Talousarvioesitys 0

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Selvitysosa:Aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tästä luvusta rahoitetaan pääosin vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, valtakunnalliset ammatilliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset) sekä sivistys- ja neuvontajärjestöjen toimintaa. Tämän luvun lisäksi aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa muiden lukujen määrärahoihin pääluokan perusteluissa esitetyn taulukon mukaisesti.

Vuonna 2004 opetusministeriön toimialan aikuiskoulutuksen kehittämisen yleistavoitteena on elinikäisen oppimisen edellytysten ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen, työllisyysasteen parantaminen, keski-ikäisen aikuisväestön osaamistason nostaminen, riittävien ja vakaiden toimintaedellytysten turvaaminen aikuiskoulutuksen järjestäjille, aikuiskoulutuksen laadun parantaminen ja aikuisopiskelun osallistumisen laajentaminen, alueellisen vaikuttavuuden lisääminen sekä aikuiskoulutuksen ohjausmenetelmien ja seurannan kehittäminen koulutuksen kaikilla tasoilla.

Tavoitteita edistetään erityisesti seuraavilla toimenpiteillä:

• Laajennetaan vuonna 2003 käynnistynyttä viisivuotista lisätoimenpideohjelmaa (NOSTE-ohjelma) ensisijaisesti työssäolevan alhaisen koulutustason omaavan aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi siten, että koulutuksen voi vuonna 2004 aloittaa noin 7 400 henkilöä.
• Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävästä koulutuksesta noin viidennes suunnataan työikäiselle aikuisväestölle. Aikaisempien opintojen työssä hankitun osaamisen hyväksilukemisjärjestelyjä, näyttötutkintojen osuutta sekä muita työelämän osaamistarpeisiin vastaavia erityisesti aikuisille soveltuvia järjestelyjä lisätään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa.
• Ammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävän koulutuksen resursseja vahvistetaan. Vähintään 80 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen sekä työelämässä tarvittavien tietotekniikkataitojen hankkimiseen. Kehittämisavustuksilla tuetaan yhteistyössä työelämän kanssa tehtävää lisäkoulutuksen laatu- ja tuotekehitystyötä.
• Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta rakentavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä. Toimintaa suunnataan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa määriteltäville painopistealoille ja kohderyhmille lisäämällä kehittämisavustuksia ja kehittämällä ohjausmuotoja. Uudet ohjaus- ja seurantamuodot otetaan käyttöön vuodesta 2005 alkaen. Kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen rahoitusjärjestelmiä kehitetään osana kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistä.
• Lukioiden rahoitusperusteita kehitetään siten, että ne kannustavat järjestämään aikuisten osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaavia aineopintoja lukiossa. Etälukiotoimintaa laajennetaan.
• Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen työikäisen väestön koulutustason kohottamiseksi ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen väestön osaamisen kehittämiseksi erityisesti pk-sektorin ja hyvinvointipalvelujen alueella. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilua jatketaan ja sen arviointi käynnistetään. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa laajennetaan ja järjestelyjä monipuolistetaan.
• Yliopistot vahvistavat ja selkiyttävät aikuiskoulutustehtäväänsä. Työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia koulutusjärjestelyjä monipuolistetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Täydennyskoulutuksen laatua parannetaan ja se suunnataan pääosin yliopistokoulutuksen suorittaneen väestön osaamis- ja pätevöittämistarpeisiin. Avoimen yliopisto-opetuksen laatua ja saavutettavuutta kehitetään.
• Aikuiskoulutuksesta perittäviä maksuja, opintojen aikaisen toimeentulon järjestelyjä ja koulutuksen verotusta koskevat kehittämistoimet käynnistetään vuonna 2004 selvitysmiehen ehdotukset huomioonottaen. Ratkaisu opintosetelin käytöstä aikuiskoulutuksen rahoitusmuotona tehdään vuonna 2004.
• Tehostetaan aikuiskoulutuksen tiedotus- ja neuvontapalveluja, kehitetään aikuisopiskeluun soveltuvia tutkintoja ja opiskelumuotoja sekä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelyjä ja toimeenpannaan aikuiskoulutuksen opetus- ja muun henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusohjelmia.
• Aikuiskoulutuksen ohjauksen välineitä vahvistetaan niin, että toimintaa voidaan suunnitella ja seurata sekä suunnata tarpeita vastaavasti. Laaditaan aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta koskevat alueelliset toimenpideohjelmat. Tarjonta ja saavutettavuus turvataan myös harvaanasutuilla alueilla.

21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 412 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen.

22. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 13 904 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialueyhteistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahaa käytetään opetustoimen henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin opetusministeriön määräämillä koulutuspoliittisesti merkittävillä alueilla, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä lähialueyhteistyöhön ja erityisryhmien koulutukseen.

25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 807 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n muista kuin rakennerahastoista rahoittamista tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää muun muassa parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, opetus- ja muun henkilökunnan osaamisen vahvistamiseen, aikuisten opintosetelikokeiluun ja muihin kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 39 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.01.21.

30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 75 068 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin, avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä tietoyhteiskunnan koulutushankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 1 782 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 2 062 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 62 euroa opetustuntia kohti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 105 014 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksina maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen enintään 16 192 000 euroa. Määrärahaa saa lisäksi käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/1990) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin enintään 92 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 3 553 000 euroa kehittämisavustuksina sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 11 394. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.

Valtionosuuden laskennan pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 7 416 euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Toteutuneen koulutuksen mukaan laskettu todellinen keskimääräinen hinta omaehtoisessa lisäkoulutuksessa on noin 8 795 euroa opiskelijatyövuotta kohden (ei sis. alv.). Noin 90 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen tarkoitetuista valtionavustuksista on siirretty 5 048 000 euroa valtionosuuksiin ja 3 048 000 euroa kehittämisavustuksiin. Kehittämisavustuksilla tuetaan yhteistyössä työelämän kanssa tehtävää lisäkoulutuksen laatu- ja tuotekehitystyötä.

Vuosina 2003—2007 toteutettavan Noste-ohjelman tarkoituksena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden 30—54-vuotiaiden työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisten aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa osaltaan työllisyysasteeseen. Keskeisenä tavoitteena on, että ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt suorittavat aikaisempaa enemmän ammatillisia ja tietokoneen ajokorttitutkintoja. Lisäksi tavoitteena on, että aikaisempaa useampi peruskoulun tai lukion keskeyttänyt suorittaa opintonsa loppuun. Peruskoulun keskeyttäneiden kohdalla ikäraja on 25—54 vuotta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ohjelman toteuttamisessa olisi tarvetta tarkistaa koulutukseen osallistumisen kriteereitä. On oikein, että painotus on edellä todetun mukaisesti vähän koulutusta saaneiden koulutustason nostamisessa. Jatkossa tulee harkita kriteerien väljentämistä koulutustaustan osalta.

34. Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 19 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuisten koulutustason kohottamiseksi myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.

Määrärahalla on tarkoitus jatkaa vuonna 2003 käynnistyneeseen viisivuotiseen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (NOSTE-ohjelma) kuuluvia lisätoimenpiteitä ensisijaisesti työssäolevan alhaisen koulutustason omaavan aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi. Rahoitettavan toiminnan tarkoituksena on ennen muuta ammatillisten tutkintojen ja tietokoneen ajokorttien suorittaminen. Osa avustuksesta suunnataan koulutukseen hakeutumista edistäviin toimiin ja opiskelun tukitoimiin. Edellytyksenä valtionavustuksen myöntämiselle ammatilliseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen on, että hakija järjestää valtionosuusrahoituksella koulutusta siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt valtionosuusrahoituksen mitoittamisen perusteena. Avustuksen myöntää lääninhallitus yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti suunnataan myös osa momenttien 29.40.30, 29.60.30, 29.60.31, 29.69.31 ja 34.06.29 määrärahoista.

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 45 282 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään 1 696 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa ja ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 289 500, josta noin 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu-nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta opiskelijaviikkoa kohti on noin 262 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet.

Lehtimäen opisto on vammaisten erityiskansanopisto, joka järjestää ympärivuotista koulutus- ja kurssitoimintaa moni- ja vaikeavammaisille henkilöille. Saadun selvityksen ja aloitteen TAA 899/2003 vp perusteella momentille lisätään 150 000 euroa Lehtimäen opiston toiminnan avustamiseen.

Lehtimäen opisto on yksi kolmesta erityiskansanopistosta, jonka yksikköhintaa on vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 §:n nojalla porrastettu ylläpitämisluvassa määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella. Muita tähän ryhmään kuuluvia opistoja ovat Hengitysliitto HELI ry:n ylläpitämä Hoikan opisto ja Kuurojen Liitto ry:n ylläpitämä Kuurojen kansanopisto. Näiden erityiskansanopiston valtionosuuden perusteena olevan yksikköhinnan korotusprosentti on 75 prosenttia kaikkiin opiskelijaviikkoihin. Valiokunta pitää välttämättömänä selvittää näiden erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuus ja tehdä tarvittavat muutokset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan pysyvästi turvata.

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuuden ja tekee tarvittavat muutosehdotukset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan turvata.

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän toimivuuden ja tekee tarvittavat muutosehdotukset niin, että vammaisten koulutustarpeen kannalta tärkeä toiminta voidaan turvata.

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 033 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään 358 741.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 47 euroa opetustuntia kohti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Suomen ilmailuopiston kolmannen toimintavuoden käyttökustannuksia vastaavana kustannusten lisäyksenä 1 098 000 euroa.

52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.

Vuonna 2004 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 2 300 000 euroa. Edellisen lisäksi vuonna 2004 saadaan määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2005 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 2004 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 2 500 000 euroa.

Selvitysosa:

Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 2005 aiheutuvan valtiolle menoja 582 000 euroa.

53. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 181 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 878 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisäämiseen, mukaan lukien opintosetelikokeilu, muihin kehittämishankkeisiin ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 773 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 189 820. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muuhun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia kohden on noin 87 euroa. Opintokerhotunnin laskennallinen yksikköhinta on noin 4 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa opintokeskusten rahoituksesta todettuun. Opintokeskuksilla osana vapaan sivistystyön toimintaa on merkittävä tehtävä muun muassa hallitusohjelman kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteuttamisessa. Sen vuoksi momentille lisätään 200 000 euroa, josta 32 000 euroa opintokerhotoimintaan ja laskennallisia opetustunteja lisätään vastaavasti 2 980 tunnilla.

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 115 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kehittämishankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 386 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 93 576. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on keskimäärin 70 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kesäyliopistojen tehtävänä on järjestää alueellaan avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta. Rahoitus määräytyy kansalaisopistojen yksikköhinnan mukaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kesäyliopistojen koulutustarjonnasta suurin osa on avointa yliopisto-opetusta eikä kansalaisopistojen yksikköhinta siten ole tarkoituksenmukainen niiden valtionosuuden perusteena. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kesäyliopistoille määritellään oma valtionosuuden perustana oleva yksikköhinta, jossa otetaan huomioon niiden lakisääteisen koulutustehtävän mukaisesta opetuksesta aiheutuvat kustannukset.