Talousarvioesitys 0

29. (34.06.02, 25 osa, 27, 29, 30, 50 osa, 63 ja 65) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 518 878 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenoihin. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisista julkisista työvoimapalveluista ja niitä täydentävistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin, ei kuitenkaan lain 4 luvun 6 §:n kustannuksiin, 6 luvun 14 §:n työelämävalmennusta ja työharjoittelua koskevan vakuutusturvan kustannuksiin, 7 luvun 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien, 9 luvun eikä 10 luvun 3—5 §:n ja 6 §:n 1 momentin 2 kohdan kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 1 ja 2 luvun kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1344/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 4 luvun kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1346/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 8 §:n kustannuksiin. Julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen hankinnasta saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2004 jälkeen enintään 90 840 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimakoulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä.

Valtion virastoille ja laitoksille voidaan osoittaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 §:n mukaiseen työttömien työllistämiseen määrärahoja enintään 3 900 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen enintään A17 palkkausluokan mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta saa käyttää enintään 300 000 euroa sosiaalisten yritysten perustamisen edistämisen kertaluonteisiin viestintä- ja koulutustoimenpiteisiin sekä tietoteknisten muutosten aiheuttamiin menoihin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2004 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2004 jälkeen enintään 117 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Momentille on koottu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisten julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen määrärahat sekä mainitussa laissa säädettyjen tukien, avustusten ja etuuksien määrärahat, ei kuitenkaan työllisyysmäärärahoja investointeihin (mom. 34.06.64), määrärahoja työvoimakoulutuksen aikaiseen koulutustukeen ja ylläpitokorvaukseen (mom. 34.06.50), määrärahoja työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa olevien vakuutusturvaan ja ylläpitokorvaukseen (mom. 34.06.52) eikä työnantaja-asiakkaan maksullisten erityispalvelujen määrärahoja. Määrärahan mitoituksessa on otettu hallitusohjelmaan perustuen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan lisäyksenä huomioon 47 988 000 euroa, josta 590 000 euroa ylläpitokorvausten tasokorotuksina. Lisäksi momentin määrärahaan sisältyy 334 723 000 euroa, josta on aiemmin momentille 34.06.(02) budjetoitu 34 100 000 euron, momentille 34.06.(27) budjetoitu 57 300 000 euron, momentille 34.06.(30) budjetoitu 78 050 000 euron, momentille 34.06.(63) budjetoitu 162 750 000 euron, momentille 34.06.(65) budjetoitu 2 523 000 euron määrärahat. Edelleen momentin määrärahaan sisältyy aiemmin momentille 34.06.(25) budjetoidut 12 367 000 euron määrärahat, joista 8 230 000 euroa on tarkoitettu työhönsijoitukseen ja ammatinvalinnanohjaukseen, 2 018 000 euroa työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvauksiin, 1 682 000 euroa pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen ja 437 000 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman koulutukseen. Momentin määrärahaan sisältyy myös aiemmin momentille 34.06.50 budjetoidut opiskelijavalinnan ja koulutukseen hakeutumisen 420 000 euron määrärahat.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta siten, että ylläpitokorvauksen määrää korotetaan yhdellä eurolla ja korotettua ylläpitokorvausta kahdella eurolla.

Koulutettavien ja työllistettävien lukumäärät sekä koulutuksen ja työllistämisen keskihinnat on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa.

Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon koulutuksen hankintahinnan korotus koulutuksen vaikuttavuuden ja laatutason nostamiseksi. Työvoimakoulutusta arvioidaan vuonna 2004 hankittavan 6 840 000 opiskelijatyöpäivää, josta yhteishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan käytettävän 700 000 opiskelijatyöpäivää. Ammatillisen koulutuksen osuudeksi arvioidaan 4 940 000 opiskelijatyöpäivää ja valmentavan koulutuksen 1 900 000 opiskelijatyöpäivää. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Valmentavan koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on antaa valmiuksia työhön ja koulutukseen hakeutumiseen sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmentavana koulutuksena hankitaan myös maahanmuuttajakoulutusta osana kotoutumissuunnitelmaa. Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäksi noin 70 vuotuista koulutuspaikkaa.

Vuoden 2004 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 72 000 000 euroa vuonna 2005, 17 000 000 euroa vuonna 2006 ja 1 000 000 euroa vuonna 2007. Aiemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 3 000 000 euroa vuonna 2005.

Työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistäminen valtionhallinnolle ja yksityiselle sektorille

Työllistämistuella ja yhdistelmätuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan työmarkkina-asemaa edistämällä työhön sijoittumista, parantamalla ammattitaitoa ja osaamista, edistämällä pitkään työttömänä olleiden pääsemistä tai palaamista avoimille työmarkkinoille, parantamalla työllistymismahdollisuuksia ja sopeutumista työelämän rakenteellisiin muutoksiin sekä ehkäisemällä syrjäytymistä työmarkkinoilla.

Työllistettäessä valtionhallintoon maksetaan työllistetyn palkkauskustannukset kokonaisuudessaan. Muualle työllistettäessä työllistämistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistämistuki ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Tuen määrä vaihtelee välillä 19,85—35,73 euroa. Työllistämistuki ja palkkauskustannukset maksetaan täysimääräisenä, kun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Kunnalle maksetaan portaittain nousevaa lisätukea julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 §:n mukaisesti sen perusteella, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimasta se on työllistänyt työllisyysmäärärahoilla.

Yhdistelmätukea voidaan maksaa muulle kuin valtiotyönantajalle. Yhdistelmätukena maksetaan päivää ja henkilöä kohti työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa sekä enintään normaali työllistämistuki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän työllistämistukea 79 000 000 euroa ja tuen piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 15 500 henkilöä, josta kunnilla ja kuntayhtymillä 5 000 henkilöä ja yksityisellä sektorilla 10 500 henkilöä.

Työllisyyspoliittista projektitukea käytetään erityisesti ns. kolmannella sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden käynnistämiseen. Projektitukea maksetaan toiminnan hallinnointiin ja organisoimiseen muun muassa maksamalla projekteissa toimivien vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden palkkauskustannukset ja muita hallintomenoja. Projektituki myönnetään julkisen haun perusteella. Projektitukimäärärahasta tuetaan myös sosiaalisten yritysten perustamista.

Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet

Julkisen työvoimapalvelun erityistoimien kustannukset koostuvat toisaalta asiantuntija- ja muiden palvelujen hankinnasta ja toisaalta asiakkaille maksettavista erilaisten kustannusten korvauksista.

Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelun tukitoimenpiteitä arvioidaan vuonna 2004 järjestettävän noin 20 000, joista arviolta 10 000 on työpaikalla tapahtuvia työkokeiluja.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisina palveluina ja 3 luvun 1 §:n mukaisina täydentävinä palveluina hankitaan pääasiassa ryhmäpalveluja työnhakijoille, erityisesti työnhakuvalmennusta, sekä muita asiantuntijapalveluja, kuten työnetsijä-, ohjaaja- ja tukihenkilöpalveluja ja osaamis- ja ammattitaitokartoituksia työnhakijoille. Näiden palvelujen vuoden 2004 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 840 000 euroa vuonna 2005.

Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi arvioidaan järjestettävän 5 000 työkunnon tutkimusta. Vuonna 2004 arvioidaan maksettavan yhteensä 25 000 liikkuvuusavustusta työttömille tai työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, jotka hakeutuvat työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle.

Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen on pääasiassa koulutusta. Vuoden 2004 myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuonna 2005 menoja 117 000 euroa.