Talousarvioesitys 0

21. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 191 092 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenojen maksamiseen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahoittamiin hankkeisiin.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina palvelussuhdeasuntojen vuokrat ja muut tulot, jotka on aiemmin tuloutettu momentille 12.26.(90).

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä aiemmin momentille 26.75.(23) budjetoitu 455 000 euroa viranomaisradioverkon käyttömaksujen aiheuttamina menoina ja 141 000 euroa toimitilojen vuokrien indeksitarkistuksista aiheutuvina menoina.

Momentille on ehdotettu nettomäärärahaa 187 692 000 euroa. Tässä on lisäystä kuluvaan vuoteen noin 2,2 miljoonaa euroa. Momentin perustelujen selvitysosan mukaan lisäyksessä on otettu huomioon yhteensä vajaat 600 000 euroa viranomaisradioverkon käyttömaksujen aiheuttamina menoina ja toimitilojen vuokrien investointitarkistuksista aiheutuvina menoina.

Rajavartiolaitoksen nykyisellä määrärahatasolla sen hallinnassa olevien rakennusten korjauksia on jo muutaman vuoden ajan jouduttu lykkäämään. Kuten hallintovaliokunta on lausunnossaan HaVL 4/2003 vp todennut, Rajavartiolaitoksella ei myöskään ole enää määrärahoja merellisen venekaluston uusimiseen, vaikka esimerkiksi vanhimmat, 1960-luvulla hankitut rannikkovartioveneet ovat saavuttaneet käyttöikänsä päätepisteen.

Luvun 26.90 perustelujen mukaan rajaliikenteen arvioidaan vilkastuvan ja laittoman maahantulon pyrkimysten lisääntyvän. Rajavalvontapartiointia ja kiinteän valvonnan määrää aiotaan lisätä Suomen itärajalla erityisesti Kaakkois-Suomessa. Rajaliikenteen sujuvuus pyritään turvaamaan kehittämällä rajanylityspaikkojen läpäisykykyä ja kohdentamalla lisähenkilöstöä rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on todettu yksiselitteisesti, että Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksistä huolehditaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Kyky rajatarkastusten tekemiseen ja rajaliikenteen sujuvuus turvataan rajanylityspaikoilla. Tämä on jo kaupallisista ja taloudellisista syistäkin perustelua.

Rajaliikenteen vilkastuminen sekä viisumivelvollisten matkustajien suhteellinen kasvu ja Venäjän rajavalvonnan supistukset Suomen rajalla edellyttävät Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärän lisäämistä. Henkilöstön lisätarve rajavalvonta- ja rajatarkastustehtäviin itärajalla on saadun selvityksen mukaan 160 henkilöä suunnittelukaudella 2004—2007. Samana aikana määrärahojen lisätarve on yhteensä noin 7 000 000 euroa verrattuna kuluvan vuoden toukokuussa tehtyyn valtioneuvoston kehyspäätökseen. Tarvittavasta henkilöstömäärän lisäyksestä 55 henkilötyövuotta saadaan katetuksi Rajavartiolaitoksen omin toimenpitein. Suunnittelu puuttuvan 105 lisähenkilön palkkaamiseksi on aloitettu. Suunnitelmaan kuuluu Pohjanlahden merivartioston lakkauttaminen hallintoyksikkönä 31.12.2003 sekä varusmieskoulutuksen lakkauttaminen vuoden 2005 alusta Imatran ja Ivalon rajajääkärikomppanioissa.

Valtiovarainvaliokunta näkee Rajavartiolaitoksen toiminnan tehostamisen tulevia haasteita ajatellen tärkeänä. Myös esimerkiksi Rajavartiolaitoksen ja Helsingin poliisilaitoksen yhteistyötä tulee kehittää. Haasteet ovat kuitenkin sen verran mittavat, ettei niistä selvitä ilman resurssilisäyksiä. Myöskään esimerkiksi EU:n rajavalvontaviraston mahdollinen perustaminen ei vähennä kansallisen rajavalvonnan tarvetta.

Rajavartiolaitos on myös osa sotilaallista maanpuolustusta. Tähän kuuluu olennaisena osana varusmieskoulutus, jolla tuotetaan maanpuolustusreserviä. Rajavartiolaitos kouluttaa varusmiehiä Imatralla, Ivalossa, Kajaanissa ja Onttolassa. Jokaisella paikkakunnalla sijaitsee rajajääkärikomppania. Kriisiajan rajajoukoilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli valmiutta kohotettaessa. Siksi on tärkeää, että rajajoukkoihin voidaan sijoittaa toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä.

Yhteistyöstä sotilaallisen maanpuolustuksen alalla sekä sitä koskevasta kustannusten jakamisesta on sovittu puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön välisellä sopimuksella. Tätä on tarkennettu Pääesikunnan ja Rajavartiolaitoksen esikunnan välisellä sopimuksella. Rajavartiolaitos maksaa vakituisen henkilöstön palkkaukset ja muut henkilöstökulut sekä kiinteistöjen ylläpidon, varusmiesten koulutuksessa tarvittavan varusteiden käyttöhuollon, lääkintähuollon, muonituksen jne. Puolustusvoimat maksaa asevelvollisten päivärahat ja hankkii sotavarustuksen sodan ajan joukoille.

Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen keskittäminen kahteen hallintoyksikköön ei ole valiokunnan mielestä tarkoituksenmukaista toiminnallisesti — ei myöskään alueellisista ja työllisyyssyistä. Momentille lisätään Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen jatkamiseen nykyisissä neljässä paikassa sekä rajaturvallisuuden ylläpitämiseen itärajalla ja eräiden keskeytyksissä olleiden investointien käynnistämiseen 3 400 000 euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että varusmieskoulutus jatkuu myös Imatralla ja Ivalossa.