Talousarvioesitys 0
15. Perhekustannusten tasaus
Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta ja lapsilisistä. Näiden perhepoliittisten tukimuotojen tarkoituksena on korvata lapsiperheille lasten syntymästä ja elatuksesta, ottolapseksi ottamisesta sekä kansainvälisistä adoptioista aiheutuvia kustannuksia. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.
Äitiysavustus voidaan suorittaa joko rahana tai äitiyspakkauksena. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto. Avustuksen määrää on viimeksi tarkistettu 1.3.2001 lukien. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Lapsilisien määrät ovat olleet muuttamatta 1.7.1995 lukien euromuunnoksen yhteydessä tehtyjä vähäisiä tarkistuksia lukuun ottamatta.
Etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.
Valtiovarainvaliokunta:Lapsilisiä korotetaan ensi vuoden alusta niin, että perheen ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä nousee 10 eurolla. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, joka maksetaan jokaisesta lapsesta, korotetaan kolmella eurolla. Mainittuihin lapsilisäjärjestelmän uudistuksiin osoitetaan vuoden 2004 talousarvioesityksessä noin 74 miljoonan euron määräraha.
Käytännössä toimeentulotukea tarvitsevan lapsiperheen saama tuki ei uudistuksen johdosta parane, koska lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien toimeentulotukimenoja noin 4,6 miljoonalla eurolla. Valiokunnan mielestä tilanne on toimeentulotukea saavien lapsiperheiden kannalta kohtuuton, sillä lapsilisien korotus olisi taloudellisesti kaikkein merkittävin niille kotitalouksille, joilla on vähiten muita tuloja.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Köyhyysongelma koskee nimenomaan perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.
Hallitusohjelman mukaan lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta laaditaan kokonaisselvitys ottaen huomioon sosiaalietuuksien ja tulojen, palveluiden, maksujen, verojen ja perhevapaiden yhteisvaikutukset. Valiokunta kiirehtii kokonaisselvityksen laatimista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että köyhimpien lapsiperheiden asemaa parannetaan mahdollisimman pian. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 8:Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy mahdollisimman pian toimenpiteisiin köyhimpien lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja että erityistä huomiota kiinnitetään toimeentulotukea saavien lapsiperheiden aseman parantamiseen.
Eduskunnan lausuma 8:Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy mahdollisimman pian toimenpiteisiin köyhimpien lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja että erityistä huomiota kiinnitetään toimeentulotukea saavien lapsiperheiden aseman parantamiseen.
51. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen sekä tuen maksamiseen kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahasta maksetaan myös äitiyspakkauksista menevä arvonlisävero ja yleiskulut. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.
Selvitysosa:Äitiysavustuksen määrä on 140 euroa vuonna 2004. Äitiysavustus maksetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai otetaan ottolapseksi samanaikaisesti useampi lapsi.
Äitiysavustus suoritetaan vuonna 2004 arviolta 56 000 lapsesta. Äitiysavustuksen ottaa noin 80 % siihen oikeutetuista äideistä äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.
Kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan ottovanhemmalle tai lapseksiottajalle valtion varoista. Tuen suuruus on 1 900, 3 000 tai 4 500 euroa lapsen lähtömaan mukaan. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % säädetystä tuesta. Vuonna 2004 tuen saajia arvioidaan olevan 250.
| 2004 talousarvio | 10 900 000 |
| 2003 II lisätalousarvio | 600 000 |
| 2003 talousarvio | 10 500 000 |
| 2002 tilinpäätös | 9 900 000 |
52. Lapsilisät (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 421 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.
Selvitysosa:Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Momentilta arvioidaan maksettavan lapsilisiä vuonna 2004 keskimäärin 1 034 600 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 158 500. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan vuonna 2004 olevan noin 574 800.
Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapsilisälain (796/1992) 7 §:n muuttamisesta 1.1.2004 lukien siten, että perheen ensimmäisen lapsilisään oikeuttavan lapsen lapsilisää korotetaan nykyisestä 90 eurosta 100 euroon kalenterikuukaudessa sekä siten, että yksinhuoltajakorotusta korotetaan nykyisestä 33,60 eurosta 36,60 euroon kalenterikuukaudessa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 74 300 000 euroa lainmuutoksen johdosta.
| Lapsilisien määrät ovat vuonna 2004 seuraavat | ||
|---|---|---|
| lasten arvioitu | lapsilisä | |
| lkm | euroa/kk | |
| 1. lapsi | 567 828 | 100,00 |
| 2. lapsi | 318 093 | 110,50 |
| 3. lapsi | 102 883 | 131,00 |
| 4. lapsi | 25 803 | 151,50 |
| 5. jne. lapsi | 16 351 | 172,00 |
Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys 3 500 000 euroa talousarvioesityksen 1 417 700 000 euroon nähden aiheutuu kuluvana vuonna syntyneiden lasten arvioitua suuremmasta määrästä.
| 2004 talousarvio | 1 421 200 000 |
| 2003 talousarvio | 1 350 200 000 |
| 2002 tilinpäätös | 1 357 760 572 |
53. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 4 §:n 2 momentin mukaisen hoitorahan ja 5 §:n 1 momentin mukaisen hoitolisän maksamiseen niille EU- tai ETA-kansalaisille, joille EY:n tuomioistuimen päätöksen (C-333/00) mukaan syntyy oikeus kyseisiin etuuksiin muussa EU- tai ETA-maassa tosiasiallisesti asuvien lasten osalta. Määrärahaa saa käyttää myös elatusturvalain (671/1998) mukaisen elatustuen maksamiseen niille EU- tai ETA-kansalaisille, joille EY-tuomioistuimen päätösten (C-85/99 ja C-255/99) mukaan syntyy oikeus elatustukeen muussa EU- tai ETA-maassa tosiasiallisesti asuvien lasten osalta sekä maksamisesta aiheutuvien hallintomenojen korvaamiseen kunnalle. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen.
Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan kuukausittain noin 350 perheelle vuonna 2004. Elatustuen osalta kyse on yksittäisistä tapauksista.
EY-tuomioistuimen tekemän päätöksen (C-333/00) mukaan suomalaista lasten kotihoidon tukea maksetaan myös sellaisten Suomesta lähetettyjen ja muiden palkattujen työntekijöiden perheille, joiden lapset muuttavat huoltajansa mukana toiseen EU- tai ETA-maahan, ja jotka pysyvät Suomen sosiaaliturvan piirissä. Samoin oikeus kyseisiin etuuksiin syntyy huoltajalle, joka toisesta EU- tai ETA-maasta muuttaa Suomeen työskentelemään ja siten siirtyy Suomen sosiaaliturvan piiriin riippumatta siitä, jäävätkö lapset asumaan toiseen EU- tai ETA-maahan.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon vuonna 2003 takautuvasti maksettaviin korvauksiin varattu 700 000 euroa.
| 2004 talousarvio | 1 500 000 |
| 2003 II lisätalousarvio | — |
| 2003 talousarvio | 2 200 000 |