatalousmuseon perustamisesta aiheutuviin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin sekä museon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään 852 000 euroa.

Selvitysosa:

Maaseudun neuvonnan osalta laaditaan kaksi tulossopimusta, jotka vuonna 2003 kattoivat 21 elinkeinoneuvontaa harjoittavaa suomenkielistä alueellista maaseutukeskusta ja näiden valtakunnallisen keskusjärjestön sekä vastaavan ruotsinkielisen organisaation ja kahdeksan valtakunnan kattavaa elinkeinoneuvontaa harjoittavaa maatalouden erikoisjärjestöä.

Maaseudun elinkeinoneuvonnalle on asetettu seuraavat kolme avaintulosaluetta:

1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun kehittäminen

2. Maaseutuympäristön hoidon ylläpito ja kehittäminen

3. Maaseudun toimivien ja uusien yritysten sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen

Neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin neuvontajärjestöjen ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä tulossopimuksissa. Neuvonnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen edellyttävät asiakasyrityksissä tapahtuvien muutosten seurantaa sekä säännöllisesti toistuvaa neuvontatyötä maatilalla.

Eduskunnan vuonna 2000 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti valtioneuvosto sai ryhtyä toimenpiteisiin maatalousmuseon perustamiseksi ja sitoutua maksamaan vuodesta 2004 alkaen valtionapua maatalousmuseon kulutusmenoihin enintään 4 milj. markkaa (0,672 milj. euroa). Maatalousmuseon on tarkoitus valmistua vuonna 2004 Loimaalle. Museon palkkaus-, vuokra- ja muihin kulutusmenoihin varataan 852 000 euroa vuonna 2004.

Maaseutuneuvonnan valtionapu. Momentin määrärahasta on varattu maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen 8 552 000 euroa. Tämä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Valtionapu kohdistuu neuvontaan, jota toteuttavat suomenkieliset ja ruotsinkieliset maaseutukeskukset.

Maaseutuneuvonnan valtionapu on alentunut vuoteen 1995 verrattuna saadun selvityksen mukaan noin kahdella miljoonalla eurolla. Kun palkkakustannusten nousu otetaan huomioon, valtionavun reaaliarvo on alentunut noin 3,8 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia.

Valtionavun osuus neuvontajärjestöjen toiminnan rahoituksessa on noin 20 prosenttia, mikä vastaa Euroopan maiden neuvontaorganisaatioiden valtionavulle asettamaa tavoitetta. Erityisen tärkeitä maatalousneuvonnan resurssit ovat EU:n uuden ohjelmakauden alkaessa vuonna 2007. Neuvontajärjestöt voivat omalta osaltaan olla edesauttamassa työpaikkojen säilyttämistä ja uuden yritystoiminnan kehittämistä maaseudulla.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 150 000 euroa maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen, jolloin tähän tarkoitukseen varattaisiin vuonna 2004 -yhteensä 8 702 000 euroa.

Maatalousmuseohanke. Momentin perustelujen selvitysosasta ilmenee, että määrärahasta on varattu 672 000 euroa maatalousmuseon palkkaus-, vuokra- ja muihin kulutusmenoihin vuonna 2004. Selvitysosasta käy myös ilmi, että kyseessä on hanke, jota koskeva valtioneuvoston periaatepäätös tehtiin jo vuonna 2000. Tämän päätöksen mukaan valtioneuvosto sai ryhtyä toimenpiteisiin maatalousmuseon perustamiseksi ja sitoutua maksamaan vuodesta 2004 alkaen valtionapua maatalousmuseon kulutusmenoihin enintään 4 000 000 markkaa (672 000 euroa).

Asiaa pohtineen työryhmän ehdotuksen mukaisesti maatalousmuseon hallinto on järjestetty säätiöpohjaisena. Tarkoitus on, että museo valmistuisi aikataulun mukaisesti Loimaalle vuonna 2004. Säätiö aloitti pääomansa kartuttamisen vuoden 2001 lopulla ja sen suunnitelmissa on järjestää valtakunnallinen kansalaiskeräys loppuvarojen keräämiseksi rakennuttajan tehtyä museon investointipäätöksen. Museon toimintakulujen kattamiseksi säätiö on ollut yhteydessä seudun kuntiin. Kunnat ovat valtuustopäätöksillään sitoutuneet tukemaan museon toimintaa 16 prosentin osuudella museon vuosittaisista toimintakuluista.

Maa- ja metsätalousministeriö ja museosäätiö ovat yhdessä neuvotelleet myös opetusministeriön kanssa hankkeen tarkoituksenmukaisuudesta. Opetusministeriö on asettunut puoltamaan museon aikaansaamista ja todennut museon ottamisen valtionosuuden piiriin ja nimeämisen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi olevan mahdollista museon toimittua ammatillisesti kaksi vuotta. Tarkoitus on, että maatalousmuseo saa valtionapua vuoteen 2010 saakka maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta.

Valtaosa valtionavusta menee Senaatti-kiinteistöille maksettavaan vuokraan. Kun itse investoinnin arvo arvonlisäveroineen on noussut päätöksentekohetken 5,5 miljoonasta eurosta noin 7,3 miljoonaan euroon, myös vuokrakulut ovat nousseet vastaavasti. Momentille lisätään maatalousmuseon palkkaus-, vuokra- ja muihin kulutusmenoihin 180 000 euroa, jolloin tarkoitukseen on varattu yhteensä 852 000 euroa. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että tämän tulee olla valtionavun vähimmäistaso myös tulevina vuosina.

Valtiovarainvaliokunta muistuttaa maatalousmuseohankkeen käynnistymiseen johtaneessa mietinnössään VaVM 33/1999 vp esittämästään kannasta, jonka mukaan perustettavan maatalousmuseon on harjoitettava yhteistyötä olemassaolevien arvokkaiden maatalouskonekokoelmien kanssa. Yhteistyötä voitaisiin harrastaa esimerkiksi entisöintiasiantuntemukseen ja konekannan toiminnan esittelyyn liittyvän tieto-taidon levittämisessä. Yksi keskeinen maatalousmuseon tehtävä olisi kokonaisvaltaisen luetteloinnin kehittäminen, jossa yksityisillä museoilla olisi merkittävä tiedontuottajan rooli. Myös erillisestä, keskitetystä varaosien "välityspankista" olisi hyötyä sekä maatalousmuseolle että yksityisille kokoelmille. Yhteistyön näkökohta sisältyi myös maa- ja metsätalousministeriön vuonna 1996 asettaman työryhmän muistioon, jonka pohjalta maatalousmuseohanke käynnistettiin.

44. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 832 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti ja hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Totopeleistä arvioidaan valtionosuutena kertyvän 7 000 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.30. Kun valtion osuudesta käytetään luvussa 30.21 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 6 832 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

45. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 720 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen nojalla annetun maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:4H-neuvontajärjestössä on yhteensä noin 344 valtionavustusta saavaa yhdistystä. Järjestö edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja siten omalta osaltaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamista mm. palvelutarjonnan, yrittäjyyden, ympäristökasvatuksen, asuinympäristön viihtyisyyden sekä metsä- ja luonto-osaamisen edistämisen avulla. 4H-neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä tulossopimuksissa.

Momentille on ehdotettu 4 520 000 euron määrärahaa, joka on euromääräisesti sama kuin kuluvalle vuodelle myönnetty määräraha. Valtionavun määrä 4H-toimintaan oli saadun selvityksen mukaan enimmillään 33 miljoonaa markkaa (5,55 miljoonaa euroa) vuonna 1991. Valtiontaloudellisista syistä sitä on sen jälkeen supistettu samalla, kun toiminnan kustannukset ovat kasvaneet vähintäänkin yleistä kustannustasoa vastaavasti.

4H-nuorisotyön haasteena on ollut toiminnan kehittäminen ja säilyttäminen asutukseltaan harvenevilla maaseutualueilla samanaikaisesti, kun on ollut tarpeen entisestään kehittää myös asutuskeskuksiin soveltuvia toimintatapoja. 4H-toiminnan haasteena on ollut tukea nuorten työmarkkinavalmiuksien kehittymistä siten, että mahdollisimman suuri osuus kustakin ikäluokasta olisi työhalunsa ja -kykynsä osalta työmarkkinoiden käytettävissä.

Valiokunta toteaa, että 4H-järjestö on Suomen suurimpia nuorisojärjestöjä, jonka toiminnan piirissä ovat lähes kaikki kaupungit ja kunnat. Nuorisojäseniä järjestössä on yli 70 000. On asianmukaista, ettei 4H-nuorisotyön tuki jää jälkeen muiden nuorisojärjestöjen valtionavustusten kehityksestä.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 200 000 euroa.