Talousarvioesitys 0

99. Työministeriön hallinnonalan muut menot

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 818 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1723/1991) nojalla aiheutuviin kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päivärahakustannuksiin.

Selvitysosa: Siviilipalvelukseen hakeutuvien määrä on vakiintunut noin 2 600 hakijan vuositasolle. Hakijoiden määrän vakiinnuttua myös siviilipalveluskeskuksessa koulutettavien miesten määrä voidaan pitää nykytasolla eli noin 1 800 miestä vuodessa. Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jäävien miesten määrä on alkuvuoden 2003 arvioiden perusteella jälleen kasvamassa. Palveluspaikattomien miesten määrä tullee olemaan noin 340 miestä tulevana vuonna.

Siviilipalveluslain mukaan siviilipalvelusmiehellä on palvelusaikanaan oikeus ilmaiseen majoitukseen. Palveluspaikka vastaa ylläpidosta, johon sisältyy mm. majoitus, ruokailu ja terveydenhuolto. Siviilipalveluspaikat vastaavat yleensä hyvin muista lakisääteisistä ylläpitovelvoitteista, mutta asumiskustannusten korvaamisen osalta syntyy jatkuvasti ongelmia. Työministeriön tekemien selvitysten mukaan vain alle 50 prosenttia palveluspaikoista hoitaa asumiskustannuksiin liittyvät velvoitteensa moitteitta. Siviilipalveluspaikka jää usein saamatta sen vuoksi että siviilipalvelusmies ei ole suostunut tai pystynyt maksamaan itse asumiskustannuksiaan.

Asiaa on selvitetty monella eri taholla. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat korostaneet pikaisten toimenpiteiden tarvetta varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten yhdenvertaisen kohtelun saavuttamiseksi. Asiaa pohtinut työministeriön työryhmä on katsonut, että asumiskustannukset tulisi korvata valtion varoista. Myös eduskunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen ja siihen liittyviin ongelmiin. Eduskunta on katsonut, että asumiskustannukset tulee korvata valtion varoista.

Valtiovarainvaliokunta viittaa eduskunnan aiempiin kannanottoihin ja pitää edelleen tärkeänä, että majoitukseen liittyvät epäkohdat ratkaistaan. Asumiskustannusten siirtäminen edes osittain valtion maksettaviksi lisäisi todennäköisesti siviilipalveluspaikkojen tarjontaa. Siviilipalvelusta suorittavien työpanosta tulisi myös hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin erilaisissa yhteiskunnalle kuuluvissa tehtävissä.

50. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijäin työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset saatavat, jotka perustuvat työsuhteeseen ja jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Palkkaturvasta huolehtivat työministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot.

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 25 327 000 euroa on merkitty momentille 12.34.70. Työttömyysvakuutusrahasto korvaa valtiolle vuosittain jälkikäteen palkkaturvana maksettujen ja työnantajilta tai näiden konkurssipesiltä takaisinperittyjen pääomamäärien erotuksen.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 400 000 euron korot, jotka on budjetoitu momentille 12.34.99, jäävät valtiolle palkkaturvajärjestelmästä aiheutuvien hallintomenojen kattamiseen.

Tämänhetkisten talousnäkymien mukaan on odotettavissa, että palkkaturvamäärät tulisivat pysyttelemään edellisten vuosien tasolla.

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelu- ja opintotoiminnasta annetun lain (452/1972) nojalla merimiesten huoltotoimintaan suoritettavan valtion osuuden maksamiseen sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopimuksen tekemisestä annetun asetuksen (783/1995) mukaisiin palveluihin, merimieslain (423/1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin sekä työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suoritettavan valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Merimiespalvelutoiminnan rahoittamiseksi merenkulkija maksaa yhden tuhannesosan ansioistaan ja varustaja maksaa saman määrän. Valtion osuus on yhtä suuri kuin edellä mainitut maksut yhteensä. Merimiespalvelutoimisto saa suuren osan tuloistaan niin sanottuina lästimaksuina, joita peritään Suomen satamissa käyviltä koti- ja ulkomaisilta aluksilta. Näin kerätyillä varoilla tarjotaan palveluja myös ulkomaalaisille merenkulkijoille.