Talousarvioesitys 0

50. Rangaistusten täytäntöönpano

Selvitysosa:Vankien määrä on lisääntynyt vuodesta 1999 vuoteen 2003 noin 35 %:lla. Vankeja oli vuonna 2002 keskimäärin 3 433. Määrän arvioidaan vuonna 2003 nousevan 3 750:een ja vuonna 2004 noin 3 900:aan. Kriminaalihuoltolaitoksen toimeenpantaviksi tulevien yhdyskuntaseuraamusten määrä pysyy suunnilleen entisellään.

Vankien määrän kasvaessa on toimintaan päivittäin osallistuvien osuus vähentynyt viime vuosikymmenen lopun tasosta noin 10 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2002 oli päivittäin keskimäärin 59 % vangeista mukana työssä, koulutuksessa, toimintaohjelmissa tms. kuntouttavassa toiminnassa. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Vuonna 2004 on lisäksi tarkoitus antaa sopimushoitoa koskeva hallituksen esitys.

Keskeiset tavoitteet vuonna 2004

Sekä vankeinhoitolaitoksessa että kriminaalihuoltolaitoksessa on keskeisenä tavoitteena yksilöllisiin suunnitelmiin perustuvan rikosten uusimisriskiä vähentävän toiminnan jatkaminen ja kehittäminen.

Ulkomaalaisten vankien määrän vähentämiseksi tehostetaan erityisesti virolaisten vankien palauttamista kotimaahansa rangaistusta suorittamaan samoin kuin syyttäjäyhteistyötä Viron ja Venäjän kanssa.

Vankeinhoitolaitoksessa jatketaan vankien sijoittelumenettelyn ja vankiloiden toimintarakenteen kehittämistä koskevia toimenpiteitä. Vangeille järjestettäviä toimintoja pyritään jatkamaan vähintään entisessä lajuudessa. Määrällisenä tavoitteena on, että kokopäiväiseen toimintaan osallistuvien vankien päivittäinen keskimäärä on vähintään 2 050 eli noin 53 % arvioidusta vankien kokonaismäärästä. Resursseja kohdennettaessa on erityisenä tavoitteena varmistaa jo käynnistettyjen päihteiden torjuntaa ja päihdekuntoutusta sekä uusintarikollisuuden vähentämistä koskevien toimintaohjelmien jatkuvuus, vankien terveydenhuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ja vankien yhteiskuntaan sijoittumista edistävien alueellisten yhteistyöhankkeiden toteuttaminen. Laitosturvallisuudessa on tavoitteena vankien määrän kasvusta huolimatta vähintään vuoden 2002 tason säilyttäminen. Avolaitoksissa olevien osuus on keskimäärin 25 % (26,7 % vuonna 2002) rangaistusta suorittavien vankien määrästä.

Kriminaalihuollossa jatketaan yksilöllisiin suunnitelmiin perustuvaa asiakastyötä ja toimintaohjelmia nykyisessä laajuudessaan. Lisäksi jatketaan seutukunnallista yhteistyötä tuomittujen yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi tehostamalla eri tahojen yhteistoimintaa jo käynnistetyissä hankkeissa ja käynnistämällä uusia hankkeita.

Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä vankia kohti vuodessa ovat 40 959 euroa (43 493 euroa vuonna 2002).

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 180 403 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 4 950 000 euroa ja vankeinhoitolaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen enintään 2 000 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon laitosmyymälöiden myyntitulot, Satakunnan vankilan toiminnan tulot, Vankeinhoidon koulutuskeskuksen tulot ja tulot mielentilatutkimuksista.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 650 000 euroa kiinteistöistä maksettavien vuokramenojen kasvun johdosta, 5 100 000 euroa vankimäärän lisäyksestä ja vankiloiden toimintaedellytysten turvaamisesta aiheutuvien menojen johdosta, 600 000 euroa vankien terveydenhuoltomenojen kasvun johdosta ja 430 000 euroa kertaluonteisena menona sekä vähennyksenä 354 000 euroa yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 25.01.21.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Talousarvioesitykseen nähden ko. kappaletta on korjattu niin, ettei palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamista kirjata hintatueksi.

Vankeinhoidon määrärahatilanne. Momentille on ehdotettu nettomäärärahaa 178 403 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan tästä määrärahasta on varattu vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin 158 818 000 euroa. Määrärahatarve ilman säästötoimia olisi oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan vuonna 2004 lähes 161 miljoonaa euroa. Tiedossa olevia menokehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa vuokramenojen kasvu, pitkään suunnitteilla olleesta vankitietojärjestelmästä aiheutuvat kustannukset sekä vankien määrän kasvu. Myös vankien terveydenhuollon menot kasvanevat edelleen.

Lakivaliokunta on antanut talousarvioesityksestä lausunnon (LaVL 7/2003 vp) omalta toimialaltaan ja keskittynyt siinä erityisesti vankeinhoidon määrärahoihin. Lakivaliokunta on katsonut, että vankeinhoitoon esitetyt määrärahat eivät ole sopusoinnussa vankien terveydenhoidon, kuntoutuksen ja huumeiden vastaisen työn tarpeiden kasvun ja uusintarikollisuuden vähentämisohjelmien ylläpitämisen ja kehittämisen kanssa. Määrärahatilanne kärjistyy lakivaliokunnan mukaan vuonna 2005, jolloin oikeusministeriön hallinnonalan menokehystä on korotettava huomattavasti. Lausunnossaan lakivaliokunta on ottanut laajasti kantaa muun muassa vankimäärään, laitoskantaan, vankien osallistumiseen toimintoihin, vankiloiden uusiin toimintamuotoihin, henkilökunnan riittävyyteen ja palkkaukseen sekä vankien terveydenhoitoon. Valtiovarainvaliokunta yhtyy pitkälle lakivaliokunnan johtopäätöksiin.

Talousarvioesityksessä on keskimääräisen vankiluvun ennustettu kasvavan vuonna 2004 kuluvasta vuodesta noin 150:llä. Valtiovarainvaliokunnan saaman tuoreen selvityksen mukaan vankien määrän kasvu on viime kuukausina kuitenkin selvästi hidastunut eikä vankien päivittäinen keskimäärä nousse vuosina 2003—2004 niin suureksi kuin oikeusministeriössä vielä talousarvioesitystä valmisteltaessa arvioitiin. Kuluvan vuoden keskivankiluku noussee enintään hieman yli 3 600:aan. Vuonna 2004 vankeja on tarkistetun arvion mukaan keskimäärin noin 3 750 eli 150 vankia vähemmän kuin talousarvioesityksessä on arvioitu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tämäkin olisi kuitenkin runsaat 300 vankia enemmän kuin vuoden 2002 toteutunut keskivankiluku.

Vankeinhoitomenojen budjetointi. Valtiovarainvaliokunta on esimerkiksi talousarvioesitysten ja valtiontaloudellisten kertomusten käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota vankeinhoidon määrärahatilanteeseen ja eräisiin sisältökysymyksiin. Kuluvilla valtiopäivillä valiokunta on ottanut asiaan kantaa hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2002 laatimassaan lausunnossa VaVL 7/2003 vp sekä ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä VaVM 8/2003 vp. Lisätalousarviot ovat olleet viime vuosina käytetty menettely vankimäärän arvioitua nopeamman kasvun aiheuttamien lisämenojen kattamisessa. Valtiovarainvaliokunta on em. yhteyksissä todennut, ettei se pidä tällaista budjetointitapaa asianmukaisena eikä vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen toiminnan kannalta hyvänä.

Hälyttävänä valiokunta pitää saamiaan ajantasaisia tietoja siirtyvien erien määrästä. Kun tämä järkevälle toiminnalle välttämätön erä vielä vuoden 2001 tilinpäätöksessä oli vajaat 6,4 miljoonaa euroa, se on kuluvan vuoden tilinpäätösennusteessa enää noin 3,1 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kohdentamattoman varauksen osuus siirtyvästä erästä on pienenemässä runsaasta 1,97 miljoonasta eurosta vajaaseen 450 000 euroon.

Vankien terveydenhuolto. Vankien terveyspalveluihin tarvittavat menot ovat saadun selvityksen mukaan kasvaneet viimeisen vuoden aikana yli 20 prosenttia samanaikaisesti, kun lääkemenot ovat kasvaneet yli 35 prosenttia. Kaiken kaikkiaan vankien terveydenhuollon menot olivat jo vuoden 2002 tilinpäätöksen mukaan yhteensä noin 9,7 miljoonaa euroa ja niiden osuus vankeinhoitolaitoksen toimintamenoista oli noin 6,5 prosenttia. Erityisen nopeasti viime vuosina ovat kasvaneet edellä todettujen lääkemenojen lisäksi ulkopuolisten terveydenhuoltopalvelujen käytöstä aiheutuneet menot.

Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon kehittämis- ja resurssitarpeita pohtineen työryhmän käsityksen mukaan vankien terveydenhuolto on kriisiytynyt vankien määrän kasvun ja lisääntyneen sairastavuuden sekä hoitohenkilöstön vähäisyyden vuoksi. Vankeinhoitolaitoksessa, kuten muussakin julkisen sektorin järjestämässä terveydenhuollossa, on ongelmana saada täytetyksi lääkärin ja hammaslääkärin virkoja. Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltopalvelujen tuottamista selvitetään parhaillaan käynnissä olevan laajan vankeinhoitolaitoksen hallintoa, organisaatiota ja toimintojen järjestämistä koskevan kehittämishankkeen yhteydessä.

Valiokunta esittää em. työryhmän kannan mukaisesti harkittavaksi, että vankien terveydenhoidon rahoitus irrotetaan erilleen muusta vankeinhoidon rahoituksesta, jotta muut toiminnot ja henkilöstö eivät joutuisi kärsimään vankien sairastavuuden vuoksi.

Toimintoihin osallistuminen. Erilaisiin toimintoihin osallistuminen on vangeilla usein ainoa side siviilielämään. Vielä muutama vuosi sitten keskimäärin noin 70 prosenttia kaikista vangeista oli päivittäin työssä, koulutuksessa tai muussa kuntouttavassa toiminnassa. Lukuperustelujen selvitysosan mukaan tavoitteena vuonna 2004 on, että kokopäiväiseen toimintaan osallistuvien vankien päivittäinen keskimäärä olisi vähintään 53 prosenttia arvioidusta vankien kokonaismäärästä. Tätä pääasiassa määrärahojen puutteesta johtuvaa tilannetta ei valiokunnan mielestä voida pitää läheskään tyydyttävänä eikä rangaistusten täytäntöönpanolain hengen mukaisena. Se merkitsee käytännössä sitä, että lähes puolet vangeista ei ole mukana toiminnoissa, vaan pääosan päivästä sellissä.

Rikosten sovittelumenettely. Hallituksen toimenpidekertomuksesta näillä valtiopäivillä antamassaan lausunnossa VaVL 7/2003 vp valtiovarainvaliokunta piti tärkeänä selvittää keinoja, joilla vankiluvun kasvua voitaisiin hillitä. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnitti huomiota rikosten sovittelumenettelyyn. Valiokunta totesi, että tuolloin sovittelua oli saatavilla noin 150 kunnassa, ja niissäkin sovittelu oli varsin eritasoisesti ja jopa sattumanvaraisesti järjestetty.

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että "rikosasioiden sovittelutoiminta vakinaistetaan ja sovittelun saatavuus turvataan yhdenvertaisesti koko maassa". Tämänmukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on valmisteltu sovittelun lakisääteistämistä ja koko maan kattavaa järjestämistä. Kunnille aiheutuvien kustannusten korvaamisen on arvioitu merkitsevän vuositasolla 6,3 miljoonan euron kustannusta valtiolle. Ensimmäisenä vuonna kustannusvaikutus olisi huomattavasti pienempi. Pidemmällä tähtäyksellä sovittelutoiminta tuottaisi tehtyjen laskelmien mukaan lähes kustannuksia vastaavat säästöt oikeudenkäyntikuluissa vuositasolla. Kuten valiokunta em. lausunnossaan totesi, sovitteluun panostaminen olisi myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa sen lisäksi, että sillä saataisiin erityisesti nuoret ihmiset ottamaan vastuuta tekemisistään ajoissa ja kenties pidättäytymään tulevista rikoksista. Yhtään vähempiarvoista ei ole se, että sovittelulla tuotettaisiin myös rikoksen uhrille turvallisuuden tunnetta. Valiokunta viittaa tältä osin myös luvun 33.33 kohdalla lausumaansa.

Momentin määräraha. Edellä olevan perusteella momentille lisätään 2 000 000 euroa vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin.

74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maarakennustöihin. Määrärahasta saadaan lisäksi käyttää enintään 1 500 000 euroa työsiirtolatöihin kunnan omistuksessa oleviin työkohteisiin, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai joihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin kunta osallistuu.

Selvitysosa:Tavoitteena on työllistää työsiirtolatyyppisissä avolaitoksissa keskimäärin 210 avolaitosvankia, minkä lisäksi kyseisiin laitoksiin sijoitetaan arviolta keskimäärin 30 laitoksen ulkopuolella siviilityössä tai opiskelemassa käyvää. Avolaitosvankien työllistämis- ja ylläpitomenot ovat 24 600 euroa vankia kohti vuodessa.