Talousarvioesitys 0

10. Puolustusvoimat

Selvitysosa:Puolustusvoimien tehtävänä on:

• huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa
• turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen
• puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia
• huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä
• antaa sotilaskoulutusta
• tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa
• antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen
• osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen
• osallistua rauhanturvaamistoimintaan
• osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta sekä
• suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.

Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. Päämäärän toteuttamiseksi ylläpidetään turvallisuusympäristöä vastaava strategisen iskun ennaltaehkäisykyky ja kehitetään strategisen iskun torjuntakykyä. Lisäksi parannetaan edellytyksiä osallistua kriisinhallintaan osana eurooppalaisia kriisinhallintajoukkoja.

¹⁾ Sisältää vuoden 2003 osalta myös yhteiset menot.

Vuosina 2002 ja 2003 laaditut puolustusvoimien strateginen suunnitelma ja pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) tarkistavat puolustusvoimien tavoitetilan ja kehittämisohjelman vuoden 2001 selonteon perusteiden mukaiseksi ja luovat perusteet seuraavan selonteon valmistelulle puolustusvoimissa. Kehittämistä tarkistetaan tarvittaessa valtioneuvoston vuonna 2004 eduskunnalle antaman selonteon mukaiseksi.

Vuoteen 2008 mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajamittaisen hyökkäyksen ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään turvallisuusympäristön kehityksen mukaisesti. Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, yhteentoimiva sotilaallinen kriisinhallintakyky ja tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä.

Toteutetuilla rakenneuudistuksen toimenpiteillä on luotu perusta toiminnan tehostamiselle valtioneuvoston asettamien vaatimusten mukaisesti. Tärkeimpinä kohteina kehittämisessä ovat olleet koulutus- ja varikko-organisaation rationalisointi. Samalla on käynnistetty puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuuden pienentäminen. Vuonna 2001 valtioneuvoston selonteossa edellytetyt puolustusvoimien organisaatiouudistukset saatetaan loppuun vuoden 2004 kuluessa.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän tulee vastata sodan ajan vaatimuksia, mikä on myös sen rauhan ajan kehittämisen perustana. Pääesikunnan kykyä suunnitella ja johtaa kaikkien puolustushaarojen operaatioita kehitetään. Eurooppalainen kriisinhallinta tulee myös asettamaan johtamisjärjestelyille uusia vaatimuksia.

Kriisejä ja uhkia ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen ylläpito sekä puolustusvalmiuden oikea-aikainen kohottaminen edellyttävät riittäviä tietoja turvallisuusympäristöstä. Turvallisuuskehityksen seuraamisen ja arvioinnin sekä puolustussuunnittelun kehittämiseksi tarkistetaan puolustusvoimien suunnittelujärjestelmä ja kehitetään hankesuunnittelun toimintatapoja.

Puolustusministeriön käynnistämä kumppanuusohjelma pitää sisällään seitsemän puolustusvoimien tukitoimintoihin kuuluvaa kehittämisaluetta: terveydenhuolto, tietohallinto, korjaamotoiminta, kuljetustoiminta, ruokahuolto, vaatetushuolto ja taloushallinto. Kumppanuusmallin käyttöönotosta päätetään kunkin pilottihankkeen osalta selvitysvaiheen jälkeen.

Puolustusvoimien huolto- ja logistiikkajärjestelmän sekä siihen liittyvän sotatalousjärjestelmän kehittämisen painopiste on luoda sellainen logistinen kokonaisuus, joka on kytketty tarpeellisilta osiltaan elinkeinoelämän järjestelmiin. Tavoitteena on luoda edellytykset järjestelmien ja joukkojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös kriisin aikana.

Suomessa toimivan puolustusmateriaaliteollisuuden puolustuksen kannalta keskeisiä osaamisalueita tuetaan materiaalihankinnoin. Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuudella on aloitettu koko puolustusvoimien valmiuksien kehittäminen tavoitteena ottaa käyttöön vuosikymmenen loppupuolella uuteen teknologiaosaamiseen perustuvia kotimaisia järjestelmiä.

Palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmät vakiinnutetaan ja koulutuksessa hyödynnetään oppivan organisaation periaatteita. Puolustusvoimien organisaatioiden kehittämisen päämääränä on tehokas, muutoskykyinen ja hyvinvoiva organisaatio, jossa toiminnan tehokkuusvaatimukset ja työhyvinvointi ovat tasapainossa. Puolustusvoimien asema kilpailukykyisenä työnantajana varmistetaan työn haastavuuden kehittämisellä, uuden palkkausjärjestelmän onnistuneella käyttöönotolla, parantamalla ulkoista työnantajakuvaa ja huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä.

Varuskuntia kehitetään sotilaallisista lähtökohdista monipuolisiksi koulutuskeskuksiksi ottaen huomioon yleiset alue- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet sekä liiketaloudelliset periaatteet.

Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puolustusvoimille vuodelle 2004 seuraavat tulostavoitteet:

• Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikea-aikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään.
• Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky muodostavat ajantasaisen ja turvallisuusympäristöä vastaavan ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen.
• Maa-, meri- ja ilmavoimien valmiusyhtymiä kehitetään valtioneuvoston selonteon linjausten mukaisesti.
• 2010-luvun puolustusjärjestelmän suuntaviivat vahvistetaan valtioneuvoston seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.
• Osallistutaan puolustusvoimista annetun lain ja asevelvollisuuslain kokonaisuudistuksen valmisteluun valtioneuvoston selonteon laatimiseen liittyen.
• Saatetaan päätökseen vuoden 2001 selonteon rakennemuutoksen edellyttämät toimet.
• Puolustusvoimien tutkimustoimintaa kehitetään ministeriön antaman ohjauskirjeen mukaisesti.
• Puolustusmateriaalihankkeissa otetaan käyttöön vuonna 2003 uudistettu puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma ja yleiset hankintaperiaatteet, joiden osalta painotetaan erityisesti materiaalin kansainvälistä yhteensopivuutta, hankeyhteistyötä EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa sekä hankittavan materiaalin riittävää toiminnallista luotettavuutta.
• Tilausvaltuuksien valmistelussa otetaan kotimainen teollisuus mukaan prosessiin viimeistään hankkeen esiselvityksen aikana, jolloin tulee myös arvioida ja selvittää teollisuuden roolia sellaisissa ulkomaisissa hankkeissa, joihin tulee sisältymään teollisen yhteistyön velvoite. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.
• Puolustusmateriaalin hankintamäärärahoista vuodelle 2005 siirtyvien erien suuruus on enintään 15 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista ja sitomaton osuus voi olla korkeintaan 5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että edellisten vuosien siirtyneet määrärahat käytetään 1.6.2004 mennessä. Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 80 %.
• Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista vuodelle 2005 siirtyvien erien suuruus on enintään 3,5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista ja ko. momentin selvitysosassa eriteltyjen määrärahojen käyttötarkoitusten osalta varainhoitovuonna suunnitellun ja toteutuneen määrärahojen käytön poikkeama on korkeintaan 5 %.
• Puolustusvoimat jatkaa lähivuosina poistuvaan kalustoon liittyvän ampumatarvikemateriaalin nopeutettua poistamista.
• Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään 4 %.
• Alueita ja toimitiloja kehitetään kiinteistöalan määrärahakehysten puitteissa toiminnallisten muutoksien ja varuskuntasuunnitelmien mukaisesti. Painopisteenä ovat selonteon 2001 toimeenpano, valmiusyhtymien ja johtamisjärjestelmien kehittäminen sekä puolustusministeriön räjähdepäätökseen ja tilausvaltuuksiin liittyvät hankkeet.
• Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Henkilöstövoimavarat tasapainotetaan vastaamaan puolustusvoimien tehtäviä ja kehitettäviä osaamisalueita. Henkilöstöjärjestelmää kehitetään puolustusvoimien henkilöstöstrategian linjausten ja PTS:n tarkennusten mukaisesti.
• Joukkotuotantoyksiköiden varusmiesten koulutustaso on vähintään 3,5 (tulosyksiköiden laadunarviointi asteikolla 1—5).
• Kertausharjoituksissa koulutettavien määrä on 35 000. Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisyksiköiden koulutustaso on vähintään 3,5 (tulosyksiköiden laadunarviointi asteikolla 1—5).
• Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvalmiuden lähtökohdista siten, että tuetaan erityisesti paikallispuolustuksen valmiutta.
• Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen suunnittelu (urasuunnittelu ja seuraajapolut) ja uusi palkkausjärjestelmä saatetaan vastaamaan toisiaan.
• Jatketaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustamista siten, että Euroopan unionille ilmoitettu joukkojen valmius toteutuu. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain.
• Kehitetään tulosohjausjärjestelmää ja sisäistä laskentaa tavoitteena parempi puolustusvoimien kokonaistuloksellisuuden arviointi ja seuranta valtioneuvoston toimenpidesuosituksen mukaisesti. Puolustusvoimien tulosjohtamista tehostetaan jatkamalla prosessijohtamisen käyttöönottoa.
• Käynnistetään puolustusvoimien lääkintähuollon uudistaminen vuoden 2003 selvitysten pohjalta. Uuteen toimintamalliin siirrytään vaiheittain vuoden 2004 alusta alkaen.

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 572 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston ja välineistön hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää 532 200 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 35 200 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2004 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä.

Vuonna 2004 saa tehdä hankevalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan liittyen (PROTO 2004) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2004—2006 enintään 17 500 000 euroa. Sopimuksista aiheutuvien vuoden 2004 menojen maksatuksiin varataan 1 700 000 euroa. Sopimuksia varten tarvittavan valtuuden, 15 800 000 euroa (PROTO 2004 -tilausvaltuus), käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 9 500 000 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 15 800 000 euroa.

Vuonna 2004 saa tehdä ilmavoimien hävittäjätorjuntakyvyn kehittämiseksi (IHT 2004) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2004—2009 enintään 115 000 000 euroa. Sopimuksista aiheutuvien vuoden 2004 menojen maksatuksiin varataan 3 500 000 euroa. Sopimuksia varten tarvittavan valtuuden, 111 500 000 euroa (IHT 2004 -tilausvaltuus), käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 3 000 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 19 000 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 58 500 000 euroa, vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 92 500 000 euroa ja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 111 500 000 euroa.

Valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden (VYV 1) menojen, yhteensä 1 034 019 372 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 772 700 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 885 400 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 961 700 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 994 500 000 euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 1 034 019 372 euroa.

Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen tilausvaltuuden (ITTT) voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta 2005 vuoteen 2006 saakka ja tilausvaltuuden menojen, yhteensä 193 416 115 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 138 405 375 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 183 116 115 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 193 416 115 euroa.

Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuuden (PPK) voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta 2006 vuoteen 2007 saakka ja tilausvaltuuden menojen, yhteensä 218 600 000 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 100 600 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 130 200 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 200 100 000 euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 218 600 000 euroa.

Uusien tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2004 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteella.

Selvitysosa:Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan 19 245 359 euron menot vuonna 2004.

Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu menoja 548,8 milj. euroa vuonna 2005, 392,9 milj. euroa vuonna 2006, 295,4 milj. euroa vuonna 2007 sekä yhteensä 183,3 milj. euroa vuoden 2007 jälkeen.

Tilausvaltuuksien voimassaoloajan pidentämiseen ja vuosittaiseen menojen ajoitukseen esitetyt muutokset eivät vaikuta myönnettyjen tilausvaltuuksien kokonaismääriin. ITTT-tilausvaltuuden osalta esitetyt muutokset mahdollistavat Hornet-kaluston ylläpitopäivityksen optimaalisella tavalla, ja tähän liittyen uuden IHT 2004 -tilausvaltuuden alkamisen vuonna 2004. Tilausvaltuuksiin esitetyt muutokset mahdollistavat myös rahoituksen kohdistamisen paremmin vastaamaan materiaalin hankintasopimusten mukaista toimitus- ja maksuaikataulua. Menoajoitusmuutoksilla pyritään lisäksi samalla siihen, että puolustusvoimien vaatetus-, ajoneuvo- ja varaosahankinnoissa havaittuja puutteita voidaan korjata vuonna 2004 kehysrahoituksen puitteissa käyttämällä muita puolustusmateriaalihankintamäärärahoja.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vuonna 2004 alkavaksi esitetyn PROTO 2004 -tilausvaltuuden yhteismäärää esitetään pienennettäväksi 20 600 000 eurosta 15 800 000 euroon sekä vuosittaisia maksuosuuksia pienennettäväksi vuoden 2005 osalta 10 300 000 eurosta 9 500 000 euroon ja vuoden 2006 osalta 10 300 000 eurosta 6 300 000 euroon. Päätösosan tilausvaltuustaulukkoon on tehty kohtaan 20. Hankevalmistelu ja proto 2004 tästä aiheutuva korjaus. Lisäksi sopimuksista aiheutuvien menojen maksatuksiin vuodelle 2004 varattavaa määrärahaa esitetään pienennettäväksi 2 200 000 eurosta 1 700 000 euroon. Esitetyt muutokset talousarvioesitykseen nähden johtuvat eräiden hankkeiden hankintavalmiuden ja menojen ajoituksen tarkentumisesta. Muihin puolustusmateriaalihankintoihin käytettävän määrärahan osuus esitetään muutettavaksi 34 700 000 eurosta 35 200 000 euroon. Muutoksilla ei ole vaikutusta momentin määrärahan kokonaismäärään.

Yleistä. Puolustusmateriaalihankintoihin on esitetty 572,6 miljoonaa euroa, missä on lisäystä kuluvaan vuoteen 53,6 miljoonaa euroa. Uusia tilausvaltuuksia talousarvioesitykseen sisältyy kaksi. Hankevalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan esitetään PROTO 2004 -tilausvaltuutta, jota täydentävässä talousarvioesityksessä on pienennetty alkuperäisestä 20,6 miljoonasta eurosta 15,8 miljoonaan euroon. Samalla vuodelle 2004 varattavaa määrärahaa on esitetty pienennettäväksi 2,2 miljoonasta eurosta 1,7 miljoonaan euroon. Toisena uutena tilausvaltuutena esitykseen sisältyy 111,5 miljoonan euron Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyvyn kehittämiseksi tarkoitettu IHT 2004 -tilausvaltuus. Tähän liittyviin maksatuksiin varataan ensi vuodelle 3,5 miljoonaa euroa.

PROTO 2004. Valiokunta pitää PROTO 2004 ‑tilausvaltuutta erityisen tärkeänä kotimaisen puolustustarviketeollisuuden näkökulmasta. Tilausvaltuus mahdollistaa sen, että puolustusvoimat voi valmistella tulevia hankkeita etukäteen tilaamalla asiaan liittyviä selvityksiä ym. ilman, että se automaattisesti johtaisi sarjatilaukseen. Tämä menettely auttaa myös kotimaista teollisuutta osallistumaan yhä enemmän haastavampien teknologiakokonaisuuksien kehittelyyn ja tätä kautta kehittämään kilpailukykyään kansainvälisiä markkinoita ajatellen. Tästä tilausvaltuudesta ajateltuun hyötyyn nähden valiokunta pitää siihen vuosille 2004—2006 varattua panostusta varsin vähäisenä.

Tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota puolustusvoimilla materiaalihankintoihin käytettävissä oleviin henkilöresursseihin. Hankittava materiaali muodostuu lähivuosina yhä enemmän laajoista järjestelmistä, joiden hankintamäärittelyt ovat varsin vaativa tehtävä. Tässä tarvitaan sekä puolustusvoimien sotilaallista asiantuntemusta että yhä enemmän myös erityisteknologioiden asiantuntijoita ja projektinhoitajia. Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimat on käynnistänyt hankevalmistelun uudistamisohjelman, joka osaltaan auttanee hankintaprosessien selkeyttämisessä ja nopeuttamisessa. Uudistusohjelmassa on otettu huomioon myös teollisuuden ottaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan hankevalmisteluun.

Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan vuonna 2004 kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Tämä edellyttää luonnollisesti puolustusvoimilta riittävää tilauskantaa. PROTO 2004 ‑tilausvaltuuden antamien mahdollisuuksien lisäksi puolustusmateriaalihankintoihin myönnettävien määrärahojen käyttöä pyritään myös muutoin tehostamaan, esimerkiksi edellisiltä vuosilta siirtyneiden määrärahojen tehostetulla käytöllä.

Valiokunta toteaa, että 1990-luvun loppupuolella käyttöönotetun selontekomenettelyn yhtenä tarkoituksena oli parantaa myös puolustusmateriaalihankintojen suunnitelmallisuutta. Tilausvaltuusmenettely on omalta osaltaan helpottanut määrärahojen suunnitelmallista käyttöä. Tätä taustaa vasten valtiovarainvaliokunta pitää yllättävänä, että osana Merivoimien Laivue 2000 -hanketta toteutettavaksi tarkoitettu ilmatyynyalusprojekti on päätetty kuluvana vuonna keskeyttää. Tarkoituksena oli hankkia neljä ilmatyynyalusta, joiden hinnaksi loppuun vietynä olisi tullut 172 miljoonaa euroa. Merivoimat ehti ennen projektin keskeyttämistä hankkia yhden ilmatyynyaluksen prototyypin, jonka kokonaiskustannukset olivat noin 16 miljoonaa euroa. Hankkeen keskeyttämisen perusteeksi on esitetty puolustusvoimien johdon tarkentunut linjaus Merivoimien roolista osana kehittyvää puolustusjärjestelmää. Tämä muutti Merivoimien aiempaa kehittämisen painopistettä pintatorjuntakyvystä valvontakykyyn, pitkäaikaisen merelläolokyvyn ja meriliikenteen suojaamiskyvyn kehittämiseen.

On ilmeistä, että ilmatyynyalushankinnassa tarkastelua ei ole ulotettu riittävän pitkälle aikavälille. Myös teknisessä valmistelussa on ollut ilmeisiä puutteita. Hankkeen valmistelussa on valiokunnan saamien tietojen mukaan ollut esillä myös poikkeavia näkökantoja. Valiokunta pitää tarpeellisena toimia, joilla edellä todetun kaltaiset kalliit virheinvestoinnit voidaan välttää ja päästä entistä suunnitelmallisempaan toimintaan myös materiaalihankinnoissa.

FMS-sopimukset. Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa tuloutettiin 15,7 miljoonaa euroa sen johdosta, että osa Hornet-torjuntahävittäjäkaluston hankintasopimusten mukaisista maksusuorituksista palautui Suomeen hankinnoissa noudatettuun ns. FMS-maksujärjestelyyn liittyen. Sen sijaan lisätalousarvioon ei sisältynyt puolustusministeriön siihen esittämää samansuuruista lisämäärärahaa Ilmavoimien Hornet-torjuntahävittäjäkaluston osalta jo tehtyjen alkuperäisten hankintasopimusten mukaisiin käyttökohteisiin. Saadun selvityksen mukaan näille määrärahoille oli suunniteltu kotimaisuuspainotteinen käyttö. Lisämäärärahasta noin 9,5 miljoonaa euroa olisi käytetty kotimaisen teollisuuden tilauksiin. Mikäli tämä määräraha lopullisesti menetetään, se aiheuttaa Ilmavoimille vaikeuksia eräiden järjestelmien käyttöönsaannissa. Tilausten viivästyessä myös kotimainen puolustustarviketeollisuus joutuu sopeuttamaan toimintaansa tilauskannan perusteella.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 270 436 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, palvelussuhdeasuntojen vuokrien alentamiseen sekä Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 5 000 000 euroa puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen. Vuonna 2004 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 45 000 000 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 53 000 000 euroa.

Vuonna 2004 saa tehdä kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmän käytön edellyttämän huolto- ja ylläpitojärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavia sopimuksia (KASI-järjestelmän huolto ja ylläpito -tilausvaltuus) siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän -valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2005—2013 enintään 18 433 000 euroa. KASI-järjestelmän huolto ja ylläpito -tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 1 200 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 3 669 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 6 137 000 euroa, vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 8 565 000 euroa, vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 10 539 000 euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 12 512 000 euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 14 486 000 euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 16 459 000 euroa ja vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 18 433 000 euroa.

KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpitosopimuksiin liittyvien valuuttakurssien ja indeksien noususta aiheutuvien lisämenojen, joiden tarkkaa määrää ei ole mahdollista arvioida etukäteen, maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteella.

Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2004 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkausmenot 708,7 milj. euroa, varusmiesten päivärahat sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 40,6 milj. euroa, vuokrat 191,5 milj. euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 129,9 milj. euroa, palvelujen ostot 118,5 milj. euroa, muut kulut 71 milj. euroa ja investoinnit 18,4 milj. euroa. Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän tuloja 8,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 826 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 40 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 27.01.21.

Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2004 enintään 72 900 000 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys 6 826 000 euroa talousarvioesityksen 1 263 610 000 euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä aiheutuvien menojen osittaisesta kattamisesta 1.9.2003 lukien.

KASI-järjestelmän käytön edellyttämän huolto- ja ylläpitojärjestelmän luominen ei ole toteutettujen selvitysten perusteella, asetettu käytettävyystaso huomioiden, mahdollista puolustusvoimien sisäisin toimenpitein. Huolto- ja ylläpitotoimintojen toteuttaminen ostopalveluna edellyttää mm. kotimaisen teollisuuden henkilöstön perehdyttämistä ja tarvittavan infrastruktuurin luomista jo vuonna 2004, joten ajallisesti tilausvaltuus tulisi myöntää jo vuoden 2004 talousarviossa.