Talousarvioesitys 0

90. Taide ja kulttuuri

Selvitysosa:Taide- ja kulttuuripolitiikalla pyritään luomaan suotuisat toimintaedellytykset taiteen kentän toimijoille, turvaamaan kansalaisille mahdollisuus monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin ja kulttuuripalveluihin sekä edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Toiminnan suuntaa antavat opetusministeriön strategia ja aluestrategia, kulttuurinen tietoyhteiskuntastrategia, kirjastostrategia 2010, valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma, kulttuuriperintöä koskevat ohjelmat, lastenkulttuuripoliittinen ohjelma sekä eri taiteenalakohtaiset tavoiteohjelmat ja periaatepäätökset, joiden toimeenpanosta ja seurannasta huolehditaan. Kehitetään lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta tukemalla lastenkulttuuriverkoston syntymistä ja edistämällä laadukasta lasten ja nuorten mediakulttuurin kehitystä. Parannetaan vammaisten omaehtoisen kulttuuritoiminnan edellytyksiä. Kehitetään audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä. Jatketaan tekijänoikeuslainsäädännön uudistamista ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä uuden yhteisölainsäädännön ja tietoverkkoympäristön vaatimusten mukaisesti sekä kulttuurisektorin lähialueyhteistyötä alueiden integroimiseksi eurooppalaiseen yhteistyöhön. Kehitetään alueellista kulttuuriyritystoimintaa ja tietoyhteiskuntakehitystä.

21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 297 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 10 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työskentelyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tietopalvelu sekä taiteen alan kansainvälinen vuorovaikutus. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä taiteen keskustoimikunnalle vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

• Yleisen taide- ja kulttuuripolitiikan vahvistaminen.
• Taiteellisen työskentelyn edellytysten edistäminen. Taiteellisen toiminnan tuki kohdistetaan taiteenalan huippuosaamiseen sekä laaja-alaiseen, korkeatasoiseen ja innovatiiviseen taiteelliseen toimintaan.
• Kulttuuriin osallistumisen vahvistaminen.
• Taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimuksen ja tietopalvelun kehittäminen tuottamalla taide- ja taiteilijapolitiikan kannalta relevanttia tietoa ja kehittämällä sen arviointivälineitä.
• Taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen edistäminen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 23 000 euroa siirtona momentilta 29.01.10 ja 6 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys 6 000 euroa talousarvioesityksen 3 291 000 euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä 1.10.2003 lukien.

22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 445 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 4 107 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 60 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Valtion taidemuseon päätulosalueet ovat kuvataiteen kulttuuriperinnön hoito (tulosalue I), näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (tulosalue II) ja taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen (tulosalue III). Opetusministeriö on asettanut talousarvion valmistelun yhteydessä Valtion taidemuseolle vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Tulosalueella I taidekokoelmien ja tietovarantojen kartuttamista jatketaan taidekokoelmaohjesäännön ohjelman mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150—300 taideteosta vuodessa. Taidekokoelmien hoidossa määrällisenä tavoitteena on noin 760 teokselle tehtävät konservointitoimenpiteet. Kuvataiteen dokumenttien kartuttamisessa pyritään tietovarantojen kasvuun ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset.

Tulosalueen II tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa entisestään Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana niin pääkaupunkiseudun kuin koko maan väestölle kehittämällä viestintä- ja markkinnointipalveluja sekä turvaamalla tuotetun tiedon ja elämysten saavutettavuus. Kansainvälinen toiminta muodostaa keskeisen osan museon toimintapolitiikkaa. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan yleisön tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin.

Näyttelytoiminnan asiakasmäärätavoitteeksi asetetaan vähintään 460 000 kävijää. Alle 18-vuotiaat pääsevät sisään maksutta. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 80 % on tyytyväisiä palveluihin.

Tulosalueella III Taidemuseoalan kehittämisyksikkö jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan taidemuseoiden kanssa.

23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 537 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös rakennusten perusparannustöihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunnan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja monumentti.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomenlinnan hoitokunnalle vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Rakennusten tulosalue

Rakennusten korjaukset toteutetaan johtokunnan hyväksymien hankesuunnitelmien ja aikataulujen mukaan. Rakennuttamisen osuus ei ylitä normaalitapauksissa 15 % korjauskustannuksista. Asuinrakennusten kunnostustyö jatkuu kahdella työmaalla. Lisäksi tehdään kunnostusohjelman ja varainkäyttösuunnitelman mukaiset muut rakennustyöt. Helsingin kaupungin kanssa tehty Suomenlinnan rakentamisen ja käytön kustannustenjakoa koskeva sopimus saatetaan ajan tasalle.

Monumentin tulosalue

Suoritetaan asiakastyytyväisyystutkimus, jota verrataan aikaisempiin vastaaviin tutkimuksiin. Suomenlinnaa rakennutetaan vankeinhoitolaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Sanottu sopimus uudistetaan Rikosseuraamusviraston kanssa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Maiseman kunnostustöissä painopisteenä on muurien ja puistojen kunnostaminen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

24. Museoviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 534 000 euroa.

Selvitysosa:Museoviraston toiminta kattaa kolme tulosaluetta: kulttuuriympäristö, museot ja näyttelyt sekä museotoimen kehittäminen. Museoviraston tulostavoitteet ryhmitellään tavoitekokonaisuuksiin, jotka läpäisevät kaikki tulosalueet. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Museovirastolle vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet tavoitekokonaisuuksittain ryhmiteltynä:

1. Vahvistetaan kulttuuriperinnön painoarvoa yhteiskunnassa ja edistetään kulttuuriperintöalan kehittymistä:

— Kehitetään Suomen museolaitoksen seurantaa ja toiminnan suunnittelua tukevia välineitä. Kehitetään palvelukonsepti museoiden kokoelmien liittämiseksi yhteiseen hakujärjestelmään (Suomen museot -online).

2. Edistetään kansallisen kulttuuriperinnön säilymistä ja säilytetään kulttuuriperintöä sekä sitä koskevaa tietoa.

— Edistetään kulttuuriperinnön saavutettavuutta parantamalla fyysistä ja tiedollista esteettömyyttä kohteissa ja ottamalla huomioon kohdennettujen kävijäryhmien tarpeita. Käynnistetään lapsille ja nuorille suunnattu kulttuuriympäristökasvatushanke.

3. Välitetään kulttuuriperintöä koskevaa tietoa näyttelyiden, julkaisujen, valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen sekä kirjasto-, arkisto- ja tietopalvelujen kautta.

— Kehitetään Suomen kansallismuseon yleisö- ja asiantuntijapalveluita parantamalla kokoelmien hoidon, keskusvaraston ja konservointilaitoksen toimintakykyä sekä oman näyttelytoiminnan että muulle museolaitokselle annettavien palveluiden näkökulmasta.

— Käynnistetään Suomen merimuseon uudisrakennuksen ja sen näyttelyiden suunnittelu Kotkaan. Selvitetään vedenalaisen kulttuuriympäristön suojeluun liittyvien tehtävien järjestäminen.

4. Lisätään kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta tietoverkkojen kautta.

— Kehitetään kulttuuriympäristön tietopalvelua yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa tavoitteena kansalaisille tarkoitetun kulttuuriympäristöportaalin avaaminen tietoverkossa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 150 000 euroa Suomen merimuseon toiminnan kehittämiseen valtioneuvoston Suomen merimuseon uudelleen sijoittamista koskevan periaatepäätöksen mukaisesti.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Muutos johtuu tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisten korotusten kohdentamisen muutoksesta, meriarkeologia-yksikön siirtämisestä Museovirastolle sekä Suomen merimuseon uudelleensijoittamisesta aiheutuvan erän kohdentamisesta Kansallismuseolle.

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 750 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 216 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 87 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Näkövammaisten kirjastossa on neljä tulosaluetta: kirjastopalvelut, tuotanto- ja hankintapalvelut, asiantuntijatoiminta sekä hallinto- ja atk-palvelut. Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Näkövammaisten kirjastolle vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kirjasto käynnistää äänikirjamyynnin.

Kirjasto tuottaa ja toimittaa näkövammaisten koululaisten ja opiskelijoiden käyttöön heidän tarvitsemansa oppikirjat.

Kirjasto tuottaa ja hankkii noin 1 200 nimikettä ääni-, piste- tai elektronisia tuotteita näkövammaisten ja lukemisesteiden tarvitsemaa kirjallisuutta yleisen lukemisharrastuksen ja tiedon tarpeiden tyydyttämiseksi.

Kirjasto laatii verkkopalvelustrategian toimenpideohjelman.

Kirjasto aloittaa henkilöstön osaamisen kehittämisprojektin suunnittelun.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

Näkövammaisten kirjastoon on suunniteltu digitaalinen DAISY-äänikirjajärjestelmä. Hanke on merkittävä näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden kannalta. Opetusministeriö esitti talousarvioehdotuksessaan määrärahaa järjestelmän käyttöönotolle mutta hallituksen esitykseen sitä ei ole otettu. Rahoitusta tarvitaan digitaalisen äänikirjatuotannon käynnistämiseen ja analogisen äänikirjakokoelman digitointiin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uusi järjestelmä korvaa nykyiset C-kasetit, mikä jatkossa vähentää postituskustannuksia kirjastolta. Valiokunnan mielestä äänikirjajärjestelmän käyttöönotto tulee tehdä vuonna 2004. Sen vuoksi momentille lisätään 150 000 euroa Näkövammaisten kirjaston toimintamenoihin.

Talousarvioesityksessä määrärahat eivät riitä Näkövammaisten kirjaston muutosta aiheutuviin kustannuksiin ilman, että kirjasto joutuu käyttämään siihen varsinaiseen toimintaan tarkoitettuja varoja. Valiokunta pitää tärkeänä, että lisämäärärahat otetaan tarvittaessa tuleviin lisätalousarvioihin.

26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 399 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 101 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 25 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Suomen elokuva-arkistolla on kolmetulosaluetta: kokoelma- ja arkistotyö, elokuvakulttuurin edistäminen ja arkistopalvelut.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomen elokuva-arkistolle vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet.

Kokoelma- ja arkistotyön tulosalue

Nitraattifilmiä pelastekopioidaan elokuva-arkiston peruskokoelmista noin 40 000 metriä ja puolustusvoimien kokoelmista noin 12 000 metriä. Kotimaista värifilmiä kopioidaan noin 10 000 metriä. Kokonaismetrimäärä vastaa 25 pitkää elokuvaa.

Teuvo Tulio -kokoelman pelastamista ja esityskopioiden tekoa jatketaan. Valmistellaan Tulion elokuvien julkaisemista DVD:llä.

Lakisääteisen talletusvelvollisuuden alainen filmi- ja videotuotanto vuodelta 1999 hankitaan kokoelmiin noin 600 pitkää ja lyhyttä teosta.

Vapaaehtoisina talletuksina otetaan vastaan noin 350 pitkää ulkomaista elokuvakopiota. Vapaakappalelain mukaisesti videokokoelma karttuu noin 1 300 uudella videotallenteella.

Digitaalisen restauroinnin kokeita jatketaan restauroimalla pitkä kotimainen näytelmäelokuva digitaalisesti.

Kotimaisen lyhytelokuvakokoelman sekä Puolustusvoimien TK-materiaalin siirtämistä videolle jatketaan.

Jatketaan radio- ja tv-arkistoinnin suunnittelua.

Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue

Järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä, joista 840 Helsingissä ja 160 pääkaupungin ulkopuolella. Kansallisfilmografian osa 11 julkaistaan.

Julkaistaan kolme kirjaa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

Järjestetään tutkijaseminaari kotimaisen lyhytelokuvatuotannon historiasta.

Elonet-portaalin käyttöä laajennetaan av-alan organisaatioilla.

Arkistopalvelujen tulosalue

Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien määrä on noin 4 200, joista filmipalveluita 500, valokuvalainoja 2 200 ja videosiirtoja 1 500.

Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen (1042/2002) Suomen elokuva-arkiston maksullisista suoritteista.

27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 532 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan hintatukeen enintään 175 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 60 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Valtion elokuvatarkastamolla on neljä tulosaluetta: elokuvien ja video-ohjelmien ennakkotarkastus, ilmoitusten käsittely ja rekisteröiminen, lausuntojen antaminen viranomaisille sekä asiakaspalvelu.

Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Valtion elokuvatarkastamolle vuodelle 2004 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärän arvioidaan olevan 750.

Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärän arvioidaan olevan 550.

Tarkastettujen vuorovaikutteisten kuvaohjelmien lukumäärän arvioidaan olevan 2.

Annettavien esityslupien määrän kuvaohjelmien esittämiseen erityisissä tilaisuuksissa arvioidaan olevan 25.

Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjelmia arvioidaan olevan 24 000.

Tarkastamon arkistoaineistoon kohdistuvia maksullisia asiakaspalveluja arvioidaan olevan 75.

Tarkastetuista ohjelmista tehdään yksi kuvaohjelmaluettelo.

Viraston muita erillishankkeita ovat: palkkausuudistuksen ja johtamisjärjestelmän edelleen kehittäminen, atk-kehitystyöhön liittyvät projektit kuten Elonetin kehittäminen ja tietokannan uudistaminen, muu tarkastamon tekniikan kehittäminen, arkiston mikrofilmaus, kouluihin suuntautuvat tiedotus- ja valistustoimet sekä kyselytutkimukset.

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 28 663 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 336 000 euroa kirjastojen sisältötuotannon kehittämiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Kirjastojen valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 43,11 euroa asukasta kohden.

Valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 59 361 000 euroa ja valtionavustuksiin 3 382 000 euroa momentilla 29.90.52.

Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentävinä tekijöinä 130 255 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista ja 3 045 000 euroa verotuloihin perustuvina tasauserinä.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vähennys 689 000 euroa talousarvioesityksen 29 352 000 euroon nähden aiheutuu kuntien verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauseristä, joiden lopulliset laskelmat olivat käytettävissä vasta talousarvioesityksen antamisen jälkeen.

Kirjastojen lakisääteisiä valtionosuuksia on valtiontalouden säästötoimenpiteinä rahoitettu vuodesta 1994 lukien myös veikkausvoittovaroin. Ensi vuonna kokonaisuudessaan voimaantulevan veikkausvoittovarojen jakoa koskevan lain (1054/2001) mukaan veikkausvoittovarojen osuutta kirjastojen valtionosuuksista vähennetään siten, että kirjastojen valtionosuudet katetaan yleisestä budjetista kokonaisuudessaan viimeistään vuonna 2012. Lain 1 §:n mukaan veikkauksen tuotosta käytetään 25 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 prosenttia nuorisotyön edistämiseen, 17,5 prosenttia tieteen edistämiseen ja 38,5 prosenttia taiteen edistämiseen sekä 10 prosenttia näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa vuosittain tarkemmin päätettävällä tavalla. Lain 2 §:n mukaan veikkausvoittovarojen osuus vuonna 2004 saa olla kirjastojen valtionosuuksista enintään 75 prosenttia. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan tämä prosenttiosuus on 67,2 prosenttia vuonna 2004. Kirjastojen käyttökustannuksia ehdotetaan rahoitettavaksi yleisestä budjetista 28,7 miljoonalla eurolla ja veikkausvoittovaroista 62,7 miljoonalla eurolla. Ottaen huomioon veikkausvoittovarojen edunsaajien rahoitukselliset tarpeet, valiokunta katsoo, että kirjastojen valtionosuudet tulisi siirtää yleisestä budjetista katettavaksi nopeammin kuin ns. jakosuhdelaki edellyttää.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut, että valtiovarainvaliokunta lisää kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien rahoittamista yleisillä budjettivaroilla vuoden 2004 talousarviossa ja edellyttää, että kirjastojen valtionosuuksien kattaminen osin veikkausvoittovaroilla puretaan kuluvan vaalikauden aikana kokonaisuudessaan. Valtiovarainvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan kannanottoon ja kiirehtii suunnitelman laatimista, miten purkaminen vaalikauden aikana tapahtuu. Purkamalla kirjastojen valtionosuudet pois veikkausvoittovaroista vapautuvat nämä varat veikkauksen alkuperäisten edunsaajien eli tieteen, taiteen, nuorison ja liikunnan toimintaedellytysten parantamiseen. Valiokunta huomauttaa myös, että ns. jakosuhdelaki säädettiin sivistysvaliokunnan aloitteesta ja alkuperäinen tarkoitus oli, että laki olisi tullut kokonaisuudessaan voimaan jo vuonna 2002.

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistellessaan vuoden 2005 talousarviota nopeuttaa merkittävästi kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien siirtämistä rahoitettavaksi kokonaan yleisillä budjettivaroilla.

Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan kannanottoon myös siitä, että kirjastolaitoksen kehittäminen ja rahoituksen turvaaminen on tärkeää. Talousarvioesityksessä kirjastojen kunnille maksettavissa käyttökustannusten valtionosuuksissa on otettu huomioon 1,8 prosentin indeksikorotus. Kirjastoille osoitetut avustusmäärärahat pysyvät suunnilleen vuoden 2003 tasolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä kirjastojen toiminnan vahvistamiseksi Kirjastostrategia 2010 linjausten mukaan. Kirjastostrategian tavoitteita ovat muun muassa kirjastojen toiminnan laadun parantaminen, toimivan kirjastoverkon turvaaminen, kirjastojen palveluvalikoiman ja tietopalvelun laajentaminen sekä kirjastojen oppijoiden tietohuoltoon ja tiedon hallintataitoihin liittyvien tehtävien kehittäminen.

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistellessaan vuoden 2005 talousarviota nopeuttaa merkittävästi kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien siirtämistä rahoitettavaksi kokonaan yleisillä budjettivaroilla.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 691 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 413 sekä orkestereilla enintään 1 011. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 223 euroa henkilötyövuotta kohden.

Selvitysosa:Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 26 866 000 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on orkestereilla 30 614 euroa henkilötyövuotta kohden.

Valtionosuutta saavien teattereiden henkilötyövuosien määrä ei vastaa teattereiden todellista henkilötyövuositarvetta. Talousarvioesityksessä määrä nousee 14 henkilötyövuodella. Vaje teattereiden ilmoittamien ja valtion talousarvion välillä on 259 henkilötyövuotta. Tavoitteena on lisätä henkilötyövuosia valtion talousarviossa vuosittain noin 10 prosentilla vajeesta. Teattereiden rahoitusjärjestelmän toimivuudesta tehdyn selvityksen perusteella valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä. Tämä vaikuttaa teattereiden toimintamahdollisuuksiin erityisesti siksi, että noin 75 prosenttia teattereiden toiminnan kuluista on palkkamenoja, jotka on sidottu työehtosopimuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitetään mahdollisuudet palauttaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin ns. indeksipykälä koskemaan orkestereiden lisäksi jälleen myös teattereita.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 010 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 072.

Määrärahasta saa käyttää enintään 252 270 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 12 868 000 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 35 174 euroa henkilötyövuotta kohden.

Keski-Pohjanmaan alue kuuluu maakuntamuseoiden aluejaon mukaan Pohjanmaan museon alaisuuteen. Suunnitteilla on museokeskushanke, jossa mm. kehitetään Keski-Pohjanmaan alueen museoiden yhteistyötä ja kulttuuriympäristöä koskevan tiedon välittämistä. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena hankkeen edistämistä.

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 633 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 4,2 euroa asukasta kohden.

Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 106 000 euroa rahoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoitukseen sisältyy 15 229 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista.

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen.

Vuonna 2004 saa tehdä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisia valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille tammikuun 2004 hintatasossa yhteensä enintään 4 510 000 eurolla. Vuonna 2004 saa lisäksi vahvistaa mainitun lain 36 §:n tarkoittamia laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2005 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2004 hintatasossa on yhteensä enintään 4 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha käytetään vuosien 1993—2003 rahoituspäätösten edellyttämiin valtionosuuksiin.

40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaraliikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen käyttötappiosta.

50. Eräät avustukset(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 713 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta varten myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maailmanperintökohteiden entistämiseen sekä kohteisiin liittyvään tutkimus- ja valistustoimintaan. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoimintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä projekteista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 300 000 euroa maailmanperintökohteiden entistämiseen sekä kohteisiin liittyvään tutkimus- ja valistustoimintaan sekä 12 000 euroa Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon siirtona momentilta 29.01.10.

Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 925 000 euroa momentilla 29.90.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin.

Seurantalojen korjausavustukset. Korjaustöiden avustamisen lähtökohtana on ollut kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden talojen pelastaminen ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan tukeminen. Vuosina 1978—2002 on tuettu yhteensä noin 1 750 talon kunnostamista noin 39 miljoonalla eurolla. Talousarvioesityksessä on seurantalojen kunnostamiseen esitetty yhteensä 1,26 miljoonaa euroa. Momentille lisätään 100 000 euroa seurantalojen korjaustöihin.

Rauhantyön edistäminen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää rauhantyön avustamiseen osoitettuja määrärahoja riittämättöminä. Aloitteen TAA 734/2003 vp perusteella momentille lisätään 25 000 euroa Itämerikeskussäätiön toiminnan tukemiseen.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapito. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämisavustuksiin ei ole esitetty kasvua vuodelle 2004 vaan määräraha on vuoden 2003 tasolla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kulttuuriympäristön suojelu on kansallisesti arvokasta, joten siihen tulee osoittaa riittävät voimavarat.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 956 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 445 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksamiseen. Vuonna 2004 saadaan myöntää kohdeapurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaava määrä. Määrärahaa saa käyttää myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:

Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan A9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 187 982 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 2 234 000 euroa teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 84 000 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään 135 000 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 000 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä enintään 175 000 euroa kirjastojen muihin avustuksiin.

Alueelliset taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaavaa taiteilijaa.

Määrärahasta saa käyttää 841 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.

Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja perinnealan tukemiseen sekä EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 010 000 euroa Suomen Kansallisoopperan työehtosopimusten mukaisiin korotuksiin ja 222 000 euroa Suomen Kansallisteatterin työehtosopimusten mukaisiin korotuksiin.

Kirjastojen valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 28 663 000 euroa momentilla 29.90.30, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 15 691 000 euroa momentilla 29.90.31, museoiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 4 010 000 euroa momentilla 29.90.32, entistämis- ja korjausavustuksiin 1 250 000 euroa momentilla 29.90.50.

53. Valtionavustus tilakustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 12 495 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden kulttuurilaitosten ja yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Eräät kulttuurilaitokset maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille tai valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirastoille.

Määräraha on tarkoitus käyttää avustuksen maksamiseen Suomen Kansallisoopperan säätiölle, Suomen rakennustaiteen museon säätiölle, Taideteollisuusmuseon säätiölle, Saamelaismuseosäätiölle, Ehrensvärd-seuralle ja Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistykselle.

54. Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainan lyhennykseen sekä koron maksuun.

Selvitysosa:Määrärahalla maksetaan lainan lyhennyksen ja koron vuoden 2004 osuus.

70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös toiminta- ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen.

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2004 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 600 000 euroa. Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2004 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.