Talousarvioesitys 0

20. Ammattikorkeakouluopetus

Selvitysosa:Ammattikorkeakoulut asettavat kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa määritellyt suuntaviivat ja tavoitteet. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä tavoitteena on ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan tehostamalla niiden opetusta palvelevaa ja työelämää sekä aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaisesti opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulujen toiminnan keskeisistä tavoitteista ja seurannasta.

Ammattikorkeakoulujen keskimääräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 2004 olevan noin 101 540, josta 82 000 nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, 15 540 aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 350 jatkotutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 3 650 suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja. Aloituspaikkoja vuonna 2004 on nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa 24 750 ja opettajankoulutuksessa 1 675. Ammattikorkeakouluista 7 on kunnan, 11 kuntayhtymän ja 11 yksityisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämää.

Ammattikorkeakoulut huolehtivat riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä ja kiinnittävät erityistä huomiota yksilöllisiin opetussuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamisen valmistelua jatketaan tavoitteena oikeudenmukainen, tehokkuuteen kannustava, toiminnan kokonaisuuden huomioon ottava ja selkeä rahoitusmalli. Valmistelu toteutetaan ottaen huomioon kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuden uudistaminen. Opettajankoulutuksen rahoituksen uudistamistyötä jatketaan.

Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen työikäisen väestön koulutustason kohottamiseksi ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen väestön osaamisen kehittämiseksi erityisesti pk-sektorin ja hyvinvointipalvelujen alueella. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilua jatketaan ja sen arviointi käynnistetään. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa laajennetaan ja järjestelyjä monipuolistetaan.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät
	Koulujen lkm	Opiskelijoiden lukumäärä			Opisk.määrän muutos
	2004	2002	2003	2004	2003/2004

Kunnalliset ammattikorkeakoulut	18	67 470	68 980	69 050	70
Yksityiset ammattikorkeakoulut	11	32 150	32 310	32 490	180
Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä¹⁾, joista	29	99 620	101 290	101 540	250
— nuorten amk-tutkintoon johtava koulutus		80 860	81 750	82 000	250
— aikuisten amk-tutkintoon johtava koulutus		14 950	15 540	15 540	-
— jatkotutkinnot ja erikoistumisopinnot		3 810	4 000	4 000	-

¹⁾ Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina.

Valtiovarainvaliokunta:

Vuonna 2001 ammattikorkeakouluissa tuli voimaan säännös, jonka mukaan opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan sen lyhentämättä säädettyä opiskeluaikaa. Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän kahden vuoden poissaoloajan, mutta piti sitä melko pitkänä, koska tämän pelättiin aiheuttavan ammattikorkeakouluille ongelmia mm. talouden ja opetuksen ennakoinnin suhteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näin onkin käytännössä käynyt. Sen vuoksi valiokunta katsoo, että pikaisesti tulee selvittää mahdolliset muutostarpeet.

22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 586 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET), korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikorkeakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokannan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmän sekä ammattikorkeakoulujen muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

2004 talousarvio	4 586 000
2003 talousarvio	4 886 000
2002 tilinpäätös	4 886 000

25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 068 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen arvioinnista, ammattikorkeakoulututkimuksesta ja muista selvitys- ja kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

2004 talousarvio	2 068 000
2003 talousarvio	4 568 000
2002 tilinpäätös	4 579 000

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 336 797 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden ja -avustuksen sekä ammattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen valtionavustuksen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen sekä tuloksellisuusrahoitukseen enintään 24 349 000 euroa. Hankerahoitus suunnataan ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaan, tutkimus- ja kehitystyöhön, aluekehitystä palveleviin ja muihin kehittämishankkeisiin sekä opiskelijoiden harjoittelun ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukemiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Valtionosuuden ja -avustuksen arvioitu jakautuminen	€

Laskennalliset kustannukset
— kunnalliset	428 480 000
— yksityiset	209 824 000
Kuntien rahoitusosuus	-337 043 000
Opettajankoulutuksen valtionavustuksiin	11 187 000
Valtionavustuksiin (enintään)	24 349 000
Yhteensä	336 797 000

Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan 6 206 euroa (ei sis. alv) mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000 euroa opettajankoulutuksen laajentamisen johdosta.

Valtiovarainvaliokunta:

Ammatillinen opettajankoulutus.Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossa ammatillisesta opettajankoulutuksesta todettuun. Ammatillinen opettajien peruskoulutus ei kuulu valtionosuusjärjestelmän piiriin, vaan rahoitus toteutetaan ylimääräisenä valtionavustuksena. Opettajankoulutusmääriä on kasvatettu viime vuosina, mutta valtionavustus ei ole kasvanut vastaavassa määrin. Valiokunta painottaa sitä, että ammatillisessa opettajankoulutuksessa tulee huolehtia annettavan koulutuksen alueellisesta kattavuudesta. Sen vuoksi momentille lisätään 100 000 euroa ammatillisen opettajankoulutuksen valtionavustuksiin.

2004 talousarvio	336 797 000
2003 talousarvio	329 594 000
2002 tilinpäätös	298 942 173