Talousarvioesitys 0

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 319 040 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 3,76 prosenttiyksiköllä nykyisestä 28,06 prosentista 31,82 prosenttiin. Korotuksesta 3,25 prosenttiyksikköä liittyy ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatioon kunnille, 0,01 prosenttiyksikköä perustamishankkeiden arvonlisäverojen kuittaamiseen irrotetun määrärahan palauttamiseen valtionosuuksiin, 0,05 prosenttiyksikköä syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin kertaluonteisesti irrotetun määrärahan palauttamiseen valtionosuuksiin ja 0,49 prosenttiyksikköä Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanon rahoittamiseen. Korotuksessa on vähennyksenä otettu huomioon 0,04 prosenttiyksikköä vuonna 2002 toteutettuun kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen liittyen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 416 484 000 euroa, josta 357 000 000 euroa aiheutuu valtionosuuden 3,25 prosenttiyksikön korotuksesta, 939 000 euroa 0,01 prosenttiyksikön korotuksesta, 5 000 000 euroa 0,05 prosenttiyksikön korotuksesta ja 53 545 000 euroa 0,49 prosenttiyksikön korotuksesta, sekä vähennyksenä 3 870 000 euroa valtionosuuden 0,04 prosenttiyksikön alentamisesta johtuen.

Vanhustenhuollossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi sekä vanhustenhuollon kehittämiseksi ikääntyvän väestön määrän kasvu huomioon ottaen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 14 001 000 euroa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta 1.1.2004 lukien siten, että osittaista hoitorahaa korotetaan nykyisestä 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa sekä 1.8.2004 lukien siten, että perusopetuksen aloittavan lapsen huoltajalla on oikeus saada osittaista hoitorahaa myös lapsen siirtyessä oppivelvollisuuden piiriin perusopetuslain mukaisen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten ja sairaiden lasten osalta kolmannen perusopetusvuoden ajalta ja siten, että perheen molemmille huoltajille syntyy oikeus osittaiseen hoitorahaan myös saman kalenterijakson aikana, vaikkakaan osittaista hoitovapaata ei voi pitää samanaikaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 233 000 euroa lainmuutosten johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982), laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja laiksi tuloverolain (1535/1992) muuttamisesta siten, että palveluseteli otetaan käyttöön uutena kotipalvelujen järjestämistapana. Palvelusetelin käyttöönotto edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) muuttamista. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 9 928 000 euroa uudistuksesta johtuen.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) muuttamisesta siten, että täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia täsmentävät säännökset sisällytetään lakiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 12 728 000 euroa lainmuutosten johdosta.

Momentin 34.06.52 perusteluihin viitaten kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksettavan toimintarahan ylläpitokorvauksen mukaisesta tasokorotuksesta johtuen määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 67 000 euroa. Esitys liittyy työllisyysohjelmaan.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus otetaan tarkentuneiden laskelmien mukaisena vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 12 006 000 euroa 1.10.2003 toteutetun maahanmuuttajan erityistukea koskevan uudistuksen johdosta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 2,32 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 9 765 000 euroa siirtona momentille 33.32.35 siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 1,87 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 1,8 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 54 498 000 euroa kustannustason nousun johdosta. Lisäyksestä 2 000 000 euroa liittyy ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatioon kunnille.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä huomioon verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 56 786 000 euroa vuoteen 2003 verrattuna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2004 seuraavat:

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 391,28 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,72 euroa vuonna 2004.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2004 seuraavat:

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 264,80 euroa vuonna 2004.

Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 491,42 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2004. Kunnan omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 29,92 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta, vuonna 2002 toteutettujen asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta sekä vuonna 2003 toteutetun maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta johtuen.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vähennys 21 000 000 euroa talousarvioesityksen 3 340 000 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2002 lopullisten verotietojen valmistumisesta johtuvista muutoksista.

Talousarvioesityksen momentin selvitysosan toisen kappaleen mukaisesti hallitus on antanut talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 3,83 prosenttiyksiköllä nykyisestä 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan mainitun 3,83 prosenttiyksikön asemesta 3,76 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on mainitun 31,89 prosentin asemesta 31,82 prosenttia. Valtionosuusprosentin alentaminen 0,07 prosenttiyksiköllä talousarvioesitykseen nähden liittyy vuonna 2002 toteutetun kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamisen vaikutuksiin, jotka muuttuvat vuoden 2002 lopullisten verotietojen johdosta. Tämän johdosta määrärahasta on vähennetty 7 780 000 euroa talousarvioesitykseen nähden.

Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 11. kappaleen mukaisesti luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä huomioon verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Vuoden 2002 lopullisiin verotietoihin perustuen määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 56 786 000 euroa vuoteen 2003 verrattuna talousarvioesityksen 43 181 000 euron asemesta.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 491,40 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2004 talousarvioesityksen momentin selvitysosan viimeisessä kappaleessa mainitun 1 489,95 euron asemesta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on huomattavia kuntakohtaisia eroja ja kuntalaiset ovat monien palveluiden suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi omaishoitoon, vammaispalveluihin ja vanhushuoltoon liittyvät palvelut on järjestetty eri kunnissa hyvin eri tavalla. Samoin lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestäminen on epäyhtenäistä. Kuntien laaja itsehallinto sekä käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen soveltamiskäytäntöjen yhtenäistäminen on vaikeaa. Subjektiivisten oikeuksien laajentaminen parantaisi kuntalaisten asemaa ja oikeusturvaa, mutta edellyttäisi huomattavia lisäpanostuksia niin kunnilta kuin valtiolta.

Kuntapalveluiden epätasaisuutta voidaan jossakin määrin vähentää laatusuosituksilla, jotka auttavat kuntia arvioimaan palvelutarpeita sekä sitä, miten niihin vastataan. Valiokunta pitää tärkeänä, että laatusuositusten toteutumista myös seurataan. Palvelujen parantumisen suhteen on myös erittäin keskeistä, miten kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan hankkeen toteutuksessa tullaan onnistumaan.

Valiokunta viittaa vielä valtiontalouden kehyksiä koskevaan mietintöönsä VaVM 9/2003 vp ja pitää tärkeänä sitä, että valtionosuuksien kohdentumiseen liittyvää seurantaa tehostetaan ja että tarvittaessa otetaan käyttöön tarpeellisia valvonta- ja ohjauskeinoja.

Vanhushuolto ja omaishoidon järjestäminen.Kuntien valtionosuuksia korotetaan 14 miljoonalla eurolla vanhustenhuollon kehittämiseksi. Kuntien toivotaan parantavan ja kehittävän vanhustenhuoltoa erityisesti lisäämällä vanhustenhuollon virkoja. Määräraha on erittäin tärkeä, mutta koko maata ajatellen vielä vaatimaton, sillä etenkin vanhusten palveluissa on nykyään huomattavia kuntakohtaisia eroja.

Valiokunta pitää tärkeänä erityisesti niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan hoidon porrastuksen toimivuutta sekä avun ja hoidon oikea-aikaisuutta. Vanhusten kotonaselviytymistä tulee parantaa riittävin koti- ja tukipalveluin. Valiokunta korostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden toimijoiden saumattoman ja asiakaslähtöisen yhteistyön merkitystä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vanhustenhuoltoon suunnatun määrärahan käyttöä seurataan sen selvittämiseksi, tulevatko kunnat käyttämään lisämäärärahan vanhustenhuollon parantamiseen.

Osana vanhustenhuollon kokonaisuutta omaishoitajien asemaa on kohennettava. Omaishoidon tukea käytetään kunnissa hajanaisesti ja kuntalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa heille myönnettävän tuen suuruuden sekä myös perittävien asiakasmaksujen suhteen. Omaishoidon keskeinen ongelma on edelleen se, ettei se ole kaikissa kunnissa saavuttanut tunnustettua asemaa sellaisena vaihtoehtona, jolla voidaan siirtää kalliin laitoshoidon tarvetta.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan ja pitää tärkeänä, että omaishoitoa kehitetään määrätietoisesti ja ripeästi mm. turvaamalla vapaapäiväjärjestelyt ja kohtuullistamalla sijaisavun kustannuksia.

Vammaispalvelut.Myös vammaispalvelujen saatavuuteen liittyy epäkohtia. Tilapäishoidon saaminen on monilla paikkakunnilla sidottu omaishoidon tuen saantiin ja näin moni perhe jää ilman tilapäishoitomahdollisuutta. Perheillä on myös paljon epätietoisuutta palveluista ja niiden hakemisesta ja yhteydenpito viranomaisiin koetaan usein hankalaksi.

Hallitusohjelmaan sisältyy vammaisten asemaa parantavia uudistuksia. Valiokunta kiirehtii erityisesti asiakaslähtöisen palveluohjauksen kehittämistä, minkä avulla voidaan vähentää avun hakemista useasta eri toimipaikasta ja vastata paremmin vammaisen ja hänen perheensä tarpeisiin. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että avustajajärjestelmää kehitetään ripeästi. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamista on suunniteltu jo useita vuosia, mutta palvelun järjestäminen on edelleen harkinnanvaraista. Avustajien tarve kasvaa mm. kotona vammaista lasta hoitavien vanhempien ikääntyessä. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jossa kiirehditään näitä toimenpiteitä.

Eduskunta edellyttää, että vammaispalvelujen parantamiseksi hallitus kiirehtii toimenpiteitä palveluohjauksen toimivuuden kehittämiseksi sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toteuttamiseksi.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vammaispoliittinen selonteko laaditaan jo hallituskauden alkupuolella ja että siinä kiinnitetään huomiota em. hankkeiden etenemiseen.

Sosiaalialan kehittämishanke. Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena on turvata sosiaalipalvelujen saatavuus ja laatu, uudistaa palveluita ja kehittää henkilöstön osaamista ja työoloja. Kuntia kannustetaan lisäämään seudullista yhteistyötä sosiaalipalvelujen tuottamisessa. Tavoitteena on myös parantaa asiakkaan oikeutta päästä palvelun tarpeen arviointiin vanhuspalveluissa ja kunnallisessa sosiaalityössä.

Hankkeen eräänä tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon ja sosiaalityön johtajuutta. Valiokunta pitää tätä tavoitetta erittäin tärkeänä alan kehittämisen näkökulmasta. Sosiaalihuollon osuus kuntien tehtävissä ja määrärahojen käytössä on huomattavan suuri ja sosiaalihuollon johtamisessa käytetään myös laajaa sosiaalipoliittista valtaa.

Ammatillisen johdon puuttuminen on tehtyjen selvitysten mukaan myös eräs syy työntekijäpulaan. Lisäksi alan palkkaus on koulutustasoon nähden huono ja työ on raskasta ja vaativaa. Valiokunta katsoo, että henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttää paitsi koulutuspaikkojen lisäämistä, myös selkeitä toimenpiteitä sosiaalitoimistojen vetovoimaisuuden ja työolojen parantamiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ohjelman resurssien riittävyyteen. Hankkeiden toteuttaminen voi olla ongelmallista taloudellisesti vaikeassa asemassa oleville kunnille, mikäli kunta ei pysty huolehtimaan omasta rahoitusosuudestaan. Hankkeelle on muutoinkin osoitettu selvitysmiesten ehdottamaa rahoitustasoa vähäisemmät resurssit.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että perusturvan alhaisuus lisää huomattavasti kuntien sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä. Tehtyjen arvioiden mukaan noin kaksi kolmannesta nykyisistä sosiaalitoimistojen toimeentulotukiasiakkaista on joutunut toimeentulotuen hakijaksi ensisijaisten etuuksien alhaisen tason vuoksi. Toimeentulotuen saajista 48 prosentilla ensisijaisena toimeentulotuen lähteenä on työttömyysturva.

Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon StVL 6/2003 vp ja katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön tulisi yhdessä selvittää, miten pitkäaikaistyöttömien perustoimeentulo on tarkoituksenmukaista järjestää ja mitkä olisivat työttömyysturvan ja muiden siihen liittyvien etuuksien korotuksen vaikutukset kuntien sosiaalityöhön ja yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin.

Hammashuolto. Yhteiskunnan tukema hammashuolto laajeni koko väestöä koskevaksi 1.12.2002 alkaen. Päävastuu hammashuoltopalveluiden järjestämisessä on kunnilla, mutta palvelujen järjestäminen edellyttää myös yksityisten hammaslääkäripalveluiden käyttämistä. Etenkään suurten kaupunkien hammashoito ei ole vielä pystynyt järjestämään kysyntää vastaavia palveluja. Asiakas voi aina kääntyä yksityisen hammaslääkärin puoleen, mutta yksityisistä palveluista maksetaan sairausvakuutuslain mukainen korvaus, jota on tarkistettu viimeksi vuonna 1989. Proteettiset ja hammastekniset kustannukset eivät kuulu sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän piiriin.

Valiokunta kiinnittää huomiota hammashuoltopalveluiden kehittämistarpeisiin ja pitää tärkeänä, että hammashuollosta tulee vähitellen toimiva osa muuta terveydenhuoltoa.

Pidennetty oppivelvollisuus. Eduskunta muutti lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamista koskevaa hallituksen esitystä niin, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten ja sairaiden lasten vanhempia tuetaan myös lapsen kolmannen perusopetusvuoden aikana (HE 77/2003 vp — StVM 18/2003 vp). Muutoksesta aiheutuu kunnille ensi vuonna 52 500 euron lisäkustannukset, josta valtion osuus on 16 742 euroa. Edellä mainitusta muutoksesta johtuen momentille lisätään 40 000 euroa.

Eduskunta edellyttää, että vammaispalvelujen parantamiseksi hallitus kiirehtii toimenpiteitä palveluohjauksen toimivuuden kehittämiseksi sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toteuttamiseksi.