Talousarvioesitys 0

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Aravalainat

Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja yhteensä enintään 410 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2003 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 2004 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja omaksilunastamislainoja lukuun ottamatta.

Pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kasvukeskusten sekä niiden lähialueiden vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2005—2007 myönnettävistä aravalainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla yhteensä enintään 60 000 000 euroa.

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2004 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 1 000 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla voidaan valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 500 000 euroa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001), vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993) omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993), asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996), oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain (83/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa (126/2003) sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.

Vuonna 2004 saa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi yhteensä enintään 600 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2003 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaava määrä.

Vuonna 2004 saadaan asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 50 000 000 euroa.

Pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kasvukeskusten sekä niiden lähialueiden vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2005—2007 hyväksyttävistä korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla yhteensä enintään 80 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 000 000 000 euroa vuoden 2004 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vanhojen korkotukilainojen korkotuen määrät

Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille lainavuosina 6—10 6 %, kuitenkin enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen.

Avustukset

Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (102/2002) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 70 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2003 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä valtuutta vastaava määrä.

Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, omapääoma-avustuksia asunnottomien asuttamiseksi yhteensä enintään 8 400 000 euroa ja opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksia yhteensä enintään 3 400 000 euroa. Vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustusvaltuudesta Valtiokonttori saa käyttää enintään 50 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan allekirjoittaneille kunnille uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen yhteensä enintään 3 500 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Vuonna 2004 alueelliset ympäristökeskukset saavat asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla asuntorahaston niille osoittamien valtuusosuuksien rajoissa, myöntää avustuksia rakennusperinnön hoitoon yhteensä enintään 1 500 000 euroa. Avustusta voi myöntää yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asuinrakennuskohteiden tai asuinkäyttöön kunnostettavien kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen tai kohteeseen, jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista.

Varainhankintavaltuudet

Maksuvalmiudessa esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa asuntorahastolla saa kerralla olla yhteensä enintään 500 000 000 euroa.

Selvitysosa:Asuinrakennuksia ja niiden välitöntä lähiympäristöä koskevat rakennusperintöavustukset siirretään myönnettäviksi ja maksettaviksi valtion asuntorahaston varoista 1.1.2004 alkaen.

Asuntojen korjaus- ja energia-avustusvaltuudesta 17 000 000 euroa varataan asuntojen energia-avustuksiin.

Kotitalouksien pääsyä omaan asuntoon helpotetaan asuntolainatakauksilla, jotka kohdistuvat tehokkaasti nuorille perheille, sekä osaomistusasuntojen korkotuella. Asunto-osakeyhtiöille korkotukilainoja ei vuonna 2004 myönnetä, koska omistusasuntojen rakentamiseen ja korjaustoimintaan on muutoinkin saatavissa rahoitusta alhaisella korolla.

Sen sijaan korkotukea painotetaan sosiaalisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen. Arava- ja korkotukilainavaltuuksien käytössä kiinnitetään erityistä huomiota jatkuvan ylikysynnän kohteena olevien pienten vuokra-asuntojen osuuden lisäämiseen ja asunnottomuuden vähentämiseen.

Luovuttaessa asunto-osakeyhtiötalolainojen hyväksymisestä korkotukilainoiksi huolehditaan jo annettujen lainavarauksien kattamisesta.

Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asuntoalueiden kunnallistekniikan määräaikainen valtionavustusjärjestelmä on voimassa vuoden 2005 loppuun asti.

Vuonna 2004 valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen pitkäaikaiseen varainhankintaan. Arvopaperistettuja lainoja erääntyy lunastettavaksi 536 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosaan kohtaan Aravalainat neljänneksi kappaleeksi viitaten luvun 15.01 selvitysosan perusteluihin.

Aravalainajärjestelmän toimivuus ja kehittämistarpeet

Valtion tukeman asuntotuotannon tavoite oli kuluvana vuonna 10 000 asuntoa, mutta tuotanto jää noin 6 000 asuntoon. Vuoden 2004 tavoitteeksi asetetaan myös 10 000 valtion tukemaa asuntoa, mutta tämäkään tavoite ei todennäköisesti toteudu. Syynä tähän on mm. se, että aravalainaehdot eivät ole uustuotannossa vieläkään kilpailukykyisiä markkinakorkojen kanssa ja että yleishyödyllisyysmääräykset vaikeuttavat uustuotannon käynnistymistä. Markkinakorkojen ollessa jo pitkään poikkeuksellisen alhaisia vuokralaisia on myös yhä enenevässä määrin siirtynyt vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin. Lisäksi tonttien vaikea saatavuus ja kuntien vaikeudet tuottaa ja rahoittaa palveluja väestönkasvun edellyttämässä tahdissa hidastavat aravatuotantoa.

Aravajärjestelmän epäkohtiin on jo useiden vuosien ajan kiinnitetty huomiota. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta muutti budjetin perusteluja siten, että aravalainajärjestelmän pahimpiin epäkohtiin oli tehtävä selkeitä parannuksia. Kuluvan vuoden aikana on kahdessa eri yhteydessä parannettu aravalainan ehtoja mm. alentamalla vuonna 1990 tai sen jälkeen myönnettyjen aravayhtenäislainojen korkoja markkinakorkojen tasolle. Nykyisen vuosimaksulainan rinnalle on myös 1.10.2003 lukien tullut kiinteälyhenteinen laina, jossa omistaja tietää etukäteen lyhennysten määrän.

Tehdyt muutokset ovat tärkeitä, mutta eivät kuitenkaan vielä riittäviä. Valiokunta toteaa, että uusien ja vanhojen aravalainojen ehtojen on oltava jatkuvasti kilpailukykyisiä suhteessa markkinakorkoihin. Hallituksen aiemmin tänä vuonna tekemät muutokset eivät ole koskeneet ennen vuotta 1990 myönnettyjen lainojen korkoja. Myös perusparannuslainojen korkotaso on vielä liian korkea. Valiokunta kiirehtii sitä, että myös näiden lainojen korkotasoa kohtuullistetaan ja että myös muilla toimenpiteillä helpotetaan lainanottajan asemaa. Myös yleishyödyllisyyslainsäädäntöä on tarpeen kehittää edelleen tarkoituksenmukaisemmaksi ja toimivammaksi.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan ja toteaa, että sosiaalisen asuntotuotannon riittävyydestä tulee huolehtia tulevaisuudessakin. Valiokunta katsoo, että aravajärjestelmää ei tule kuitenkaan kehittää siihen suuntaan, että sillä tuettaisiin vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä. Tämä voisi johtaa asukkaiden ja asuinalueiden leimautumiseen. Etenkin kasvukeskuksissa on edelleen suurta tarvetta valtion tukemiin, vuokraehdoiltaan kohtuullisiin asuntoihin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki tulee tarvitsemaan noin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2010 mennessä ja kohtuuhintaisten asuntojen riittämätön tarjonta vaikeuttaa jo nyt uusien työntekijöiden rekrytointia. Valiokunnan mielestä aravajärjestelmään liittyvät tulorajat on syytä poistaa mahdollisimman pian. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että asukasvalinnat tapahtuvat valtioneuvoston hyväksymien asukasvalintaperusteiden mukaisesti.

Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelman valmistuttua ryhdytään ripeästi kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää arava- ja korkotukituotannon käynnistymistä ja parantaa muutoinkin järjestelmien toimivuutta.

Aravalainojen käyttö perusparannukseen

Talousarvioesityksen mukaan perusparannukseen ei enää myönnetä aravalainaa, vaan rahoitus turvataan korkotukilainoituksella. Asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että erityisesti opiskelija-asuntojen peruskorjaaminen vaikeutuu, sillä niiden peruskorjaukset soluasunnoista yksiöiksi tai perheasunnoiksi ovat varsin kalliita ja matalakorkoisen vapaarahoitteisen lainan ottaminen ei ole mahdollista vakuuksien puuttuessa.

Korkotukilainoitukseen liittyy valtion täytetakaus. Tästä huolimatta siirtyminen yksinomaan korkotukilainoitukseen saattaa tuottaa monelle yhteisölle ongelmia ja vaarantaa sosiaalisen asuntokannan peruskorjaamisen. Valiokunta pitää perusteltuna, että aravalainoitus säilyy vaihtoehtona myös perusparantamisessa ja ehdottaa, että aloitteen TAA 853/2003 vp perusteella momentin perusteluihin tehdään muutos, joka mahdollistaa pitkäaikaisten perusparannuslainojen myöntämisen myös vuonna 2004.

Aravalainojen lainaehtoja on parannettu, mutta muutokset eivät ole koskeneet perusparannuslainoja. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös perusparannusaravalainojen ehtoja kohtuullistetaan niin, että nekin ovat kilpailukykyisiä markkinaehtoisen rahoituksen kanssa.

Perusparannusaravan jatkamisesta johtuen talousarvioesityksessä mainittu aravalainojen myöntämisvaltuus ei todennäköisesti ole riittävä. Vastaavasti korkotukilainojen kysyntä perusparannukseen jäänee ensi vuonna ennakoitua pienemmäksi. Valiokunta toteaa, että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset tulee ottaa huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Eduskunta edellyttää, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä markkinaehtoisiin lainoihin verrattuna ja että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset otetaan huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainat perusparantamiseen

Syksyllä 2002 kaksivuotisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä palautettiin asunto-osakeyhtiöille mahdollisuus saada korkotukilainaa peruskorjauksiin. Ensi vuoden talousarvioesitykseen tätä tukimuotoa ei kuitenkaan enää sisälly. Tuen poistamista perustellaan mm. edullisella markkinakorkotasolla.

Vaikka tuki on kattanut vain pienen osan kuluista, on sillä valiokunnan mielestä ollut tärkeä merkitys ja sen jatkaminen olisi ollut perusteltua. Monet asunto-osakeyhtiöt ovat teknisesti huonommassa kunnossa kuin vuokratalot, kun laajempia perusparannuksia ei ole voitu rahoitussyistä tehdä. Tuki on kuitenkin rohkaissut monia taloyhtiöitä tekemään korjauspäätöksiä ja siten parantamaan asumisen ja ympäristön laatua. Korkotukilainoja on haettu Valtion asuntorahastosta yli 10 000 asunnolle, mikä on osoitus siitä, että tuelle on ollut tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että asuntopoliittisessa ohjelmassa harkitaan vielä uudelleen mahdollisuudet korkotukilainoituksen jatkamiseen.

Korjaus- ja energia-avustukset

Talousarvioesityksen mukaan korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan 60 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, mikä on 15 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta alhaisempi.

Korjaus- ja energia-avustukset ovat merkittävä edistäjä asuntokannan kunnon säilyttämisessä ja kohentamisessa. Korjausavustuksilla on huomattava merkitys mm. vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamisessa, hissien rakentamisessa sekä liikuntaesteiden poistamisessa. Niillä on voitu edistää selkeästi vanhusten, veteraanien ja vammaisten mahdollisuuksia kotona selviytymiseen. Suomen noin miljoonasta kerrostaloasunnosta 40 prosenttia on hissittömissä taloissa, joissa asuu noin 700 000 asukasta. Mikäli asuinympäristöjen esteettömyyttä ei paranneta nykyistä ripeämmin, aiheutuu yhteiskunnalle tulevaisuudessa suuria kustannuksia mm. lisääntyvänä laitoshoitona.

Korjausrakentamisen tarve kasvaa jatkuvasti myös siitä syystä, että rakennuskanta vanhenee. Korjausrakentamisella on myös huomattava työllistävä vaikutus.

Myöntämisvaltuudesta on tarkoitus osoittaa energia-avustuksiin 15 miljoonaa euroa. Energia-avustusjärjestelmä otettiin käyttöön vasta kuluvana vuonna, mutta lyhyestä hakuajasta huolimatta avustuksia haettiin noin 18 miljoonaa euroa. Energia-avustuksia voidaan käyttää kerros- ja rivitalojen energiakorjauksiin. Niillä tuetaan mm. kansallisessa ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Valiokunta pitää korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotettua valtuutta riittämättömänä ja ehdottaa, että korjaus- ja energia-avustuksiin tarkoitettu myöntämisvaltuus korotetaan 70 miljoonaan euroon, josta energia-avustuksiin suunnataan ilmasto-ohjelman mukaiset 17 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että energia-avustusten myöntämistä laajennetaan tulevaisuudessa siten, että niitä voidaan suunnata koko rakennuskantaan.

Avustus kunnallistekniikan rakentamiseen

Pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa sijaitsevien uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen voidaan ensi vuonna myöntää hankekohtaisia avustuksia 3,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan avustus on tarkoitus laajentaa myös muiden kasvavien alueiden asuntotuotannon ja uusien asuntoalueiden toteuttamisen edistämiseen. Ensi vuoden talousarvioesitykseen tätä laajennusta ei kuitenkaan vielä sisälly.

Eduskunta on pitänyt kunnallistekniikka-avustusta tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena keinona käynnistää asuntopulasta kärsivän alueen asuntotuotantoa sekä edesauttaa aluerakenteen tarkoituksenmukaista kehittymistä. Eduskunta on myös katsonut, että vastaavanlaiset valtion tukitoimet tulee ulottaa myös niihin muihin alue- ja kasvukeskuksiin, joissa tapahtuu vastaavanlaista sitoutumista alueen kehittämiseen kuin valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien kanssa on tehty.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on useita voimakkaasti kasvavia alueita, joissa mainittu avustus olisi erittäin tärkeä. Myös keväällä 2003 valmistuneessa kaupunkipoliittisessa tavoite- ja toimenpideohjelmassa korostetaan sitä, että suurille kaupungeille tulee myöntää kohdennettua erityistukea sellaisiin investointeihin, jotka tähtäävät asuntotuotannon lisäämiseen ja yhdyskuntarakentamisen eheytymiseen. Tampereen ja Lempäälän yhteinen Vuores-projekti on esimerkki hankkeesta, jossa avustus myötävaikuttaisi merkittävästi hankkeen käynnistymiseen sekä samalla koko kaupunkiseudun kehittymiseen. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman.

Eduskunta edellyttää, että viimeistään vuoden 2005 talousarviossa uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitetun avustuksen käyttöä laajennetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muihin kasvukeskuksiin ja että avustuksen kokonaismäärää nostetaan tuntuvasti.

Tyhjien asuntojen ongelmat

Väestöennusteiden mukaan väestö vähenee kulumassa olevana kymmenvuotiskautena noin 300 kunnassa. Tyhjien vuokra-asuntojen ongelma on toistaiseksi melko rajallinen, mutta tulevina vuosina aravavuokratalojen vajaakäyttöongelmien arvellaan lisääntyvän. Tyhjien asuntojen ongelmaan on pyrittävä vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi ja asunnoille tulisi myös löytää muuta käyttöä. Kuten talousarvioesityksessä on todettu, vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin sisältyviä valtion laina- ja takausriskejä on syytä ehkäistä vapauttamalla taloja tarpeen mukaan rajoituksista. Myös lainapääoman osittainen anteeksiantaminen voi olla joissakin tilanteissa perusteltua. Mikäli tyhjien asuntojen ongelma pahenee, on välttämätöntä selvittää myös talojen purkamiskustannuksiin liittyviä kysymyksiä ja harkita esim. purkuavustusten käyttöönottamista.

Asunnottomuus

Valtiovallan, pääkaupunkiseudun kuntien, vuokratalojen omistajien ja palveluja tuottavien järjestöjen yhteinen asunnottomuuden vähentämisohjelma käynnistettiin vuoden 2002 alussa. Ohjelman tavoitteena on rakentaa ja hankkia asunnottomille vuosittain 1 000 uutta asuntoa ja organisoida tarvittavat tukipalvelut. Asunnottomuus on hieman vähentynyt, mutta asunnottomia on edelleen varsin paljon etenkin pääkaupunkiseudulla.

Valiokunta katsoo, että pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten kuntien tulee edelleen tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Pienten ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ohella tarvetta on myös tukiasunnoista sekä asumista tukevista palveluista. Asunnottomuuden ennalta ehkäiseminen on tärkeää, sillä asunnottomuus aiheuttaa huomattavia kustannuksia etenkin kuntien sosiaali- ja terveystoimelle.

Eduskunta edellyttää, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä markkinaehtoisiin lainoihin verrattuna ja että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset otetaan huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Eduskunta edellyttää, että viimeistään vuoden 2005 talousarviossa uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitetun avustuksen käyttöä laajennetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muihin kasvukeskuksiin ja että avustuksen kokonaismäärää nostetaan tuntuvasti.