Talousarvioesitys 0
17. Työttömyysturva
Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatukilain perusteella maksettava työmarkkinatuki (mom. 34.06.52). Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansioon suhteutettuna ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt. Työttömyysturvan peruspäivärahaa arvioidaan maksettavan vuonna 2004 keskimäärin 22,8 euroa päivältä yhteensä 4,9 miljoonalta päivältä ja ansioturvan mukaista päivärahaa keskimäärin 45,7 euroa päivältä yhteensä 29,6 miljoonalta päivältä.
Pitkään työelämässä olleiden työttömien omaehtoisen ammatillisen opiskelun ajalta maksetaan koulutuspäivärahaa sekä työelämässä oleville aikuiskoulutustukea.
Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Suomi on ratifioinut ILO:n sopimuksen nro 168, jossa asetetaan vaatimuksia työttömyysturvan tasolle ja on täten sitoutunut ILO:n sopimuksen mukaisen turvan tasoon. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.
Työllisyysasteen kohottaminen ja työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen ehkäiseminen on uuden hallituksen keskeisiä tavoitteita. Työttömyysturvajärjestelmää pyritään kehittämään erityisesti työllistymistä ja aikuiskoulutusta tukevaan suuntaan.
Osana eläkejärjestelmän uudistamista työssä pysymisen, työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi myös työttömyysturvajärjestelmää on uudistettu. Työttömyyseläkkeen lakkauttamisen johdosta 59—65-vuotiaille työttömille myönnettäisiin oikeus saada lisäpäivärahaa. Lisäpäivärahaa korotetaan pitkän työhistorian omaavien henkilöiden osalta. Uudistus koskee 1.1.1950 jälkeen syntyneitä ja vaikuttaa pääosin vuoden 2009 jälkeen. Lisäksi lisäpäivien rahoitusta uudistettiin siten, että työnantajien rahoitusvastuu säilyy vastaavana kuin työttömyyseläkkeissä.
50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 563 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) ja vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisten ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaisten vuosien 1995—2002 valtion tuen maksatusten oikaisuun. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.
Selvitysosa:Ansioon suhteutettu päiväraha rahoitetaan siten, että työttömyyskassojen osuus on 5,5 %, ja valtio vastaa peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta. Valtio ei kuitenkaan osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen.
Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta päivärahoissa ja eräissä muissa etuuksissa 1.1.2004 lukien siten, että eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotulojen määrittelyssä.
Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vähennys 13 000 000 euroa talousarvioesityksen 576 000 000 euroon nähden aiheutuu työttömyysastearvion alenemisesta.
| 2004 talousarvio | 563 000 000 |
| 2003 II lisätalousarvio | -12 000 000 |
| 2003 talousarvio | 574 000 000 |
| 2002 tilinpäätös | 516 674 507 |
51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 86 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja siihen liittyvän lapsikorotuksen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorotteluvapaalain mukaisen valtionosuuden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sekä vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mukaisten vuosien 1995—2002 valtion tuen maksatusten oikaisuun. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.
Selvitysosa:Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä tilitetään Kansaneläkelaitokselle. Tämä alentaa määrärahan tarvetta 26 000 000 euroa.
Vuonna 2004 peruspäivärahan määrää tarkistetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Arvion mukaan täysimääräinen peruspäiväraha nousee 0,14 eurolla 23,16 euroon vuonna 2004. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 700 000 euroa.
Momentin määrärahan tarpeeseen vaikuttaa vähentävästi työmarkkinatuki momentilla 34.06.52.
Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vähennys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 89 000 000 euroon nähden aiheutuu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuna tilitettävän maksun kasvusta sekä menoarvion tarkentumisesta.
| 2004 talousarvio | 86 000 000 |
| 2003 talousarvio | 97 000 000 |
| 2002 tilinpäätös | 70 500 000 |
53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain mukaisen koulutuspäivärahana maksettavan peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja näihin liittyvien lapsikorotusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain mukaisen koulutuspäivärahana maksettavan ansiopäivärahan rahoitukseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa ja työttömyyskassalaissa on säädetty valtion osuudesta.
Määrärahaa saa käyttää myös pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (709/1997) mukaisten vuosien 1997—1999 valtion tuen maksatusten oikaisuihin.
Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.
Työttömän koulutuspäiväraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat työttömyysetuudet. Tällöin valtio kustantaa kokonaan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea vastaavan osuuden. Perusturvana maksettavan koulutuspäivärahan kustannus on arviolta 3 300 000 euroa ja ansioturvana maksettava osuus 12 000 000 euroa vuonna 2004. Valtion osuus ansioturvana maksettavasta menosta olisi tällöin 5 700 000 euroa ja valtion osuus yhteensä siten 9 000 000 euroa.
Keskimäärin koulutuspäivärahan saajia arvioidaan vuonna 2004 olevan 1 500, joista ansioturvan piirissä 1 000, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen piirissä yhteensä 500 henkilöä.
| 2004 talousarvio | 9 000 000 |
| 2003 II lisätalousarvio | 1 800 000 |
| 2003 talousarvio | 2 000 000 |
| 2002 tilinpäätös | 2 200 000 |
54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.
Valtio rahoittaa aikuiskoulutustuen perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan.
Eduskunta on hyväsynyt talousarvioon liittyvän esityksen aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamiseksi 1.1.2004 lukien siten, että aikuiskoulutustuen perusosaa korotetaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 000 euroa.
Aikuiskoulutustukea on maksettu 1.8.2001 lukien ja sitä arvioidaan maksettavan vuonna 2004 keskimäärin 3 300 saajalle.
| 2004 talousarvio | 20 000 000 |
| 2003 II lisätalousarvio | 2 300 000 |
| 2003 talousarvio | 13 200 000 |
| 2002 tilinpäätös | 10 600 000 |