Talousarvioesitys 0

50. Lähialueyhteistyö

Selvitysosa:Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan hallituksen lähialueministerivaliokunnan vuonna 2000 hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. Suomen lähialueyhteistyön keskeinen tavoite on poliittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukeminen lähialueilla. Pyrkimyksenä on edistää vakautta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa. Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten ympäristö- ja ydinturvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien leviämistä, pyritään lievittämään ja ehkäisemään. Yhteistyöllä pyritään myös edistämään kauppaa ja talouselämän etuja.

Lähialueyhteistyön pääkohdealueet ovat Euroopan unionin poliittisen linjauksen määrittelemällä pohjoisen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä. Virossa, Latviassa ja Liettuassa yhteistyötä toteutetaan hallituksen lähialueministerivaliokunnan vuonna 2002 hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti. Rahoitusta kohdennettaessa otetaan huomioon EU:n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet, Suomen kansalliset edut sekä kohdealueiden kokonaisvaltaiset tarpeet. Tavoitteena ovat laajemmat, monivuotiset ja tarvittaessa monisektoriset ohjelmat. Hankekohtaisesti tärkeistä syistä voidaan rahoitusta ohjata myös muille KIE- ja IVY-maille sekä muillekin Venäjän alueille. Kansalaisjärjestötoimintaa tuetaan demokratiaa ja tasa-arvoa vakiinnuttavana instrumenttina.

Suomen lähialueyhteistyötuki Venäjälle keskitetään demokratian vakiinnuttamiseen ja oikeusvaltion kehittämiseen, hallinnon ja lainsäädännön uudistamiseen sekä talousuudistuksen tukemiseen, ympäristö- ja ydinturvariskien vähentämiseen sekä turvallisuuden edistämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveyssektorilla tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseen.

Suomen ja Baltian maiden välinen lähialueyhteistyö muuttuu normaaliksi EU-maiden väliseksi kanssakäymiseksi ja määräraha pienenee 4,9 milj. euroa eli Baltian maiden saamien avustusten verran. Nykymuotoinen lähialueyhteistyö pyritään saattamaan hallitusti loppuun.

Monenkeskisessä yhteistyössä hyödynnetään kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen sekä EU:n rahoitusohjelmien ja pohjoismaisten instituutioiden rahoitusmahdollisuuksia. Pääpaino on osallistumisessa yhteisrahoitushankkeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ympäristö-, ydinturva-, sosiaali- ja terveys- sekä energiasektoreilla ja hallinnon kehittämisessä. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyhteistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisissä rahoituslaitoksissa.

Hallitusohjelman mukaisesti osallistutaan Itämeren suojeluun Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamisen loppuunsaattamisella. Luoteis-Venäjän ympäristö- ja ydinjäteinvestointien rahoittamiseksi Suomi osallistuu pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastoon, jossa yhdistetään EU:n, kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksittäisten avunantajien voimavarat. Kansainvälisen ilmastosopimuksen toimeenpanoa edistävien ns. Kioton mekanismien kokeiluvaihetta Suomen lähialueilla jatketaan.

Lähialueyhteistyö on siirtymäajan toimintaa, joka päättyy aikanaan. Baltian maiden liittyessä Euroopan unionin jäseniksi siirrytään Suomen ja Baltian maiden välisessä yhteistyössä normaaliin EU-maiden väliseen yhteistyöhön. Venäjän osalta Suomi varautuu jatkamaan yhteistyön taloudellista tukemista vielä useiden vuosien ajan, kuitenkin asteittain supistuen.

Suomi on vuoden 2003 loppuun mennessä sitoutunut toimintaohjelmansa puitteissa Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edistämiseen yhteensä noin 1 100 milj. eurolla, josta valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on noin 635 milj. euroa.

Vuodesta 1997 lähialueyhteistyömäärärahat on pääosin keskitetty ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Sektoriministeriöiden vastuulla ovat normaalit kansainväliseen yhteistyöhön käytettävät hallintomenot, virkamiesvaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä pienimuotoiset seminaari- ja koulutushankkeet.

Vuonna 2004 ehdotetaan momentille 24.50.66 Lähialueyhteistyö 10 milj. euron sopimuksentekovaltuuksia.

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 25 374 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kahdenvälisten ja monenkeskisten hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin rahoittamiseen Venäjän federaatiossa, Baltian maissa hallituksen vuonna 2002 hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti ja kotimaisten sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yhteydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan maiden kehitystä tukevien investointi-, teknisen avun ja muiden rahastojen tukemiseen sekä näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukaisiin ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden kannalta tärkeisiin hankkeisiin sekä Suomelle ulko- ja kauppapoliittisesti tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin myös muissa KIE- ja IVY-maissa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisissä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä kohdemaissa toimivista asiantuntijoista johtuvien menojen rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen sekä muille valtion virastoille maksettavien lähialuehankkeista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Vuoden 2004 aikana saa tehdä Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden avustamista koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2004 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 -euron arvosta.

Selvitysosa:

Määrärahasta 1,2 milj. euroa on tarkoitus käyttää kansalaisjärjestöjen yhteishankkeiden tukemiseen lähialueilla.

Suomen rajoitettujen resurssien takia on tarkoituksenmukaista pyrkiä yhteisrahoitushankkeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa, jotka suunnittelevat maissa useampivuotisia luotto- ja kehityshankkeita. Määrärahasta enintään puolet arvioidaan käytettävän osallistumiseen kansainvälisten rahoituslaitosten hankkeisiin ja muuhun monenkeskiseen yhteistyöhön. Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus käyttää pääosa suomalaisen teknologian käytön edistämiseen pohjoisen ulottuvuuden alueen ympäristöinvestoinneissa, ydinturva-, energia- sekä muissa infrastruktuurihankkeissa.

Venäjä

Kahdenvälisessä toiminnassa prioriteettisektoreina tulevat olemaan ympäristö, ydinturva, sosiaali- ja terveyssektori, metsä- ja liikennesektorit, maaseudun ja elintarvikehuollon kehittäminen sekä turvallisuuden edistäminen ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tukeminen.