Talousarvioesitys 0

01. Ulkoasiainhallinto

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto kehittää vuonna 2004 strategiatyön pohjalta tulosohjauksen menetelmiä, mukaanlukien painopisteiden määrittely ja toiminnan tuloksellisuuden arviointimenetelmät. Johtamisjärjestelmissä ja organisaatiossa vuoden 2003 aikana tehtyjen huomattavien muutosten jälkeen panostetaan uusien toimintatapojen sisäänajoon ja vakiinnuttamiseen. Edustustoverkkoa vahvistetaan Euroopassa EU:n laajentumisen johdosta. Myös Aasian alueella toimivaa edustustoverkkoa vahvistetaan resursseja uudelleen kohdentamalla.

Ulkoasiainhallinto panostaa strategiansa mukaisesti myös henkilöstöpoliittisiin toimiin. Keskeisessä asemassa ovat uuden, kannustavan palkkausjärjestelmän sisäänajo, tavoite- ja kehityskeskustelujen nivominen saumattomasti ulkoasiainhallinnon tavoitteisiin sekä ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmän nykyaikaistaminen ottaen huomioon myös perhepoliittiset kysymykset. Toimenpiteillä lisätään ulkoasiainhallinnon houkuttelevuutta motivoituneen ja osaavan henkilöstön työnantajana ja varaudutaan kasvavaan eläköitymiseen.

Organisaation toiminnan kehittämisessä keskitytään laajaan hallinnon virtaviivaistamishankkeeseen, jonka avulla vähennetään toiminnallista hajanaisuutta ja kehitetään ulkoasiainhallinnolle sopivia ja hallinnollisesti kevyempiä toimintatapoja. Virtaviivaistamishankkeella ja organisaation hierarkiatasojen vähentämisellä pyritään henkilöresurssien käytön tehostamiseen ja tehokkaampaan politiikkavalmisteluun. Eteneminen jaksotetaan konkreettisiin, seurattaviin välitavoitteisiin seurannan helpottamiseksi.

Ulkoasiainministeriö hallinnoi lähes 230 miljoonan euron kiinteistöomaisuutta. Sen hyvä hoito ja arvon säilyttäminen edellyttävät säännöllistä korjausta ja kunnossapitoa.

Suomen viisumijärjestelmä uusitaan ja kytketään osaksi Schengen-viisumijärjestelmää. Viisumijärjestelmästä tulee ulkoasiainhallinnon suurin tietojärjestelmä samoin kuin Schengen-viisumijärjestelmä on EU:n suurin tietojärjestelmä.

19. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen sekä kehitysyhteistyöhön ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamiseen käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamista, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot 7,8 milj. euroa on aiemmin budjetoitu momentille 28.81.(24).

21. (24.01.21, 99.23 ja 26) Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 172 028 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsulien menojen, valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen sekä tutkimusapurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Momentin määrärahaan sisältyy aiemmin momentille 24.99.(23) budjetoitu 6 411 000 euron sekä aiemmin momentille 24.99.(26) budjetoitu 1 918 000 euron määräraha. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 672 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, mistä 92 000 euroa on kertaluonteista menoa vuodelle 2004, 3 800 000 euroa siirtona momentilta 24.99.21, 131 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 25.60.21, 1 019 000 euroa 15 henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 32.10.21, 138 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 23.02.21 sekä 2 037 000 euroa kehitysyhteistyön operatiivisten määrärahojen kasvun vaikutuksena kehitysyhteistyöhallinnon menoihin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 82 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 28.40.21.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (948/2001) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys 672 000 euroa talousarvioesityksen 171 356 000 euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä 1.10.2003 lukien. Lisäyksestä 92 000 euroa on kertaluonteista menoa.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Vuonna 2004 saa tehdä käynnissä oleviin talonrakennushankkeisiin liittyviä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuoden 2004 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 3 364 000 euron arvosta.

76. (24.01.87) Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huoneistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistölainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen.

Vuonna 2004 saa tehdä kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimista koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuoden 2004 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 850 000 euron arvosta.