Talousarvioesitys 0

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Selvitysosa:Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentti 35 rahoitetaan STVOL:ssa säädetyllä tavalla. Momentin 30 osalta on jäljempänä olevassa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja.

Ehkäisevä toiminta

Tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.

Sosiaalityön ja neuvola- ja kouluterveydenhuollon yhteistyönä vahvistetaan vanhemmuuden ja perheiden tukemista, varhaista puuttumista lasten ja nuorten ongelmiin, mielenterveyden edistämistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Tartuntatautien torjuntaa ja epidemioihin varautumista vahvistetaan.

Huumausaineiden käytön ehkäisytoimia jatketaan edelleen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa toteuttamalla huumausainepolitiikan tehostamiseksi vuosille 2004—2007 laadittavaa toimenpideohjelmaa. Samoin vahvistetaan päihdepolitiikan rakenteita ja vastuuta erityisesti paikallisella tasolla ja toteuttamalla laajaa kansallista alkoholiohjelmaa.

Kuntien alueellista yhteistyöhanketta jatketaan ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Asuntojen kosteus- ja mikrobihaittojen tutkimiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Tavoitteen toteuttamista tuetaan muun muassa seuraavien hankkeiden kautta:

• Kansallinen terveydenhuollon hanke, jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä, hoitoon pääsyn turvaamista, henkilöstön osaamisen ja saatavuuden parantamista, terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamista sekä terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista.
• Sosiaalialan kehittämishanke, jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat sosiaalipalvelujen saatavuuden turvaamista ja laadun parantamista, sosiaalialan henkilöstön riittävyyden turvaamista, osaamisen ja työolojen parantamista, hyvien työkäytäntöjen kehittämistä, alueellisia ja paikallisia ratkaisuja palvelurakenteissa sekä rahoituksen, ohjauksen ja valvonnan vahvistamista. Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön ja vammaisten tarvitsemiin palveluihin sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia turvaavien palveluiden riittävyyteen ja laatuun.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2004—2007, jossa annetaan toimenpidesuosituksia kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Eduskunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota kuntien rahoituspohjan sekä kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen. Ensi vuoden talousarvioesitys on sikäli myönteinen, että kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden perusrahoitukseen tarkoitettua valtionosuutta korotetaan nykyisestä 28,06 prosentista 31,82 prosenttiin. Korotuksesta tosin valtaosa on ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatiota kunnille. Varsinainen valtionosuuden lisäys on tarkoitettu kohdennettavaksi erityisesti kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen rahoittamiseen.

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on laatia hallituskauden kattava valtion ja kuntien välinen peruspalveluohjelma sekä siihen liittyvä vuosittainen peruspalvelubudjetti. Valiokunta pitää tärkeänä, että peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä budjetti saadaan kokonaisuudessaan voimaan vuodesta 2005 lukien. Peruspalvelubudjettia laadittaessa tulee kiinnittää huomiota kuntien perusrahoituksen turvaamiseen. Esimerkiksi kansalliseen terveydenhuoltohankkeeseen ja sosiaalialan kehittämishankkeeseen sisältyvien tavoitteiden toteutuminen edellyttää kunnilta selkeitä lisäpanostuksia. Molempien hankkeiden toimeenpano riippuu näin ollen paljolti siitä, kuinka kunnat selviytyvät omasta rahoitusosuudestaan. Siksi on tärkeää, että valtionosuuksien korotusten ohella valtion toimenpitein huolehditaan kuntatalouden vakaudesta ja ennustettavuudesta. On myös tärkeää, että kuntakohtaiset erot ja yksittäisten kuntien erityispiirteet ja ‑olosuhteet otetaan huomioon.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 319 040 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 3,76 prosenttiyksiköllä nykyisestä 28,06 prosentista 31,82 prosenttiin. Korotuksesta 3,25 prosenttiyksikköä liittyy ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatioon kunnille, 0,01 prosenttiyksikköä perustamishankkeiden arvonlisäverojen kuittaamiseen irrotetun määrärahan palauttamiseen valtionosuuksiin, 0,05 prosenttiyksikköä syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin kertaluonteisesti irrotetun määrärahan palauttamiseen valtionosuuksiin ja 0,49 prosenttiyksikköä Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanon rahoittamiseen. Korotuksessa on vähennyksenä otettu huomioon 0,04 prosenttiyksikköä vuonna 2002 toteutettuun kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen liittyen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 416 484 000 euroa, josta 357 000 000 euroa aiheutuu valtionosuuden 3,25 prosenttiyksikön korotuksesta, 939 000 euroa 0,01 prosenttiyksikön korotuksesta, 5 000 000 euroa 0,05 prosenttiyksikön korotuksesta ja 53 545 000 euroa 0,49 prosenttiyksikön korotuksesta, sekä vähennyksenä 3 870 000 euroa valtionosuuden 0,04 prosenttiyksikön alentamisesta johtuen.

Vanhustenhuollossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi sekä vanhustenhuollon kehittämiseksi ikääntyvän väestön määrän kasvu huomioon ottaen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 14 001 000 euroa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta 1.1.2004 lukien siten, että osittaista hoitorahaa korotetaan nykyisestä 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa sekä 1.8.2004 lukien siten, että perusopetuksen aloittavan lapsen huoltajalla on oikeus saada osittaista hoitorahaa myös lapsen siirtyessä oppivelvollisuuden piiriin perusopetuslain mukaisen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten ja sairaiden lasten osalta kolmannen perusopetusvuoden ajalta ja siten, että perheen molemmille huoltajille syntyy oikeus osittaiseen hoitorahaan myös saman kalenterijakson aikana, vaikkakaan osittaista hoitovapaata ei voi pitää samanaikaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 233 000 euroa lainmuutosten johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982), laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja laiksi tuloverolain (1535/1992) muuttamisesta siten, että palveluseteli otetaan käyttöön uutena kotipalvelujen järjestämistapana. Palvelusetelin käyttöönotto edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) muuttamista. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 9 928 000 euroa uudistuksesta johtuen.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) muuttamisesta siten, että täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia täsmentävät säännökset sisällytetään lakiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 12 728 000 euroa lainmuutosten johdosta.

Momentin 34.06.52 perusteluihin viitaten kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksettavan toimintarahan ylläpitokorvauksen mukaisesta tasokorotuksesta johtuen määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 67 000 euroa. Esitys liittyy työllisyysohjelmaan.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus otetaan tarkentuneiden laskelmien mukaisena vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 12 006 000 euroa 1.10.2003 toteutetun maahanmuuttajan erityistukea koskevan uudistuksen johdosta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 2,32 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 9 765 000 euroa siirtona momentille 33.32.35 siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 1,87 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 1,8 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 54 498 000 euroa kustannustason nousun johdosta. Lisäyksestä 2 000 000 euroa liittyy ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatioon kunnille.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä huomioon verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 56 786 000 euroa vuoteen 2003 verrattuna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2004 seuraavat:

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 391,28 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,72 euroa vuonna 2004.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2004 seuraavat:

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 264,80 euroa vuonna 2004.

Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 491,42 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2004. Kunnan omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 29,92 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta, vuonna 2002 toteutettujen asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta sekä vuonna 2003 toteutetun maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta johtuen.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vähennys 21 000 000 euroa talousarvioesityksen 3 340 000 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2002 lopullisten verotietojen valmistumisesta johtuvista muutoksista.

Talousarvioesityksen momentin selvitysosan toisen kappaleen mukaisesti hallitus on antanut talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 3,83 prosenttiyksiköllä nykyisestä 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan mainitun 3,83 prosenttiyksikön asemesta 3,76 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on mainitun 31,89 prosentin asemesta 31,82 prosenttia. Valtionosuusprosentin alentaminen 0,07 prosenttiyksiköllä talousarvioesitykseen nähden liittyy vuonna 2002 toteutetun kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamisen vaikutuksiin, jotka muuttuvat vuoden 2002 lopullisten verotietojen johdosta. Tämän johdosta määrärahasta on vähennetty 7 780 000 euroa talousarvioesitykseen nähden.

Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 11. kappaleen mukaisesti luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä huomioon verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Vuoden 2002 lopullisiin verotietoihin perustuen määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 56 786 000 euroa vuoteen 2003 verrattuna talousarvioesityksen 43 181 000 euron asemesta.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 491,40 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2004 talousarvioesityksen momentin selvitysosan viimeisessä kappaleessa mainitun 1 489,95 euron asemesta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on huomattavia kuntakohtaisia eroja ja kuntalaiset ovat monien palveluiden suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi omaishoitoon, vammaispalveluihin ja vanhushuoltoon liittyvät palvelut on järjestetty eri kunnissa hyvin eri tavalla. Samoin lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestäminen on epäyhtenäistä. Kuntien laaja itsehallinto sekä käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen soveltamiskäytäntöjen yhtenäistäminen on vaikeaa. Subjektiivisten oikeuksien laajentaminen parantaisi kuntalaisten asemaa ja oikeusturvaa, mutta edellyttäisi huomattavia lisäpanostuksia niin kunnilta kuin valtiolta.

Kuntapalveluiden epätasaisuutta voidaan jossakin määrin vähentää laatusuosituksilla, jotka auttavat kuntia arvioimaan palvelutarpeita sekä sitä, miten niihin vastataan. Valiokunta pitää tärkeänä, että laatusuositusten toteutumista myös seurataan. Palvelujen parantumisen suhteen on myös erittäin keskeistä, miten kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan hankkeen toteutuksessa tullaan onnistumaan.

Valiokunta viittaa vielä valtiontalouden kehyksiä koskevaan mietintöönsä VaVM 9/2003 vp ja pitää tärkeänä sitä, että valtionosuuksien kohdentumiseen liittyvää seurantaa tehostetaan ja että tarvittaessa otetaan käyttöön tarpeellisia valvonta- ja ohjauskeinoja.

Vanhushuolto ja omaishoidon järjestäminen.Kuntien valtionosuuksia korotetaan 14 miljoonalla eurolla vanhustenhuollon kehittämiseksi. Kuntien toivotaan parantavan ja kehittävän vanhustenhuoltoa erityisesti lisäämällä vanhustenhuollon virkoja. Määräraha on erittäin tärkeä, mutta koko maata ajatellen vielä vaatimaton, sillä etenkin vanhusten palveluissa on nykyään huomattavia kuntakohtaisia eroja.

Valiokunta pitää tärkeänä erityisesti niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan hoidon porrastuksen toimivuutta sekä avun ja hoidon oikea-aikaisuutta. Vanhusten kotonaselviytymistä tulee parantaa riittävin koti- ja tukipalveluin. Valiokunta korostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden toimijoiden saumattoman ja asiakaslähtöisen yhteistyön merkitystä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vanhustenhuoltoon suunnatun määrärahan käyttöä seurataan sen selvittämiseksi, tulevatko kunnat käyttämään lisämäärärahan vanhustenhuollon parantamiseen.

Osana vanhustenhuollon kokonaisuutta omaishoitajien asemaa on kohennettava. Omaishoidon tukea käytetään kunnissa hajanaisesti ja kuntalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa heille myönnettävän tuen suuruuden sekä myös perittävien asiakasmaksujen suhteen. Omaishoidon keskeinen ongelma on edelleen se, ettei se ole kaikissa kunnissa saavuttanut tunnustettua asemaa sellaisena vaihtoehtona, jolla voidaan siirtää kalliin laitoshoidon tarvetta.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan ja pitää tärkeänä, että omaishoitoa kehitetään määrätietoisesti ja ripeästi mm. turvaamalla vapaapäiväjärjestelyt ja kohtuullistamalla sijaisavun kustannuksia.

Vammaispalvelut.Myös vammaispalvelujen saatavuuteen liittyy epäkohtia. Tilapäishoidon saaminen on monilla paikkakunnilla sidottu omaishoidon tuen saantiin ja näin moni perhe jää ilman tilapäishoitomahdollisuutta. Perheillä on myös paljon epätietoisuutta palveluista ja niiden hakemisesta ja yhteydenpito viranomaisiin koetaan usein hankalaksi.

Hallitusohjelmaan sisältyy vammaisten asemaa parantavia uudistuksia. Valiokunta kiirehtii erityisesti asiakaslähtöisen palveluohjauksen kehittämistä, minkä avulla voidaan vähentää avun hakemista useasta eri toimipaikasta ja vastata paremmin vammaisen ja hänen perheensä tarpeisiin. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että avustajajärjestelmää kehitetään ripeästi. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamista on suunniteltu jo useita vuosia, mutta palvelun järjestäminen on edelleen harkinnanvaraista. Avustajien tarve kasvaa mm. kotona vammaista lasta hoitavien vanhempien ikääntyessä. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jossa kiirehditään näitä toimenpiteitä.

Eduskunta edellyttää, että vammaispalvelujen parantamiseksi hallitus kiirehtii toimenpiteitä palveluohjauksen toimivuuden kehittämiseksi sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toteuttamiseksi.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vammaispoliittinen selonteko laaditaan jo hallituskauden alkupuolella ja että siinä kiinnitetään huomiota em. hankkeiden etenemiseen.

Sosiaalialan kehittämishanke. Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena on turvata sosiaalipalvelujen saatavuus ja laatu, uudistaa palveluita ja kehittää henkilöstön osaamista ja työoloja. Kuntia kannustetaan lisäämään seudullista yhteistyötä sosiaalipalvelujen tuottamisessa. Tavoitteena on myös parantaa asiakkaan oikeutta päästä palvelun tarpeen arviointiin vanhuspalveluissa ja kunnallisessa sosiaalityössä.

Hankkeen eräänä tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon ja sosiaalityön johtajuutta. Valiokunta pitää tätä tavoitetta erittäin tärkeänä alan kehittämisen näkökulmasta. Sosiaalihuollon osuus kuntien tehtävissä ja määrärahojen käytössä on huomattavan suuri ja sosiaalihuollon johtamisessa käytetään myös laajaa sosiaalipoliittista valtaa.

Ammatillisen johdon puuttuminen on tehtyjen selvitysten mukaan myös eräs syy työntekijäpulaan. Lisäksi alan palkkaus on koulutustasoon nähden huono ja työ on raskasta ja vaativaa. Valiokunta katsoo, että henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttää paitsi koulutuspaikkojen lisäämistä, myös selkeitä toimenpiteitä sosiaalitoimistojen vetovoimaisuuden ja työolojen parantamiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ohjelman resurssien riittävyyteen. Hankkeiden toteuttaminen voi olla ongelmallista taloudellisesti vaikeassa asemassa oleville kunnille, mikäli kunta ei pysty huolehtimaan omasta rahoitusosuudestaan. Hankkeelle on muutoinkin osoitettu selvitysmiesten ehdottamaa rahoitustasoa vähäisemmät resurssit.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että perusturvan alhaisuus lisää huomattavasti kuntien sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä. Tehtyjen arvioiden mukaan noin kaksi kolmannesta nykyisistä sosiaalitoimistojen toimeentulotukiasiakkaista on joutunut toimeentulotuen hakijaksi ensisijaisten etuuksien alhaisen tason vuoksi. Toimeentulotuen saajista 48 prosentilla ensisijaisena toimeentulotuen lähteenä on työttömyysturva.

Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon StVL 6/2003 vp ja katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön tulisi yhdessä selvittää, miten pitkäaikaistyöttömien perustoimeentulo on tarkoituksenmukaista järjestää ja mitkä olisivat työttömyysturvan ja muiden siihen liittyvien etuuksien korotuksen vaikutukset kuntien sosiaalityöhön ja yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin.

Hammashuolto. Yhteiskunnan tukema hammashuolto laajeni koko väestöä koskevaksi 1.12.2002 alkaen. Päävastuu hammashuoltopalveluiden järjestämisessä on kunnilla, mutta palvelujen järjestäminen edellyttää myös yksityisten hammaslääkäripalveluiden käyttämistä. Etenkään suurten kaupunkien hammashoito ei ole vielä pystynyt järjestämään kysyntää vastaavia palveluja. Asiakas voi aina kääntyä yksityisen hammaslääkärin puoleen, mutta yksityisistä palveluista maksetaan sairausvakuutuslain mukainen korvaus, jota on tarkistettu viimeksi vuonna 1989. Proteettiset ja hammastekniset kustannukset eivät kuulu sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän piiriin.

Valiokunta kiinnittää huomiota hammashuoltopalveluiden kehittämistarpeisiin ja pitää tärkeänä, että hammashuollosta tulee vähitellen toimiva osa muuta terveydenhuoltoa.

Pidennetty oppivelvollisuus. Eduskunta muutti lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamista koskevaa hallituksen esitystä niin, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten ja sairaiden lasten vanhempia tuetaan myös lapsen kolmannen perusopetusvuoden aikana (HE 77/2003 vp — StVM 18/2003 vp). Muutoksesta aiheutuu kunnille ensi vuonna 52 500 euron lisäkustannukset, josta valtion osuus on 16 742 euroa. Edellä mainitusta muutoksesta johtuen momentille lisätään 40 000 euroa.

Eduskunta edellyttää, että vammaispalvelujen parantamiseksi hallitus kiirehtii toimenpiteitä palveluohjauksen toimivuuden kehittämiseksi sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toteuttamiseksi.

31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.

Selvitysosa:Kunnille ja kuntayhtymille suoritetaan perustamishankkeiden kustannuksiin valtionosuutta 25—50 % vahvistetuista kustannuksista.

Vuosina 2002 ja 2003 vahvistetuista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 4 900 000 euroa vuonna 2004 ja 800 000 euroa vuonna 2005.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 48 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 82 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47—47 b §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 54 400 000 euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen tutkintokorvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

Selvitysosa:Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 §:ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin.

Ensi vuodelle ehdotettu määräraha on kuluvan vuoden tasolla, mutta vuoden 2003 budjetissa määrärahaa korotettiin tuntuvasti. Tämä johtui siitä, että valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan tarkoitetusta valtion korvauksesta siirrettiin 8 000 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vastaava siirto tehdään myös vuosina 2004 ja 2005. Vuonna 2006 tutkimustoimintaan palautetaan 8 000 000 euroa. Muutoksen tarkoituksena oli edistää lääkäreiden siirtymistä kliiniseen työhön terveyskeskuksiin ja muihin sairaaloihin lievittämään lääkäripulaa. Lisäyksellä on korotettu yliopistosairaaloiden lääkäri- ja hammaslääkäritutkintojen korvauksen määrää sekä muiden sairaaloiden ja terveyskeskusten kuukausikorvausta.

Näistä muutoksista huolimatta kunnat ja kuntayhtymät pitävät korvausta edelleen liian alhaisena. Opetuksen volyymi on kasvanut voimakkaasti, kun lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden määrä on kasvanut ja kuntayhtymät katsovat joutuvansa aiempaa suurempaan vastuuseen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja jatkokoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Valiokunta katsoo, että koulutuksen taloudellinen kokonaisvastuu kuuluu valtiolle ja pitää tärkeänä sitä, että momentin määrärahan mitoitus arvioidaan todellisten kustannusten pohjalta valmisteltaessa vuoden 2005 talousarviota. Viimeistään vuoden 2006 talousarviossa momentin määrärahan mitoitus on arvioitava kokonaisuudessaan uudelleen.

34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 18 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 2 184 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 186 000 euroa, josta 72 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 47 227 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) perusteella lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseksi suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.

Selvitysosa:Tasausjärjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2004 olevan noin 5 000 lastensuojeluperhettä. Valtio suorittaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjestelmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidusta kokonaismäärästä.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 9 765 000 euroa siirtona momentilta 33.32.30 vuonna 2002 toteutuneiden kustannusten mukaisten valtion korvausten maksamiseksi.

36. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 330 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellisten toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kehittämishankkeen kokonaiskustannusten tulee olla vähintään 50 000 euroa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Toiminnallisiin kehittämishankkeisiin valtionavustus on enintään 50 % avustuksen määräämisen perusteena olevista kustannuksista.

Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta myös perustamishankkeeseen, jos hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi edellytetään, että perustamishankkeen kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa. Tätä pienempi perustamishanke voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttavaksi vain STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Perustamishankkeisiin suoritettava valtionavustus on 25—50 % vahvistetuista kustannuksista.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 30 000 000 euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti.

(37.) Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Eduskunta on vuosina 2000—2003 osoittanut kunnille erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin. Lisäksi kuntien valtionosuuksia on korotettu lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Eduskunta myönsi myös Kansaneläkelaitokselle vuosina 2000—2002 lasten ja nuorten kuntoutuksen toteutukseen yhteensä 10,43 miljoonan euron erillisrahoituksen.

Lasten ja nuorten psykiatriaan osoitetuilla määrärahoilla on parannettu palveluita, luotu uusia toimintatapoja, palkattu lisää henkilökuntaa, perustettu uusia osastoja ja käynnistetty erilaisia projekteja. Ensi vuoden talousarvioesitykseen erillistä määrärahaa ei enää sisälly.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt psykoterapiaan liittyvää työnjakoa kuntien ja Kansaneläkelaitoksen välillä. Työryhmä totesi 7.11.2003 päivätyssä muistiossaan, että julkisella terveydenhuollolla on vastuu psykiatrisesta kuntoutuksesta ja että Kansaneläkelaitoksen järjestämä psykiatrinen kuntoutus täydentää julkisen terveydenhuollon järjestämää kuntoutusta. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on koordinoida kuntayhtymän alueella tapahtuvaa psykiatrisen kuntoutuksen suunnittelua. Työryhmä totesi edelleen, että Kansaneläkelaitoksen järjestämän psykoterapian kohderyhmänä ovat 16 vuotta täyttäneet henkilöt ja että lasten ja nuorten (5—15-vuotiaat) psykiatrisessa kuntoutuksessa Kansaneläkelaitos painottaa monimuotoisen perhekuntoutuksen järjestämistä.

Valiokunta yhtyy työryhmän kannanottoon siitä, että ensisijainen vastuu mielenterveyspalveluiden järjestämisestä kuuluu julkiselle terveydenhuollolle. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus täydentää kunnille kuuluvaa lakisääteistä järjestämisvelvollisuutta.

Nyt tehty julkisen terveydenhuollon ja Kelan välistä työnjakoa koskeva päätös johtaa siihen, että kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee suunnata aiempaa enemmän voimavaroja erityisesti alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen. Vaikka kunnille on viime vuosina osoitettu selkeitä lisäresursseja näiden tehtävien hoitamiseen, ei palvelujen taso edelleenkään vastaa hoitotarpeita. Palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja myös hoidon vaikeusaste on kohonnut. Saadun selvityksen mukaan sairaanhoitopiirit eivät myöskään ole varautuneet ensi vuoden talousarvioissaan nyt tehtyjen muutosten vaatimiin rahoitustarpeisiin.

Vaarana on, että jo aloitetut hankkeet ja muut kehittämistoimet hidastuvat ja että lasten ja nuorten hoitotilanne heikkenee. Valiokunta katsoo siksi, että alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden turvaaminen edellyttää erillisen määrärahan osoittamista sairaanhoitopiireille.

Valiokunta on aiemmin katsonut, että lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa jatkuvasti erillistä määrärahaa, vaan erillismäärärahan tehtävänä on vahvistaa rahoituspohjaa toimintojen alkuvaiheessa. Valiokunta katsoo edelleen, että erillismääräraha on vain tilapäinen järjestely ja että lähivuosina toiminnan rahoitus tulee saattaa pysyvälle pohjalle.

Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 18/2003 vp, TAA 224/2003 vp, TAA 557/2003 vp, TAA 647/2003 vp ja TAA 798/2003 vp perusteella talousarvioehdotuksesta poistettu momentti 33.32.37 palautetaan ja sen nimike muutetaan ja että momentille osoitetaan 7 000 000 euroa alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen.

Määräraha osoitetaan sairaanhoitopiireille, jotka voivat järjestää toiminnan joko omana toimintana tai ostopalveluina. Valiokunta toteaa, että hoitoa ja kuntoutusta voidaan järjestää myös terveyskeskuksen toimesta, jolloin sairaanhoitopiirin tulee ohjata perusterveydenhuollon yhteydessä järjestettävää toimintaa vastaava osuus alueensa terveyskeskukselle.

37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille alle 16-vuotiaiden lasten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta ja palvelujen edelleen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustuksen määrä on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista.

(38.) Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon(siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.

Selvitysosa:Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyvänä toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).