Talousarvioesitys 0

97. Avustukset kunnille

Selvitysosa:Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa niiden tehtäviin ja velvoitteisiin. Valtionosuudet ovat yli 60 prosentissa kuntia vähintään kolmannes verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärästä.

Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisista opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauksesta ja yleisestä valtionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kunnille myönnetään lisäksi valtionosuutta perustamiskustannuksiin.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä perustamiskustannusten ja kehittämishankkeiden valtionosuudet on budjetoitu sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloille. Lisäksi sisäasiainministeriö voi myöntää kuntajaon muutosten tukemiseksi investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien oman tulopohjan eroja ja edellytyksiä selviytyä tehtävistään tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Tasauksesta osa on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle samoin kuin yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus. Valtionosuuksien tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo alittaa koko maan tasausrajan, joka on 90 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vuoden 2004 valtionosuuksien tasauslaskelma perustuu verovuoden 2002 verotustietoihin. Noin 350 kuntaa kuuluu tasauslisää saaviin kuntiin. Muiden kuntien valtionosuuksiin tehdään tasausvähennys. Tasaukset muuttuvat vuosittain kuntien verotietojen perusteella.

Kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukainen tasaus on jaettu kolmelle edellä mainitulle hallinnonalalle siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on 57 %, opetus- ja kulttuuritoimen 37 % ja sisäasiainministeriön yleisen valtionosuuden määrärahan momentilta maksettavan tasauksen osuus 6 % tasausten kokonaismäärästä. Tasauslisät ovat vuonna 2004 yhteensä 699 157 813 euroa ja -vähennykset 804 648 645 euroa. Tasaus vähentää nettomääräisesti valtionosuuksia 105 490 832 euroa. Tasauksen nettovaikutus edelliseen vuoteen verrattuna muuttuu siten, että valtionosuusmenot pienenevät 53,4 milj. euroa.

Valtionosuuksia korotetaan vuonna 2004 75 prosentilla täydestä indeksikorotuksesta eli 1,8 prosenttia. Tämä lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionapuja 97 milj. eurolla. Kuntien yhdistymisavustuksiin sekä investointi- ja kehittämistukeen tarkoitetuissa määrärahoissa on varauduttu yhden uuden yhdistymisen voimaantuloon vuonna 2004. Investointi- ja kehittämistukeen esitetään lisäksi varattavaksi valtuutta vuodelle 2005 kymmenelle yhdistymishankkeelle 16 820 000 euroa. Kuntien harkinnanvarainen avustus on 48 068 000 euroa, mikä on 976 000 euroa enemmän kuin vuonna 2003.

Kuntatalouden kehitys.Talousarvioesityksen yleisperusteluissa todetaan, että kuntien ja kuntayhtymien talous vahvistui selvästi vuonna 2002. Vahvistumiseen vaikuttivat erityisesti kuntatalouden vakautustoimenpiteet ja poikkeukselliset, kertaluonteiset verontilitykset. Kuluvana vuonna kuntien talouskehityksen arvioidaan sen sijaan selvästi heikkenevän vuoteen 2002 verrattuna. Kuntien yhteinen vuosikate laskee 800—900 miljoonalla eurolla päätyen noin 1,4 miljardiin euroon. Vuonna 2004 vuosikatteen arvioidaan heikkenevän vielä tästäkin.

Kuntien talouskehityksen heikkenemiseen on kaksi pääasiallista syytä, kokonaisverotulojen väheneminen ja toimintamenojen kasvu. Tilanteeseen vaikuttavat myös kuntien tappioksi koituvat verojen jako-osuuksien muutokset. Verotulokehitys pysähtyi tosiasiassa jo vuonna 2002, mutta kirjautuu kuntataloudessa viiveellä. Tänä vuonna kuntien verotulojen ennustetaan vähenevän yli neljä prosenttia eli 0,5 miljardia euroa. Vuonna 2004 kokonaisverotulot säilyvät samalla tasolla kuin kuluvana vuonna eli noin 13,5 miljardissa eurossa. Samalla käyttötalouden nettomenojen arvioidaan kasvavan noin 700 miljoonalla eurolla. Ennakoimatonta menojen kasvua esiintyy kaikissa kuntaryhmissä.

Kuten hallintovaliokunta lausunnossaan HaVL 4/2003 vp toteaa, kuntien talous kääntyy alijäämäiseksi kuluvana vuonna ja pysyy alijäämäisenä aina vuoteen 2007 saakka ulottuvan tarkastelukauden. Talousarvion yleisperusteluista ilmenee, että talouden tasapainotusongelmat ja alijäämät keskittyvät myös vuonna 2004 erityisesti asukasluvultaan pieniin, alle 6 000 asukkaan kuntiin. Kuntalain 65 §:n mukaan kunnan on talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä päätettävä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Valiokunta pitää saadun selvityksen mukaan ilmeisenä, että kuntalakia tosiasiassa varsin monessa kunnassa tältä osin joudutaan rikkomaan.

Vuosikatteiden heikkeneminen on ollut tyypillistä erityisesti suurille kaupungeille, joiden talouskehitys kääntyi heikkenevään suuntaan jo vuonna 2002. Syinä heikkenemiseen tuolloin olivat yleisen taloudellisen tilan ohella valtiovallan ratkaisut, jotka kohdistuivat taloudelliselta kantokyvyltään vahvoihin kuntiin.

Myös näköpiirissä olevat kunnallistalouden vaikeudet johtuvat monilta osin vuosien mittaan tehdyistä valtiovallan päätöksistä; kun ansiotuloverovähennystä on korotettu, kunnat ovat menettäneet verotuloja. Valiokunta pitää kuitenkin positiivisena, että ensi vuodelle esitetyt veronkevennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Veromenetysten kompensointi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korottamalla kohdentaa kompensaation varsin hyvin myös kuntakohtaisesti. Kustannustason noususta johtuvaa valtionosuuksien indeksitarkistusta ehdotetaan korotettavaksi 75 prosentilla laskennallisista kustannuksista, kun viime vuosina indeksitarkistus on ollut vain 50 prosenttia. Valiokunta pitää tavoitteena, että kustannustason nousu voitaisiin kompensoida tulevaisuudessa täysimääräisenä.

Valtiovarainvaliokunta vaati vuodentakaisessa budjettimietinnössään vähintäänkin vaalikauden kattavaa kuntien ja valtion yhteistä, koordinoitua sekä kuntien eri tehtävät ja erilaiset olosuhteet huomioon ottavaa, kokonaisvaltaista kuntapolitiikkaa koskevaa linjausta. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu hallituskauden kattava valtion ja kuntien välinen peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä vuosittainen peruspalvelubudjetti. Näitä toimenpiteitä voidaan pitää kuntatalouden kannalta myönteisinä. Valiokunta pitää todennäköisenä, että nämä pitkän tähtäyksen toimenpiteet ja valtionosuuksien lisäys näkyvät ennen pitkää myös kuntalaisille tarjottavien palvelujen paranemisena.

Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudelleenarviointi. Hallitusohjelmassa on todettu myös, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää arvioidaan kokonaisuutena vuoteen 2005 mennessä. Siihen saakka kuntien yhteisövero-osuus säilytetään nykytasolla. Osana kokonaisselvitystä on tarkoitus selvittää mahdollisuudet yhteisöveron siirtämiseen kokonaan valtiolle kuntatalouden vakauden lisäämiseksi ja suhdanneherkkyyden vähentämiseksi.

Yhteisövero on tällä hetkellä keskimäärin kahdeksan prosenttia kuntien verotuloista. Sen merkitys vaihtelee kunnan elinkeinorakenteen mukaan. Saadun selvityksen mukaan noin 100 kunnan verotuloista yhteisöverot muodostavat yli 10 prosenttia. Yhteisöveron suurin etu on siinä, että sen kasvu noususuhdanteessa on palkkaveron kasvua selvästi suurempi ja se tasapainottaa alijäämän. Sen sijaan palkkaveron kasvu menee käytännöllisesti katsoen kuntien palkkamenojen ja sivukulujen kasvuun eikä siitä riitä palvelutoiminnan kehittämiseen.

Toisaalta, vaikka kuntien osuus yhteisöverosta onkin laskenut alle puoleen huippuvuosista ja kuntakohtaisen osuuden laskentatapaa on muutettu, voivat erot olla edelleen kymmenkertaisia. Lukuisten yhden suuryrityksen kuntien osalta vuosittaiset muutokset voivat olla rajuja suhdannevaihteluista tai omistajavaihdoksista johtuen. Tällaiset muutokset on erittäin vaikeaa sijoittaa valtionosuusjärjestelmän toimivaksi osaksi.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluu myös verotusoikeus ja yhteisövero on osa kuntien veropohjaa. Kuntien veropohja tulee turvata myös tulevassa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmässä, eikä sitä tule tehtävillä ratkaisuilla kaventaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmistelussa kuullaan kuntia ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä.

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 162 471 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisen kuntien yleisen valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan tasauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Kunnan yleinen valtionosuus määräytyy etukäteen vahvistettavan keskimääräisen asukasta kohden myönnettävän euromäärän ja kuntakohtaisten määräytymisperusteiden mukaisena. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yleisen valtionosuuden perusteena oleva vuodenvaihteen 2002/2003 asukasluku sekä sen ja keskimääräisen euromäärän perusteella määräytyvä yleisen valtionosuuden perusosa sekä valtionosuuslain mukainen saaristolisä, syrjäisyyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä.

Yleisen valtionosuuden keskimääräiseen euromäärään on tehty 1,8 prosentin kustannustason tarkistus, mikä on otettu huomioon 3 008 000 euron lisäyksenä määrärahan mitoituksessa. Yleisen valtionosuuden asukasta kohti laskettava keskimäärä on 27,64 euroa.

Luvun perusteluihin viitaten momentin laskelmassa on otettu huomioon verotuloihin perustuvat tasauslisät sekä -vähennykset, nettomäärältään -6 330 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon verotuloihin perustuvan tasauksen muutos siten, että valtionosuusmenot vähenevät 3 202 000 euroa vuoteen 2003 verrattuna. Luvun perusteluihin viitaten verotuloihin perustuvat tasauslisät ja -vähennykset tehdään tämän momentin lisäksi talousarvion momenteille 29.40.30, 29.90.30 ja 33.32.30.

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 2 321 000 euroa hätäkeskustoiminnan menojen siirtona momentille 26.80.21.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vähennys 1 433 000 euroa talousarvioesityksen 163 904 000 euroon nähden aiheutuu kuntien verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauseristä, joiden lopulliset laskelmat olivat käytettävissä vasta talousarvioesityksen antamisen jälkeen.

32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 732 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntajakolain (1196/1997) 38 §:n mukaisten laskennallisten yhdistymisavustusten, lain 39 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen, lain 40 §:n mukaisten investointi- ja kehittämisavustusten sekä lain 8 §:n mukaisten erityisten selvitysten toimittamisesta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen.

Vuoden 2004 aikana tehtävien ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevien kuntajaon muutosten yhteydessä voidaan sitoutua maksamaan vuonna 2005 investointi- ja kehittämishankkeiden tukea enintään 16 820 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 150 000 euroa avustuksiin kunnille niistä kustannuksista, joita niille aiheutuu yhdistymiseen liittyvistä esiselvityksistä.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhden uuden, vuoden 2004 alusta voimaan tulevan kokonaisia kuntia koskevan kuntajaon muutoksen perusteella maksettavat laskennalliset yhdistymisavustukset 1 876 000 euroa, vuonna 2003 toteutuneen kahden kuntaliitoksen toisen vuoden yhdistymisavustus 3 588 000 euroa, valtionosuuden vähenemisen korvaus 100 000 euroa, investointien kehittämisen tuki 1 682 000 euroa, kuntajakolain mukaiset selvityskustannukset 336 000 euroa ja kunnille myönnettävä avustus niihin kustannuksiin, joita yhdistymisiin liittyvistä esiselvityksistä niille aiheutuu 150 000 euroa. Vuonna 2004 tehtävien ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevien kuntajaon muutosten perusteella myönnettävien investointi- ja kehittämistukien perusteena on arvio kymmenen yhdistymisen voimaantulosta vuoden 2005 alusta.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 48 068 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain 13 §:n mukaisten harkinnanvaraisten avustusten maksamiseen kunnille. Avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Siihen vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasiainministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja.

Momentille on ehdotettu 48 068 000 euroa. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta voidaan myöntää valtionosuuslain (1147/1996) mukaan kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tarvearviointiin vaikuttavat myös paikalliset erityisolosuhteet. Kun kunnallistalous lukuperusteluissa kuvatulla tavalla kuluvana vuonna heikkenee ja alijäämäisten kuntien määrä kasvaa, valtionosuuslaissa harkinnanvaraisen tuen ehdoksi asetetut kriteerit täyttyvät aikaisempaa useamman kunnan kohdalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä otetaan jo vuoden 2004 lisätalousarvioiden valmistelussa huomioon.

35. Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 347 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvonnan järjestämisestä annetun lain (443/1999) 6 §:ssä tarkoitettuihin edunvalvontapalvelun tuottajille maksettaviin korvauksiin.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Edunvalvontapalveluiden tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Vuodelle 2004 korvausperustetta muutetaan siten, että ensisijaisesta asukaslukupohjaisesta perusteesta luovutaan. Korvausperusteena käytetään edunvalvontakohtaisesti määräytyvää korvausta, jolloin korvaus on vähintään 135 euroa ja enintään 201 euroa edunvalvontaa kohti. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 605 000 euroa päämiesten lukumäärän vuotuisen kasvun johdosta.

80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain (658/1994) mukaisten korkotukien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla on varauduttu tehtyjen korkotukipäätösten mukaisiin menoihin. Lain voimassaolo päättyi vuoden 2001 lopussa. Lain voimassaoloaikana tehdyt korkotukipäätökset päättyvät vuonna 2004.