Talousarvioesitys 0

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Selvitysosa:Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi on säädetty, että määrärahaa korotetaan vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskee vuosia 2002—2005.

Opetusministeriön ja yliopistojen välistä tulosohjausjärjestelmää ja toimintamenorahoituksen muodostumisperusteita on uudistettu vuosille 2004—2006.

Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen.

Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2004 seuraavat tavoitteet:

Yliopistojen tavoitteena on toiminnallaan vaikuttaa siihen, että suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi lisääntyy. Yliopistojen tavoitteena on tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Yliopistot jatkavat kokonaisvaltaisen laatutyön ja sen menetelmien kehittämistä. Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys lisääntyvät.

Yliopistot vahvistavat ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä ja kiinnittävät erityistä huomiota tasa-arvon edistämiseen tiedeyhteisössä. Tutkijakouluja kehitetään tärkeimpänä väylänä tohtorintutkintoon, joka on tieteellisten jatko-opintojen ensisijainen tavoite. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2006 tutkijakoulujen opiskelijoista 10 prosenttia on ulkomaalaisia.

Opiskelijavalintajärjestelmän kehittämistarpeisiin laaditaan yliopistokohtaiset opiskelijavalintojen kehittämisstrategiat tavoitteena opintoihin sijoittumisen nopeuttaminen, valintayksiköiden määrän vähentäminen ja valintamenettelyjen keventäminen.

Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät erityisesti humanistisella, matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Yliopistot ottavat käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Yliopistot valmistelevat ja toteuttavat kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen, niin että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä joustavasti syyslukukaudesta 2005 lähtien.

Yliopistot ottavat koulutustarjonnan suuntaamisessa huomioon erityisesti kansallisen terveysprojektin, opettajankoulutuksen ja tietoteollisuusalojen muuttuneet tarpeet. Koulutustarjonnan suuntaamisessa hyödynnetään rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksia.

Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista siten, että suomalaiset yliopistot ovat kilpailukykyisiä ja aloitteellisia toimijoita ja arvostettuja yhteistyökumppaneita erityisesti Euroopan korkeakoulutus- ja tutkimusalueella. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta.

Yliopistot lisäävät englanninkielistä opetustarjontaa vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetuksen ja opetusmenetelmien laatuun. Opintojen ohjauksessa otetaan ulkomaisten opiskelijoiden erityistarpeet huomioon. Suomen/ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta tutkinto-opiskelijoille lisätään.

Yliopistot vahvistavat alueiden elinvoimaisuutta verkostoitumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Alueelliset yliopistokeskukset ja muut yliopistojen aluetoiminnot kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi, niin että niillä on edellytykset saavuttaa toiminnassaan korkea laatu ja vaikuttavuus. Yliopistot kehittävät yhteyksiään elinkeinoelämään tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Yliopistojen mahdollisuuksia tukea yrittäjyyttä vahvistetaan.

Yliopistojen aikuiskoulutustehtävää selkiytetään. Yliopistot tukevat aikuiskoulutuksellaan työllisyyttä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Alueellisessa kehittämisessä tuetaan alueiden tarpeita aikuiskoulutuksen eri muodoin. Aikuisten mahdollisuuksia suorittaa yliopistotutkinto edistetään käyttämällä hyödyksi maisteriohjelmia ja avoimen yliopiston tarjontaa.

Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita.

Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä pidetään vuoden 2003 tasolla siten, että vuosittain otetaan erillisvalinnat mukaan lukien 22 500 uutta opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvien tavoite on vuosittain 1 240 opiskelijaa. Tavoitteena on, että vuosina 2004—2006 yliopistoissa suoritetaan keskimääriin 14 064 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 450 tohtorin tutkintoa. Perustutkintoa suorittavista opiskelee ulkomailla vuosittain yli kolmen kuukauden jakson 5 415 opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite on vuosittain 20 000 laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa.

Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa.

Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista.

Yliopistojen perusrahoitus ja tilakustannukset. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossa (SiVL 5/2003 vp) yliopistojen perusrahoituksesta ja tilakustannuksista todettuun ja painottaa sitä, että yliopistot vastaavat Suomessa uuden tiedon tuottamisesta ja sille rakentuvasta laadukkaasta koulutuksesta. Sen vuoksi on tärkeää, että koulutus- ja tiedepolitiikka on sekä tavoitteiden että voimavarojen osalta pitkäjänteistä ja vakaata.

Vuoden 2004 talousarvioesityksessä yliopistokoulutukseen ja -tutkimukseen osoitetut määrärahat kasvavat noin 6 prosentilla. Yliopistojen toimintamenorahoitus määräytyy pitkälti laskennallisen mallin kautta, jonka tavoitteena on ollut lisätä tavoitteiden ja määrärahojen yhteyttä sekä turvata yliopistojen nykyisten perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, ohella tarkoituksenmukaisella tavalla myös yhteiskunnallisten palvelutehtävien rahoitus. Yliopistolaitoksen vuosittaisen rahoituksen määrä määritellään hallituksen menokehysten yhteydessä.

Yliopistojen kannalta vaikeaksi ovat osoittautuneet tilakustannuksiin liittyvät ongelmat, jotka olemassa olevien tilojen osalta johtuvat lähinnä siitä, että vuokrat ovat indeksisidonnaisia. Opetusministeriön tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa vuosittaiseen yliopistojen rakennusinvestointitasoon on oleellisesti heikentynyt Senaatti-kiinteistöjen perustamisen jälkeen. Vuokravaltuuskäsittelyn kautta opetusministeriö pystyy osittain vaikuttamaan hankkeiden etenemiseen, mutta valtuusmenettelyllä ei ole kuitenkaan selkeää yhteyttä rahoituskehykseen. Tilakustannusten kohoaminen vähentää suoraan opetukseen tarkoitettuja määrärahoja, koska vuokrista aiheutuvia lisäkustannuksia ei kompensoida yliopistoille kuin osin.

Valiokunta viittaa Senaatti-kiinteistöjä koskevasta hallituksen esityksestä antamaansa mietintöön (VaVM 34/2003 vp — ) HE 108/2003 vp ja toteaa, että olennaisinta valtiovarainvaliokunnan mielestä on, että Senaatti-kiinteistöjen asiakkaina olevilla virastoilla ja laitoksilla on käytettävissään riittävät määrärahat toimitilakustannuksista selviämiseen niin, ettei niiden kattamiseen tarvitse käyttää varsinaiseen toimintaan tarkoitettuja määrärahoja.

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useassa yhteydessä huomiota yliopistojen lahjoitusmaihin, joista myös peritään yleisen pääoman tuottovaatimuksen mukaista vuokraa. Valiokunta on Senaatti-kiinteistöjä koskevan esityksen yhteydessä todennut, että liikelaitoslaki ja laki Senaatti-kiinteistöistä antavat periaatteessa mahdollisuuden asettaa näille maille kuitenkin alemman tuottovaatimuksen, jos niin päätetään.

Valiokunta seuraa yliopistojen tilakustannuksiin tarkoitettujen määrärahojen riittävyyttä ja tarkastelee tilannetta uudelleen, koska ongelma voi muodostua yliopistoille kestämättömäksi.

Apurahat ja määräaikaiset virka- ja työsuhteet yliopistoissa. Valtiovarainministeriö on antanut 14.10.2003 ohjeet määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä ja näiden vähentämiseen tähtäävistä toimista. Ohjeiden mukaan kaikkien virastojen tulee tarkastella käytettyjen määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita ja ryhtyä niiden käyttämiseen vain perustelluista syistä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yliopistoissa on paljon määräaikaisia palvelussuhteita vaikka tehtävät ovat pysyväisluonteisia. Yliopistoissa tuleekin ottaa annetut ohjeet pikaisesti huomioon määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituksena ei ole myöntää apurahoja palvelussuhteen omaiseen työskentelyyn. Valiokunta pitää tärkeänä, että välittömästi sosiaali- ja terveysministeriön apurahoilla työskentelevien henkilöiden asemaa käsittelevän työryhmän työn valmistuttua ryhdytään tarvittaviin muutoksiin.

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 196 449 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 830 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti.

Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Vuoden 2004 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2004 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 4 300 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993).

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 20 000 000 euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 64 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 31.24.21.

22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 23 772 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään 207 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 196 000 euroa yliopistojen alueellisen kehittämisen menoina sekä 440 000 euroa yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmän palkkaus-, ylläpito- ja kehittämismenojen siirtona momentille 29.07.21.

Yliopistokeskusten toiminnan kehittäminen. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä (OPM:n työryhmien muistioita 28:2001) esitti mm. yliopistokeskuksia eräille paikkakunnille, joissa on yliopistotoimintoja mutta ei omaa yliopistoa. Yliopistokeskuksia on kuudella paikkakunnalla eli Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella. Yliopistokeskusten toiminnan vahvistaminen on alueellisesti tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeä tavoite. Yliopistokeskusten tavoitteena on mm. sellaisten uutta tutkintorakennetta hyödyntävien maisteriohjelmien ja aikuiskoulutusohjelmien luominen, jotka palvelevat alueen työelämän tarpeita tai tukevat alueen yleisen koulutustason nostamista. Yliopistokeskuksissa yhdistetään alueellista yliopistotoimintaa laajoiksi kokonaisuuksiksi, jotta toiminnan korkea laatu voidaan turvata. Yliopistokeskukset tekevät myös verkostoyhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Valiokunta pitää yliopistokeskusten roolia alueillaan ja siten koko Suomen alueellisen tasapainon kannalta merkittävänä. Sen vuoksi momentille lisätään aloitteiden TAA 141/2003 vp ja TAA 805/2003 vp perusteella 3 000 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä yliopistokeskusten toimintaan.

23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 835 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 681 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2004 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet:

Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa.

CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille.

Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa.

Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa.

Sokrates-ohjelmaan osallistumisen tavoitteena on 8 400 henkilöä, joista Suomesta lähteviä on 4 200 ja Suomeen saapuvia 4 200. Euroopan unionin nuoriso-ohjelman osallistumistavoite on 4 500, joista suomalaisten osuus on 2 950 ja ulkomaalaisten 1 550. Tavoitteena on 2 000 toteutunutta kansainvälistä harjoittelijavaihtoa, mukaan lukien CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoima harjoittelijavaihto. Kahdenvälisen ja monenkeskisen yhteistyön henkilövaihdon tavoite 1 200. Tavoitteena on tarjota 250 ulkomaiselle Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijalle kesäkurssipaikka sekä tukea 40 yliopistonopettajan opetustoimintaa ulkomaisissa yliopistoissa.

24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 556 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet:

Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä.

Harjoittelukouluissa on vuonna 2004 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin 3 400 opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 150 000 euroa maahanmuuttajien opetuksesta aiheutuvina menoina.

Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 15 530 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa.

(88.) Osakkeiden hankinta(siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.