Talousarvioesitys 0
51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 9 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen.
Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä.
| Käyttösuunnitelma | € |
|---|---|
| Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset | 7 250 000 |
| Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille | 310 000 |
| Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen | 1 270 000 |
| Muut avustukset | 270 000 |
| Yhteensä | 9 100 000 |
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 250 000 euroa rikosvahinkokorvausmenoihin, 100 000 euroa avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, 150 000 euroa avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, mistä 100 000 euroa uuden saamen kielilain edellyttämiin menoihin. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa.
Valtiovarainvaliokunta:Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto. Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 150 000 euroa avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, mistä 100 000 euroa uuden saamen kielilain edellyttämiin menoihin.
Uuden saamen kielilain mukaan saamelaisilla on asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella valtion viranomaisissa ja kunnallisissa viranomaisissa oikeus käyttää valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä. Kuten perustuslakivaliokunta saamen kielilakia koskevasta esityksestä antamassaan mietinnössä PeVM 4/2003 vp on todennut, lain sisältämät keinot tarkoittavat yhtäältä pyrkimystä lisätä saamen kieltä taitavien henkilöiden määrää niissä viranomaisissa, joita laki koskee. Tulkkauksen ja kääntämisen käyttäminen merkitsisivät myös tulevaisuudessa tärkeää keinoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään pitänyt tärkeänä, että valtioneuvosto yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa selvittää, millaisin voimavarapanostuksin saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen hyväksi tehtyä työtä voidaan tehostaa edelleen.
Myös valtiovarainvaliokunta on useana vuonna talousarviomietinnöissään puuttunut jo tähän saakka voimassa olleen saamelaisten kielilain toteuttamiseen ja eduskunta on valiokunnan ehdotuksesta myöntänyt tarkoitukseen useampana vuonna lisärahoitusta. Saamen kielen toimistolla on tällä hetkellä yhteensä neljä pohjoissaamen kielenkääntäjän virkaa, joista kolme on sijoitettu Utsjoelle tehtävänään kääntää ainoastaan tämän kunnan asiakirjoja. Neljännen kääntäjän toimipaikka on Inarin kirkonkylässä saamelaiskäräjien sihteeristössä. Edellä todettu lisämääräraha mahdollistaa kahden uuden kielenkääntäjän viran perustamisen, jolloin kielenkääntäjiä olisi yhteensä kuusi. Saadun selvityksen mukaan myös tätä määrää on tehtäviin nähden pidettävä riittämättömänä.
| 2004 talousarvio | 9 100 000 |
| 2003 II lisätalousarvio | 1 800 000 |
| 2003 I lisätalousarvio | 200 000 |
| 2003 talousarvio | 8 600 000 |
| 2002 tilinpäätös | 8 728 408 |