Talousarvioesitys 0

05. Lääninhallitukset

Selvitysosa:Lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jolle valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvallisuus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehittämiselle.

Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallituksen poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner-Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla.

Lääninhallitusten toiminnan yleiset painopisteet vuonna 2004

Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointipolitiikka ja kansalaisten turvallisuus paranee. Tämän toteutumiseksi lääninhallitukset osallistuvat maakuntaohjelmien laadintaan, edistävät viranomaisten ja muiden toimijoiden verkostoituvaa yhteistyötä sekä poikkeusoloihin varautumista.

Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Eri viranomaisten yhteistyöllä, erityisesti edistäen valtion ja kuntien viranomaisten yhteistyötä tunnistetaan turvattomuutta aiheuttavia sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä ja puututaan niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään ja niistä aiheutuvia riskejä vähennetään ja painotetaan ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä. Nuorten ja riskiryhmien sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja osallisuuden tukemiseksi edistetään hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, erityisesti kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä.

Lääninhallitukset toimivat kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseksi alue- ja paikallistasolla. Ne seuraavat peruspalvelujen tarjontaa ja tarvetta läänin alueella. Ne arvioivat palveluverkkojen riittävyyttä sekä yleisesti palvelujen saatavuutta sekä palvelujen ja markkinoiden toimivuutta.

Lisäksi lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat määrittäneet vuodelle 2004 seuraavia toimialakohtaisia painopisteitä:

Sosiaali- ja terveystoimi

Lääninhallitukset tukevat ja edistävät terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyä alueellaan. Lääninhallitusten erityisiä painoalueita vuonna 2004 ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän etukäteis- ja jälkikäteisvalvonnan kehittäminen sekä perheiden ja lasten hyvinvoinnin tukeminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien toimintaa kehitetään myös osallistumalla kansallisen terveydenhuollon kehittämishankkeen ja kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoon.

Lääninhallitusten koordinoivaa roolia kansallisen alkoholiohjelman ja paikallisten vaikutusmahdollisuuksien edistämisessä kehitetään. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään siirtämällä tehtäviä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta lääninhallituksiin.

Lääninhallitukset käynnistävät vuosia 2004—2007 koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamisen yhteistyössä alueensa muiden toimijoiden kanssa.

Ympäristöterveydenhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kunnat suorittavat vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja tasapuolisesti.

Sivistystoimi

Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota kiinnitetään ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Aikuiskoulutuksen NOSTE-ohjelman tavoitteena on ammatillisten tutkintojen hankkiminen niille, joilta puuttuu toisen asteen koulutus sekä tietoyhteiskuntataitojen kehittäminen.

Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluokkien koulutuskysyntä. Valtakunnallisissa yhteishakujärjestelmissä kiinnitetään erityistä huomiota neuvontapalveluihin.

Opetustoimen henkilöstökoulutusta toteutetaan ottaen huomioon täydennyskoulutuksen valtakunnallisten ja alueellisten toteuttajien tarkoituksenmukainen työnjako. Koulutusta suunnataan erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen.

Kirjasto- ja tietopalvelujen saavutettavuuden ja laadun kehittämistä edistetään ja seurataan sekä arvioidaan palvelujen toteutumista painoalueena kuntien välinen yhteistyö.

Yhteistyössä kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa tuetaan ja kehitetään koululaisten iltapäivätoimintaa.

Lasten ja nuorten liikunta sekä terveyttä edistävä liikunta ovat painopisteitä liikuntatoimessa. Liikuntapaikkarakentamisessa tuetaan erityisesti lähiliikuntapaikkoja.

Nuorisotoimessa keskeistä on peruspalvelut säilyttävän ja rakentavan nuorisotyöorganisaation tukeminen painottaen perusnuorisotyötä kunnissa, ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä, nuorison tiedotus- ja neuvontapalveluja, nuorison osallisuushankkeita sekä nuorten työpajatoimintaa. Kuntien ja alueiden nuorisopolitiikkaa tuetaan mm. kehittämällä nuorten elinoloindikaattorein alueellista järjestelmää.

Ohjataan ja rahoitetaan opetusministeriön hallinnonalan rakennerahasto-ohjelmahankkeita ottaen huomioon valtakunnalliset ja alueelliset kehittämistavoitteet.

Liikennehallinto

Maaseudulla tavoitteena on turvata julkisen liikenteen palvelut ja kaupunkiseuduilla kasvattaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen markkinaosuutta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi lääninhallitukset avustavat ja aktiivisesti osallistuvat yhdessä kuntien kanssa joukkoliikenteen alueellisten palvelutasotavoitteiden määrittämiseen, avustavat kuntia henkilökuljetusten yhdistelyssä sekä palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteiden käynnistämisessä, ostavat tarpeelliseksi arvioitua peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla hoidettavaa alueellista runkoliikennettä mukaan lukien kaukoliikenteen liityntäyhteydet, alentavat yhdessä kuntien kanssa seutu- ja työmatkalippujen hintoja sekä toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiassa niille osoitettuja toimenpiteitä. Lisäksi lääninhallitukset osallistuvat liikennejärjestelmien suunnittelutyöhön joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi.

Lääninhallitukset koordinoivat liikenneturvallisuustyötä alueillaan. Lääninhallitukset tukevat ja aktivoivat kuntien liikenneturvallisuustyötä sekä tehostavat läänien liikenneturvallisuussuunnitelmien toteutusta. Tarvittaessa suunnitelmia ajantasaistetaan. Lääninhallitukset seuraavat myös valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman ja liikenneturvallisuutta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutumista alueillaan ja raportoivat siitä liikenne- ja viestintäministeriölle.

Eläinlääkintä

Valmiuksia tarttuvien eläintautien ennalta ehkäisyyn ja vastustamiseen tehostetaan maatalous- ja elintarviketuotannon turvallisuuden varmistamiseksi. Eläinten sivutuotteiden käsittelyn ja hävittämisen valvontaa laajennetaan ihmisten ja eläinten terveyden turvaamiseksi. Lääninhallitukset valvovat ja ohjaavat lääkkeiden käyttöä eläimille ja osallistuvat eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaan. Eläinsuojeluvalvonnan auditointeja jatketaan laajassa mitassa ja valvonta kohdistetaan erityisesti vasikoiden pitoa koskevien eläinsuojeluvaatimusten noudattamiseen tiloilla. Kohennetaan teurastamoiden eläinsuojeluvalvontaa sekä parannetaan eläinkuljetusten ja erityisesti eläinten kuormasta purkamisen valvontaa.

Elintarvikevalvonta

Paikallista elintarvikevalvontaa ja elintarvikevalvonnan keinoja kehitetään. Elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arviointi aloitetaan yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Tuetaan ja seurataan seudullisia valvonnan kehittämiskokeiluja. Alueellisesti merkittävien peruselintarvikkeiden kokonaislaadun valvontaa pellolta pöytään periaatteen mukaan jatketaan. Kuluttajille varmistetaan elintarvikkeista riittävä ja totuudenmukainen tieto. Eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevien pienimuotoisten laitosten lainsäädännön vaatimusten mukainen taso varmistetaan.

Kilpailu- ja kuluttaja-asiat

Lääninhallitukset selvittävät etenkin paikallisesti ja alueellisesti vaikuttavia kilpailunrajoituksia. Lääninhallitukset osallistuvat Kilpailuviraston kartellitutkimuksiin ja -tarkastuksiin ja muihin laajojen kilpailunrajoitusten selvittämiseen sekä tarkastuksiin yhdessä Kilpailuviraston kanssa. Ne osallistuvat viraston kilpailunedistämistehtäviin. Tavoitteena on, että markkinoilla toimivat ja markkinoiden toimintaan vaikuttavat tahot tuntevat kilpailusäännöt ja niiden merkityksen ja sitoutuvat omissa toimissaan ja ratkaisuissaan edistämään toimivaa kilpailua.

Kuluttajien hintatietoisuuden tueksi tehdään hintavertailuja ja varmistetaan kuluttajien tiedonsaanti niistä sekä tehdään valtakunnallisia valvontakampanjoita kuluttajapoliittisen ohjelman toteuttamiseksi. Huolehditaan talous- ja velkaneuvonnan alueellisesta saatavuudesta, tuetaan kuntia/palvelun tuottajia neuvonnan järjestämisessä sekä seurataan laadun ja määrän kehittymistä läänin alueella. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontahenkilökunnan ammattitaitoa nostetaan riittävän korkealle tasolle kuluttajien turvallisuuden kannalta keskeisten palveluiden valvonnassa.

Pelastustoimi

Lääninhallitukset tukevat kuntia pelastustoimen alueelliseen järjestelmään siirtymisessä, valvovat pelastustoimen palvelujen saatavuutta uusilla alueilla sekä ohjaavat palvelutasopäätösten laatimista pelastustoimen alueilla. Erityisesti huomiota kiinnitetään voimavarojen riittävään kohdentumiseen onnettomuuksien ehkäisyyn.

Lääninhallitukset edistävät aluehallinnon viranomaisten välistä yhteistyötä pelastustoimessa, ohjaavat ja tukevat kuntien poikkeusoloihin varautumista sekä huolehtivat pelastustoimen riskialueiden mukaisten toimintavalmiusaikojen seurannasta ja arvioinnista lääninalueella. Lääninhallitukset osallistuvat pelastustoiminnan ja väestönsuojelun johtamisjärjestelmien tarkistamiseen läänin alueella.

Poliisitoimi

Lääninhallitukset varmistavat alueellisten ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien toimeenpanon ja seuraavat niiden vaikuttavuutta. Huumausaineiden käyttöä ja saatavuutta ehkäistään ja niihin liittyvää rikollisuutta torjutaan yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja ennalta estetään. Viranomaisten välistä yhteistyötä perheväkivallan ehkäisyssä lisätään. Nuorten hoitoon ohjaus järjestetään.

Oikeushallinto

Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnan ulosotto-osastojen toiminnan ohjauksesta muun muassa huolehtimalla ulosottopiirien tarkastamisesta ja kouluttamisesta sekä tulosohjauksesta.

Vuonna 2004 painopistealueet ovat maaliskuussa 2004 voimaan tulevan ulosottolain kokonaisuudistuksen ja käyttöön otettavan uuden tietojärjestelmän edellyttämän sekä toteutettavan toiminnan muutoksen varmistamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen läänin ulosottopiirien henkilöstölle ja tarkastustoiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen.

Hallinto

Lääninhallitusten verkkoasiointia kehitetään yhteisesti laaditun verkkopalvelustrategian mukaisesti. Lääninhallitukset laativat vuoteen 2010 ulottuvan lääninhallituksen strategia-asiakirjan yhteisesti sovitun tarkastelukehikon mukaisesti.

21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lääninhallituksille vuoden 2004 alussa siirtyvät anniskelun jatkoaikalupatehtävät. Tehtäväsiirto rahoitetaan momentilta 12.33.09 siirtyvillä lupatuloilla, joilla ei ole lääninhallitusten toimintamenomomentille nettovaikutusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 661 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, mistä 13 600 euroa on kertaluonteista menoa vuodelle 2004, ja 100 000 euroa kahden viran perustamista varten siirtona momentilta 33.33.63.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 180 000 euroa siirtona momentille 26.80.21.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys 661 000 euroa talousarvioesityksen 50 819 000 euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä 1.6.2003 lukien. Lisäyksestä 136 000 euroa on kertaluonteista menoa.