Talousarvioesitys 0

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 572 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston ja välineistön hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää 532 200 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 35 200 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2004 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä.

Vuonna 2004 saa tehdä hankevalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan liittyen (PROTO 2004) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2004—2006 enintään 17 500 000 euroa. Sopimuksista aiheutuvien vuoden 2004 menojen maksatuksiin varataan 1 700 000 euroa. Sopimuksia varten tarvittavan valtuuden, 15 800 000 euroa (PROTO 2004 -tilausvaltuus), käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 9 500 000 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 15 800 000 euroa.

Vuonna 2004 saa tehdä ilmavoimien hävittäjätorjuntakyvyn kehittämiseksi (IHT 2004) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2004—2009 enintään 115 000 000 euroa. Sopimuksista aiheutuvien vuoden 2004 menojen maksatuksiin varataan 3 500 000 euroa. Sopimuksia varten tarvittavan valtuuden, 111 500 000 euroa (IHT 2004 -tilausvaltuus), käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 3 000 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 19 000 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 58 500 000 euroa, vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 92 500 000 euroa ja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 111 500 000 euroa.

Valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden (VYV 1) menojen, yhteensä 1 034 019 372 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 772 700 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 885 400 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 961 700 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 994 500 000 euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 1 034 019 372 euroa.

Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen tilausvaltuuden (ITTT) voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta 2005 vuoteen 2006 saakka ja tilausvaltuuden menojen, yhteensä 193 416 115 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 138 405 375 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 183 116 115 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 193 416 115 euroa.

Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuuden (PPK) voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta 2006 vuoteen 2007 saakka ja tilausvaltuuden menojen, yhteensä 218 600 000 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 100 600 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 130 200 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 200 100 000 euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 218 600 000 euroa.

Uusien tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2004 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteella.

Selvitysosa:Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan 19 245 359 euron menot vuonna 2004.

Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu menoja 548,8 milj. euroa vuonna 2005, 392,9 milj. euroa vuonna 2006, 295,4 milj. euroa vuonna 2007 sekä yhteensä 183,3 milj. euroa vuoden 2007 jälkeen.

Tilausvaltuuksien voimassaoloajan pidentämiseen ja vuosittaiseen menojen ajoitukseen esitetyt muutokset eivät vaikuta myönnettyjen tilausvaltuuksien kokonaismääriin. ITTT-tilausvaltuuden osalta esitetyt muutokset mahdollistavat Hornet-kaluston ylläpitopäivityksen optimaalisella tavalla, ja tähän liittyen uuden IHT 2004 -tilausvaltuuden alkamisen vuonna 2004. Tilausvaltuuksiin esitetyt muutokset mahdollistavat myös rahoituksen kohdistamisen paremmin vastaamaan materiaalin hankintasopimusten mukaista toimitus- ja maksuaikataulua. Menoajoitusmuutoksilla pyritään lisäksi samalla siihen, että puolustusvoimien vaatetus-, ajoneuvo- ja varaosahankinnoissa havaittuja puutteita voidaan korjata vuonna 2004 kehysrahoituksen puitteissa käyttämällä muita puolustusmateriaalihankintamäärärahoja.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vuonna 2004 alkavaksi esitetyn PROTO 2004 -tilausvaltuuden yhteismäärää esitetään pienennettäväksi 20 600 000 eurosta 15 800 000 euroon sekä vuosittaisia maksuosuuksia pienennettäväksi vuoden 2005 osalta 10 300 000 eurosta 9 500 000 euroon ja vuoden 2006 osalta 10 300 000 eurosta 6 300 000 euroon. Päätösosan tilausvaltuustaulukkoon on tehty kohtaan 20. Hankevalmistelu ja proto 2004 tästä aiheutuva korjaus. Lisäksi sopimuksista aiheutuvien menojen maksatuksiin vuodelle 2004 varattavaa määrärahaa esitetään pienennettäväksi 2 200 000 eurosta 1 700 000 euroon. Esitetyt muutokset talousarvioesitykseen nähden johtuvat eräiden hankkeiden hankintavalmiuden ja menojen ajoituksen tarkentumisesta. Muihin puolustusmateriaalihankintoihin käytettävän määrärahan osuus esitetään muutettavaksi 34 700 000 eurosta 35 200 000 euroon. Muutoksilla ei ole vaikutusta momentin määrärahan kokonaismäärään.

Yleistä. Puolustusmateriaalihankintoihin on esitetty 572,6 miljoonaa euroa, missä on lisäystä kuluvaan vuoteen 53,6 miljoonaa euroa. Uusia tilausvaltuuksia talousarvioesitykseen sisältyy kaksi. Hankevalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan esitetään PROTO 2004 -tilausvaltuutta, jota täydentävässä talousarvioesityksessä on pienennetty alkuperäisestä 20,6 miljoonasta eurosta 15,8 miljoonaan euroon. Samalla vuodelle 2004 varattavaa määrärahaa on esitetty pienennettäväksi 2,2 miljoonasta eurosta 1,7 miljoonaan euroon. Toisena uutena tilausvaltuutena esitykseen sisältyy 111,5 miljoonan euron Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyvyn kehittämiseksi tarkoitettu IHT 2004 -tilausvaltuus. Tähän liittyviin maksatuksiin varataan ensi vuodelle 3,5 miljoonaa euroa.

PROTO 2004. Valiokunta pitää PROTO 2004 ‑tilausvaltuutta erityisen tärkeänä kotimaisen puolustustarviketeollisuuden näkökulmasta. Tilausvaltuus mahdollistaa sen, että puolustusvoimat voi valmistella tulevia hankkeita etukäteen tilaamalla asiaan liittyviä selvityksiä ym. ilman, että se automaattisesti johtaisi sarjatilaukseen. Tämä menettely auttaa myös kotimaista teollisuutta osallistumaan yhä enemmän haastavampien teknologiakokonaisuuksien kehittelyyn ja tätä kautta kehittämään kilpailukykyään kansainvälisiä markkinoita ajatellen. Tästä tilausvaltuudesta ajateltuun hyötyyn nähden valiokunta pitää siihen vuosille 2004—2006 varattua panostusta varsin vähäisenä.

Tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota puolustusvoimilla materiaalihankintoihin käytettävissä oleviin henkilöresursseihin. Hankittava materiaali muodostuu lähivuosina yhä enemmän laajoista järjestelmistä, joiden hankintamäärittelyt ovat varsin vaativa tehtävä. Tässä tarvitaan sekä puolustusvoimien sotilaallista asiantuntemusta että yhä enemmän myös erityisteknologioiden asiantuntijoita ja projektinhoitajia. Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimat on käynnistänyt hankevalmistelun uudistamisohjelman, joka osaltaan auttanee hankintaprosessien selkeyttämisessä ja nopeuttamisessa. Uudistusohjelmassa on otettu huomioon myös teollisuuden ottaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan hankevalmisteluun.

Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan vuonna 2004 kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Tämä edellyttää luonnollisesti puolustusvoimilta riittävää tilauskantaa. PROTO 2004 ‑tilausvaltuuden antamien mahdollisuuksien lisäksi puolustusmateriaalihankintoihin myönnettävien määrärahojen käyttöä pyritään myös muutoin tehostamaan, esimerkiksi edellisiltä vuosilta siirtyneiden määrärahojen tehostetulla käytöllä.

Valiokunta toteaa, että 1990-luvun loppupuolella käyttöönotetun selontekomenettelyn yhtenä tarkoituksena oli parantaa myös puolustusmateriaalihankintojen suunnitelmallisuutta. Tilausvaltuusmenettely on omalta osaltaan helpottanut määrärahojen suunnitelmallista käyttöä. Tätä taustaa vasten valtiovarainvaliokunta pitää yllättävänä, että osana Merivoimien Laivue 2000 -hanketta toteutettavaksi tarkoitettu ilmatyynyalusprojekti on päätetty kuluvana vuonna keskeyttää. Tarkoituksena oli hankkia neljä ilmatyynyalusta, joiden hinnaksi loppuun vietynä olisi tullut 172 miljoonaa euroa. Merivoimat ehti ennen projektin keskeyttämistä hankkia yhden ilmatyynyaluksen prototyypin, jonka kokonaiskustannukset olivat noin 16 miljoonaa euroa. Hankkeen keskeyttämisen perusteeksi on esitetty puolustusvoimien johdon tarkentunut linjaus Merivoimien roolista osana kehittyvää puolustusjärjestelmää. Tämä muutti Merivoimien aiempaa kehittämisen painopistettä pintatorjuntakyvystä valvontakykyyn, pitkäaikaisen merelläolokyvyn ja meriliikenteen suojaamiskyvyn kehittämiseen.

On ilmeistä, että ilmatyynyalushankinnassa tarkastelua ei ole ulotettu riittävän pitkälle aikavälille. Myös teknisessä valmistelussa on ollut ilmeisiä puutteita. Hankkeen valmistelussa on valiokunnan saamien tietojen mukaan ollut esillä myös poikkeavia näkökantoja. Valiokunta pitää tarpeellisena toimia, joilla edellä todetun kaltaiset kalliit virheinvestoinnit voidaan välttää ja päästä entistä suunnitelmallisempaan toimintaan myös materiaalihankinnoissa.

FMS-sopimukset. Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa tuloutettiin 15,7 miljoonaa euroa sen johdosta, että osa Hornet-torjuntahävittäjäkaluston hankintasopimusten mukaisista maksusuorituksista palautui Suomeen hankinnoissa noudatettuun ns. FMS-maksujärjestelyyn liittyen. Sen sijaan lisätalousarvioon ei sisältynyt puolustusministeriön siihen esittämää samansuuruista lisämäärärahaa Ilmavoimien Hornet-torjuntahävittäjäkaluston osalta jo tehtyjen alkuperäisten hankintasopimusten mukaisiin käyttökohteisiin. Saadun selvityksen mukaan näille määrärahoille oli suunniteltu kotimaisuuspainotteinen käyttö. Lisämäärärahasta noin 9,5 miljoonaa euroa olisi käytetty kotimaisen teollisuuden tilauksiin. Mikäli tämä määräraha lopullisesti menetetään, se aiheuttaa Ilmavoimille vaikeuksia eräiden järjestelmien käyttöönsaannissa. Tilausten viivästyessä myös kotimainen puolustustarviketeollisuus joutuu sopeuttamaan toimintaansa tilauskannan perusteella.