Talousarvioesitys 0

98. Alueiden kehittäminen

Selvitysosa:Alueiden kehittämiseen vaikuttaa erityisesti Suomen aluerakenteen nopea ja syvä muutos. Niin yleismaailmalliset kuin Suomen sisäiset tekijät muuttavat sekä yhdyskuntien että yritysten toimintaedellytyksiä. Talouden toimintaympäristön muutokset heijastuvat myös kuntien ja alueiden asemaan. Valtion tekemien ratkaisujen merkitys on heikentynyt ja tilalle on nousemassa uudenlainen alue-valtio -kumppanuus.

Alueellisten kehitysnäkymien ero keskusseutujen ja muiden kuntien välillä on huomattava. Maan sisäisen talouskehityksen erot ja kasvavien toimialojen yritysten sijoittuminen ovat suunnanneet muuttoliikettä voimakkaasti muutamalle harvalle keskusseudulle. Alueellisen keskittymisen ja eriarvoisuuden paineet tulevat olemaan edelleen hyvin vahvoja.

Alueiden ja yritysten kilpailukyky tulee entistä tärkeämmäksi alueellisen kehityksen kannalta. Merkittävä osa alueiden kilpailukykyä on palvelujen saatavuus ja laatu sekä hyvä elinympäristö. Osaamisen merkitys eri muodoissaan kasvaa. Alueellinen innovaatiokyky tulee yhä tärkeämmäksi kuten myös verkottuminen.

Hallitusohjelman mukaisesti sitomattomia maakunnallisia kehittämisvaroja lisätään vuonna 2004. Korotuksella tullaan, ottaen huomioon hallitusohjelma sekä valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 40/2002vp), vahvistamaan kansallisen aluekehitystyön ja aluepolitiikan voimavaroja sekä lisäämään alueellisia osaamispanostuksia. Maakunnan liittojen roolia aluekehityslain mukaisina aluekehitysviranomaisina kehitetään vahvistamalla niiden asemaa maakuntien kehittämiseen tarkoitettujen voimavarojen suuntaamisessa.

Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain (602/2002) mukainen erityisohjelma. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan huippuosaamisen hyödyntämistä valtioneuvoston vuosiksi 2003—2006 nimeämissä 20 osaamiskeskuksessa sekä puutuote- ja elintarvikealan valtakunnallisissa verkosto-osaamiskeskuksissa. Osaamiskeskusten avulla parannetaan myös keskusten ulkopuolisten alueiden osaamis- ja teknologiaperustaa lisäämällä keskusten ja muiden osaamiskeskittymien välistä yhteistyötä.

Aluekeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen erityisohjelma. Aluekeskusohjelmaa toteutetaan 34 siihen nimetyllä kaupunkiseudulla, joihin kuuluu 261 kuntaa. Ohjelman toteutusta tehostetaan vahvistamalla kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta ja lisäämällä ohjelman vaikuttavuutta ohjelma-alueisiin kuulumattomilla seuduilla. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toteutusyhteistyötä tehostetaan alueiden osaamisperustan, yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kaupunkipolitiikalla huolehditaan kaupunkiseutujen kilpailukyvystä ja edellytyksistä sosiaalisesti tasapainoiseen kehitykseen. Kaupunkiverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti erikokoisten kaupunkiseutujen tarpeet huomioon ottaen. Kaupunki- ja maaseutupolitiikan toisiaan tukevaa yhteistyötä lisätään.

Helsingin seudun kuntien ja valtion välistä yhteistyömenettelyä kehitetään edelleen. Yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tiivistetään asunto-, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelua koskevissa kysymyksissä. Hallitus on asettanut selvityshenkilön tekemään ehdotuksia Helsingin ja sen lähialueen kuntien seudullisen yhteistyön ja seutuhallinnon kehittämiseksi sekä valtiovallan osallistumiseksi kansallisesti tärkeisiin kehittämishankkeisiin seudulla.

EU-osarahoitteista ohjelmatyötä jatketaan ohjelmissa määriteltyjen toimintalinjojen ja tavoitteiden mukaisesti hyödyntämällä aluehallintoviranomaisten toimivaa yhteistyötä sekä alueiden välistä vuorovaikutusta. Euroopan aluekehitysrahaston varojen käytön painopiste on uusien yritysten luomisessa, toimivien yritysten uusiutumiskyvyn tukemisessa, osaamisen kehittämisessä ja verkostoyhteistyön vahvistamisessa. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien tukitoimien yhteydessä korostetaan yhteisvaikutuksen merkitystä muiden rakennerahastotoimien kanssa. Tavoite 1 ja 2 -ohjelmissa rakennerahastovarojen ja valtion rahoitusosuuden budjetointi toteutetaan aluehallintoviranomaisten yhteistyössä valmistelemien maakunnan yhteistyöasiakirjojen perusteella, joissa esitetään arviot rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuudesta hallinnonaloittain.

Vuonna 2004 tavoite 1 ja 2 -ohjelmiin jaetaan ohjelmien suoritusvaraukset. Suoritusvarausten jako tehdään väliarvioinnin perusteella niille ohjelmille, jotka ovat toteutuneet hyvin. Ohjelmien hyvälle toteutumiselle määritellään erikseen saavutettavat kynnysluvut. Väliarviointeja käytetään myös mahdollisten ohjematarkistusten pohjana. Ohjelmatarkistuksilla suunnataan uudelleen tukitoimien sisältöä sen varmistamiseksi, että EU-varat saadaan täysimääräisesti käytettyä ja rakennerahastojen sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus on mahdollisimman suuri.

Interreg III ja Urban II -yhteisöaloiteohjelmien hallintomallin mukaan niiden EU-tukiosuudet tuloutuvat suoraan alueille, eikä Euroopan aluekehitysrahaston osuutta budjetoida valtion talousarvioon. EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkin valtion talousarvioon. Valtion rahoitusosuuden budjetointi toteutetaan Interreg III A ja Urban II -ohjelmien osalta hallintokomiteoiden tai kansallisten rahoittajien yhteistyössä valmistelemien arvioiden pohjalta. Muiden yhteisöaloitteiden hallinnonaloittaiset rahoitusosuudet on sovittu toteuttajaministeriöiden välisissä neuvotteluissa.

Keskeiset toimintalinjat ovat seuraavat:

1. Kansallista aluepolitiikkaa ja sen välineistöä vahvistetaan edellytysten luomiseksi tasapainoiselle alueelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Panostetaan alueiden kilpailukyvyn parantamiseen voimistamalla niiden osaamista, omia vahvuuksia sekä lisäämällä alueiden kehittämisen omaehtoisuutta. Aluehallintoa ja seudullista yhteistyötä kehitetään näitä tavoitteita tukien. Lisäksi aluekeskuksia vahvistetaan ja niiden alueellista vaikuttavuutta tehostetaan.

2. EU-tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden hyödyntämistä parannetaan alueiden omista lähtökohdista. Tavoitteena on toteuttaa myös suuria valtakunnallisesti vaikuttavia hankkeita.

Viime vuosina muuttoliike kasvukeskuksiin maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista on ollut voimakasta. Hallitusohjelman aluepoliittisena tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Alueelliseen tasapainoon pyritään ohjelmaperusteisen aluepolitiikan avulla.

Keskeisenä toimintalinjana saadun selvityksen mukaan on kansallisen aluepolitiikan ja sen välineistön vahvistaminen edellytysten luomiseksi tasapainoiselle alueelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Yhteistyökokonaisuutta täydentää Euroopan unionin aluepolitiikka. Alueiden kilpailukyvyn parantamiseen pyritään panostamaan voimistamalla niiden osaamista ja omia vahvuuksia sekä lisäämällä alueiden kehittämisen omaehtoisuutta.

Toimenpidevalikoimaan kuuluu aluekeskusohjelma, jota toteutetaan 34 kaupunkiseudulla yhteensä 261 kunnassa. Aluekeskusohjelman tavoitteena on aluerakenteen tasapainottaminen luomalla maahan kaikki maakunnat kattava aluekeskusverkosto. Osaamiskeskusohjelma puolestaan keskittyy valittujen huippuosaamisalojen kehittämiseen erikseen nimetyissä osaamiskeskuksissa. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien lisäksi hallitusohjelmaa täydentävään hallituksen strategia-asiakirjaan sisältyy seutuhanke; laki seutuvaltuustokokeilusta on määräaikainen ja voimassa vuoden 2012 loppuun. Kokeiluseuduille tulee mahdolliseksi siirtää tehtäviään seudun kattavalle, asukkaiden välittömillä vaaleilla valitsemalle seutuvaltuustolle. Tuleviin kokeiluihin kuuluu myös Kainuun hallintokokeilu, johon on palattu jäljempänä. Tähän kokonaisuuteen voidaan katsoa liittyvän myös valtionhallinnon alueellistaminen, samoin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoima hanke, jolla pyritään teknologiarahoituksen alueellisesti tasapainoisempaan toimeenpanoon.

Euroopan unionin aluepolitiikkaan kuuluvat rakennerahasto-ohjelmat, ennen muita tavoiteohjelmat 1 ja 2.

Kuten edellä havaitaan, aluepolitiikan sisältämien toimenpiteiden kirjo on laaja ja monipuolinen. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että näistä muodostuu toimiva kokonaisuus, joka palvelee aluepolitiikan perimmäisiä tarkoitusperiä. Kansallisen aluepolitiikan tehostamiseen uuden alueiden kehittämislain mukaisesti on ilmeinen tarve.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 33 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lähinnä alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet sekä seudullisiin yhteistyöhankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös maakunnan kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 24 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määräraha on alueiden kehittämislain 20 §:ssä tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta, jota suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän 9 500 000 euroa, aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisten toimenpiteiden rahoittamiseen 10 000 000 euroa. Ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen, jota käytetään myös maaseudun ja saariston kehittämiseen, arvioidaan käytettävän 14 000 000 euroa ja Kainuun hallintokokeiluun 400 000 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden momentin käyttötarkoitusta täsmennetään lisäämällä ko. kappaleen ensimmäisen virkkeen loppuun teksti "sekä seudullisiin yhteistyöhankkeisiin".

Maakunnan kehittämisraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisrahoitusta, jota suunnattaan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin. Maakunnan kehittämisrahaan on esitetty vuoden 2004 talousarvioesityksessä 14,1 miljoonan euron lisäystä. Ohjelmiin sitomattomaan rahoitukseen, jota käytetään myös maaseudun ja saariston kehittämiseen, arvioidaan käytettävän 14 miljoonaa euroa.

Ehdotettua lisäystä voidaan pitää olennaisena ennen muuta maakunnan kehittämiseen tarkoitetun sitomattoman maakunnan kehittämisrahan osalta. Korotuksella tullaan luvun 26.98 perustelujen mukaan, ottaen huomioon hallitusohjelma sekä valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 40/2002 vp, vahvistamaan kansallisen aluekehitystyön ja aluepolitiikan voimavaroja sekä lisäämään alueellisia osaamispanostuksia.

Viime vuosina sitomaton maakunnan kehittämisraha on pysynyt kuta kuinkin ennallaan, kun samanaikaisesti osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman toteuttamiseen tarkoitetut maakunnan kehittämisrahan osuudet ovat olennaisesti kasvaneet. Näiden lisäksi sisäasiainministeriö on varannut vuosittain osuuden maakunnan kehittämisrahasta valtakunnallisiin ja omiin tarkoituksiinsa. Mikäli käytäntö jatkuu ja ulottuu vuonna 2004 vielä hallituksen politiikkaohjelmiin, ei aidosti sitomattoman määrärahan lisäys toteudu aiotussa laajuudessa.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että maakunnan kehittämisrahan todellinen vaikuttavuus maakuntien kehityksen ohjaamisessa edellyttää, että sen käyttöä ohjataan ministeriötasolta mahdollisimman vähän. Laissa säädetty ohjaus tulisi tältä osin riittää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maakunnan kehittämisrahan suuntaaminen osaamiseen, tietoyhteiskuntaan, yrittäjyyteen, elinkeinotoimintaan, kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan ja aivan erityisesti osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmiin tulisi jättää kunkin maakuntaohjelman painotusten mukaisesti toteutettavaksi ja rahoitettavaksi. Päätökset sitomattoman määrärahan suuntaamisesta tulee tehdä yksiselitteisesti aluetasolla. Maakunnallisten, vapaiden kehittämisvarojen lisääminen parantaa mahdollisuuksia kehittää kasvukeskusten ulkopuolisten, kasvukykyisten seutujen kilpailukykyä. Erityisen tärkeää on lisätä alueellisia osaamispanostuksia, joilla tuetaan voimakkaasti osaamisrakenteiden vahvistamista kasvupotentiaalisilla alueilla. Alueelliset tarpeet voidaan parhaiten ottaa huomioon vahvistamalla maakunnan liittojen roolia aluekehityslain mukaisina aluekehitysviranomaisina ja kanavoimalla aluekehitysvaroja yhä kasvavasti niiden kautta.

Kainuun hallintokokeiluun on momentin määrärahasta varattu 400 000 euroa. Kokeilun on tarkoitus alkaa varsinaisesti vasta vuoden 2005 alusta. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin saadun selvityksen mukaan nähtävissä, että talousarvioesityksessä esitetty määräraha on riittämätön; se riittää kattamaan vain osaksi hallintokokeilun suunnitteluun palkatun henkilöstön kuluja. Uusi maakunnallinen toiminta edellyttäisi saadun selvityksen mukaan jo käynnistysvaiheessa panostusta muun muassa tietojärjestelmiin. Samalla kun valtiovarainvaliokunta katsoo, että kokeilun resursoinnista tulee huolehtia, se toteaa, että tällaiset kustannukset olisi pitänyt kyetä ennakoimaan jo kokeilusta päätettäessä.

61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 135 354 000 euroa.

Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 113 565 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 tavoiteohjelmia 1 ja 2 toteuttavien hankkeiden EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun Euroopan aluekehitysrahastosta maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 75 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 77 368 000 euroa tavoiteohjelmassa 1 ja 57 986 000 euroa tavoiteohjelmassa 2.

Tulot on merkitty momentille 12.26.98 ja valtion rahoitusosuus momenteille 26.98.62, 28.01.62, 29.01.62, 30.14.62, 31.99.62, 32.30.62, 33.01.62, 34.05.62 ja 35.99.62.

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 27 845 000 euroa.

Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 25 026 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1- ja 2 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa sekä EU:n ohjelmakauden 1995—1999 sitoumusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 25 540 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 2 305 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena.

¹⁾ Kehys yhteensä valtion rahoitusosuus

²⁾ Sisäasiainministeriön osuus