Talousarvioesitys 0

80. Pelastustoimi

Selvitysosa:

Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset

Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä onnettomuuksia, pelastamalla sekä suojaamalla vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän, joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Lisäksi valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys.

Pelastustoimen alueellinen järjestelmä käynnistyy virallisesti 1.1.2004. Pelastustoimen järjestelmä on uudistettu siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Pelastustoimen 22 aluetta vastaavat pelastustoimen palvelujen paikallisesta tuottamisesta.

Valtio vastaa pelastustoimen ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä, tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnasta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Ministeriön alaisena oppilaitoksena toimii Pelastusopisto. Pelastusalan päällystön ammattikorkeakouluopetuksesta huolehtii Pelastusopisto yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa. Palopäällystön ammattikorkeakoulututkinto vakiinnuttaa asemansa alan korkeimpana tutkintona. Pelastustoimen alueellisen järjestelmän tarpeiden selvittämistä jatketaan ja huomioidaan koulutuksessa.

Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi hätäkeskuslain mukaisesti vuoteen 2006 mennessä ja laajenee käsittämään myös poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäilmoitusten ja välittömiä toimenpiteitä edellyttävien ilmoitusten ja tehtäväksiantojen hoitamisen.

Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia ja muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskuslaitos vastaa pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalvelujen tuottamisesta. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu toimintaa valtakunnallisesti kehittävä hätäkeskusyksikkö ja alueellisia hätäkeskuksia. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen, joka johtaa sitä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäpuhelujen, etenkin matkapuhelimista soitettujen puhelujen määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Kasvua vuodesta 2001 vuoteen 2002 oli 4,9 %.

Toimintalinjat ja tavoitteet

Pelastusosaston toiminta-ajatuksena on vastata pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö.

Pelastusopiston tulostavoitteet

Sisäasiainministeriö on talousarvioehdotuksen yhteydessä asettanut Pelastusopistolle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

¹⁾ Luvuissa on huomioitu Pelastusopiston saama kehittämisraha momentilta 26.80.21.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään niin, että alalle saadaan riittävästi hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Vuoden 2004 aikana pelastajatutkinnon ja alipäällystötutkinnon opetussuunnitelmia uudistetaan ja täydennyskoulutusta kehitetään vastaamaan paremmin pelastustoimen järjestelmän uudistuksesta aiheutuvia tarpeita. Pelastusopisto kehittää seurantamenetelmiä koulutuksen asiakastyytyväisyyden mittaamiseen sekä opiskelijoiden että pelastustoimen alueiden osalta.

Toiminnallinen tuloksellisuus — tehokkuus

Toiminnallinen tuloksellisuus — laadunhallinta

Palvelukyky ja laatu

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen

Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteet

Sisäasiainministeriö on talousarvioehdotuksen yhteydessä asettanut Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Hätäkeskuslaitos vastaa hätäkeskuspalveluiden laadusta, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta toiminnassa olevilla hätäkeskusalueilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan hätäkeskukset aloittavat toimintansa. Henkilöstö on koulutettu niin, että toiminnan laatu ja varmuus kyetään takaamaan käynnistysvaiheessa sekä apua tarvitsevien että yhteistoimintaviranomaisten kannalta.

Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Keski- ja Itä-Uudenmaan, sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskusten käyttöönottoa valmistellaan huolehtimalla keskusten toimitilojen hankinnasta, henkilöstön koulutuksesta ja toimintamallien suunnittelusta vuoden 2005 aikana tapahtuvaa käyttöönottoa varten.

Toiminnallinen tuloksellisuus — tehokkuus

¹⁾ Kustannukset sisältävät hätäkeskusjärjestelmän rakentamisesta aiheutuneet investoinnit.

Toiminnallinen tuloksellisuus – laadunhallinta

Suoritteet — Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä koskevat tavoitteet

¹⁾ Kyseessä on valtion kokeiluhätäkeskuksien tulostavoitteet

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen

Pelastustoimen järjestelmä. Kuten talousarvioesityksen lukuperusteluista ilmenee, pelastustoimen alueellinen järjestelmä käynnistyy virallisesti 1.1.2004. Pelastustoimen järjestelmä on uudistettu siten, että palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue.

Uutta järjestelmää perusteltiin siitä päätettäessä muun muassa säästösyillä. Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, että uusi järjestelmä aiheuttaa kunnille merkittäviä lisäkustannuksia ainakin alkuvaiheessa.

Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi hätäkeskuslain mukaisesti vuoteen 2006 mennessä. Myös hätäkeskusjärjestelmän toimivuutta on syytä seurata, samoin sen kustannuksia. Hallituksen tulee reagoida järjestelmän mahdollisiin tarkentamistarpeisiin reaaliaikaisesti ja tuoda muutosesitykset pikaisesti eduskuntaan.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta.Valtiovarainvaliokunta on jo useana vuonna talousarviokäsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota pelastushelikopteritoimintaan. Kuluvan vuoden talousarvion käsittelyssä eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksesta lausuman, jossa se edellytti, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakunnallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti, jotta sen keskeiset periaatteet voidaan sisällyttää uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että "Osana turvaverkostoa kehitetään lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa. Pyrkimyksenä on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi."

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnasta huolehtivat tällä hetkellä yksityiset, itsenäisesti toimivat yhdistykset, mistä johtuen toimintamallit ja -ohjeet eivät ole valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Ensihoito- ja suuronnettomuustilanteissa helikopterin hoitohenkilökunnan rooli osana julkista terveydenhuoltojärjestelmää on epäselvä. Valtiovarainvaliokunta esitti vuodentakaisessa mietinnössään VaVM 40/2002 vp käsityksenään, että pelastustoiminta on kokonaisuus ja parhaimmillaankin helikopteritoiminta voi ainoastaan täydentää normaalitoimintaa. Se on osoittautunut kannattavaksi ja tärkeäksi toiminnaksi erityisesti saaristo-olosuhteissa, harvaan asutuilla alueilla ja suuria väestömääriä sisältävissä asutustaajamissa.

Tällä hetkellä lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoituksesta noin puolet katetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksin. Toinen puoli tulee vapaaehtoiskeräyksin hankituista avustuksista, Kansaneläkelaitoksen sairaankuljetusmaksuista sekä valtion ja kuntien avustuksista. Yksityistä lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa on Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Varkaudessa, Oulussa ja Vaasassa sekä osavuotisesti Lapin läänissä.

Lääkäri- ja pelastushelikopterien toiminnan vuosikustannusten arvioidaan olevan noin 2 000 000 euroa/lentopaikka. Toiminnan järjestelyjen periaatteet ovat olemassa sisäasiainministeriön vuonna 1999 valmistuneessa työryhmämietinnössä. Raportissa esitetyn kahdeksan lentopaikan verkoston vuosikustannukset ovat arviolta noin 16 000 000 euroa. Toiminnan merkittävä kehittäminen edellyttäisi yhtenäistä rahoitusta, joka kattaisi sekä valtion että kuntien rahoitusosuudet. Kuten valtiovarainvaliokunta vuosi sitten totesi, toiminnan järjestäminen valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla olisi tärkeää myös kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sisäasiainministeriö on kuluvan vuoden kesäkuun lopussa asettanut työryhmän selvittämään asiaa hallitusohjelmaan otetun kirjauksen pohjalta. Työryhmän tulee kuluvan vuoden loppuun mennessä antaa raporttinsa ministeriölle. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tämä aikataulu mahdollistaa asian ratkaisemisen vuoden 2005 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 549 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 414 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Muissa tuloissa on huomioitu 1 944 000 euroa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun maksamia korvauksia Pelastusopiston antamasta ammattikorkeakouluopetuksesta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 624 000 euroa siirtona momentilta 26.75.21, 2 321 000 euroa siirtona momentilta 26.97.31 sekä 180 000 euroa siirtona momentilta 26.80.31 liittyen valtion hätäkeskustoiminnan laajenemiseen. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 300 000 euroa Pelastusopiston kehittämiseen, 500 000 euroa valtion hätäkeskusjärjestelmän ulottamisesta pääkaupunkiseudulle aiheutuviin kustannuksiin sekä aiemmin momentille 26.75.(23) budjetoitu 151 000 euroa viranomaisradioverkon käyttömaksuista aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on huomioitu 180 000 euroa siirtona momentilta 26.05.21 liittyen lääninhallituksien sivutoimipisteiden johtokeskustilojen vuokrakustannuksiin.

Bruttotulojen lisäys on 959 192 euroa, mikä aiheutuu Pelastusopiston Pohjois-Savon ammattikorkeakoululta saamien korvauksien kasvusta oppilasmäärän kasvaessa sekä osittain maksullisen toiminnan kasvusta hätäkeskustoiminnan laajentuessa.

22. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pelastuslain (468/2003) 76 §:n ja 77 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen, sekä toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta ilmailulaitokselle, metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta. Määrärahaa voidaan käyttää myös pelastuslain 87 §:n 2 momentin mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen avun antamiseen EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen siviilikriisinhallintajärjestelmien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivien katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän, NATOn Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä komennuksista johtuviin palkkaus-, varautumis- ja toimintakustannuksiin sekä sisäasiainministeriön määräämistä kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin.

Selvitysosa:

31. Valtionosuudet ja -avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pelastustoimen alueille myönnettävien valtionosuuksien maksamiseen, viranomaisradioverkon päätelaitteiden valtionosuuksien maksamiseen kunnille ja pelastustoimen alueille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (560/1975) nojalla, pelastustoimen valtionavustuslain sekä pelastuslain 77 §:n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen väestönsuojelumenoihin kunnille ja pelastustoimen alueille.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen pelastustoimen valtionavustuslaiksi. Esityksen mukaan alueen pelastustoimelle voitaisiin myöntää valtionavustusta laissa määriteltäviin kalliisiin kalustohankintoihin ja muihin hankkeisiin.

Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on edistää valmiutta pelastustoiminnassa ja väestönsuojelussa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 180 000 euroa siirtona momentille 26.80.21 valtion hätäkeskustoiminnan laajenemisesta aiheutuviin kustannuksiin.