Talousarvioesitys 0

07. Työterveyslaitos

Selvitysosa:

Laitoksen perustehtävä

Työterveyslaitos (TTL) on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. TTL edistää maamme työikäisen väestön työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen parantamista; tavoitteina ovat hyvä työkyky ja työelämän laatu sekä työkyvyttömyyden ehkäisy. TTL tuottaa, kokoaa ja välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta sekä edistää tiedon soveltamista käytäntöön. Tutkimus luo perustan TTL:n asiantuntemukselle. Koulutuksen, tiedonvälityksen ja työpaikoille suuntautuvan palvelutoiminnan avulla tietoa muutetaan käytännön vaikuttavuudeksi. Määräaikaiset toimintaohjelmat keskittyvät ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja TTL:n välinen tulossopimus määrittelee yksityiskohtaisemmin TTL:n tulostavoitteet.

Toimintaympäristön muutokset

Työelämän keskeisiä muutosvoimia ovat globalisaatio, kansainvälinen kilpailu, tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen sekä väestön ikääntyminen. Kiireen aiheuttama stressi ja nopeisiin suhdannevaihteluihin liittyvä epävarmuus kuormittavat merkittävää osaa työvoimasta. Teknologinen muutos ja työsuojelun kehittyminen ovat vähitellen parantaneet työympäristöjä, mutta monilla aloilla ja erityisesti pienyrityksissä perinteiset fysikaaliset, kemialliset ja ergonomiset tekijät aiheuttavat edelleen terveyshaittoja. Työelämän muutosten menestyksellinen hallinta on noussut keskeiseksi kilpailutekijäksi innovaatiokyvyn, osaamisen ja toiminnan tehokkuuden rinnalle. Sekä työvoiman riittävyyden että sosiaaliturvan rahoituksen turvaamisen haasteet korostavat hyvän työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen merkitystä. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin asettanut strategisen tavoitteen, jonka mukaan työssä jatketaan tulevaisuudessa 2—3 vuotta kauemmin kuin nykyään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toisaalta nuorten työelämän aloittamisen onnistumiseen ja toisaalta ikääntyvien työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Työterveyshuoltolaki on uudistunut ja selkeyttänyt työterveyshuollon tehtäviä ja toimintatapoja. Työturvallisuuslain uudistus on tuonut henkisen hyvinvoinnin kysymykset työsuojelun kohteeksi. Työpaikat, palvelujärjestelmä ja viranomaiset tarvitsevat lakiuudistusten toteuttamiseen uusia toimintamalleja sekä koulutusta. Työterveyshuollon ja työsuojelun ammattihenkilöstö ikääntyy; pätevän henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi on lähivuosina panostettava merkittävästi alan koulutukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa vuosille 2004—2007.

Vaikuttavuustavoitteet ja toiminnan painoalueet vuonna 2004

Ammattitaudit ja työhön liittyvät sairaudet: TTL tutkii ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien syitä ja syntymekanismeja sekä vaikutuksia työelämässä selviytymiseen. Painopisteinä ovat allergia- ja tulehdussairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä työperäiset syövät. TTL tukee vaativan tason ammattitautien ja työperäisten sairauksien diagnostiikka- ja hoitoverkon kehittämistä osana kansallista terveysprojektia ja Sosiaali- ja terveydenhoitoalan tietouudistus 2005 -hanketta. TTL tutkii ammattitautipotilaat valtakunnallisten ja alueellisten vastuidensa mukaisesti.

Työympäristön terveellisyys ja turvallisuus: TTL kehittää vaarojen kartoituksen ja riskien arvioinnin menetelmiä sekä turvallisuuskriteerejä ja malliratkaisuja tapaturmien ja työympäristöperäisen altistumisen vähentämiseksi. Kemikaalien riskinarviointeja tehdään viranomaisten toimeksiannosta. TTL osallistuu alan normiston ja standardien kehittämiseen. Työympäristö 2005 -toimintaohjelmassa kartoitetaan kokonaisvaltaisesti suomalaisten työympäristöaltistumista. Puupöly -toimintaohjelmassa selvitetään puupölyn terveyshaittoja ja niiden ehkäisemiskeinoja. TTL tutkii tietointensiivisen työn terveysvaikutuksia ja kehittää informaatioteknologian terveys-, turvallisuus- ja käytettävyyskriteerejä. Ihminen ja tietotyö -toimintaohjelma on yksi Sitran tietoyhteiskuntakehityksen kärkihankkeista.

Työyhteisöt ja työntekijöiden hyvinvointi: TTL kehittää työorganisaatioille toimintamalleja, jotka edistävät oppimista sekä työyhteisöjen terveyttä ja toimivuutta. Muutos -toimintaohjelmassa selvitetään työelämän rakenne- ja tietoteknologisen muutosten vaikutusta työn organisointiin. Muuttuva sosiaali- ja terveystyö -ohjelmassa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työn organisointia, työtapoja ja koulutusta. Häirintä- ja muiden konfliktitilanteiden ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi kehitetään toimintamalleja. TTL tutkii psyykkistä ylikuormittumista ja työssä jaksamista ja kehittää käytännön ratkaisumalleja uupumisen ehkäisemiseksi. TTL tutkii eri työaikamuotojen vaikutuksia työkuormitukseen, toimintakykyyn sekä elämänhallintaan, erityisesti perhe-elämään. TTL selvittää tasa-arvon toteutumista työpaikoilla ja kehittää toimintatapoja työelämän tasa-arvon edistämiseksi, erilaisuuden hyödyntämiseksi ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi.

Työ- ja toimintakyky: TTL kehittää työkykyä ylläpitävän toiminnan menetelmiä, soveltaa niitä interventiohankkeissa ja arvioi niiden vaikuttavuutta. Keskeinen väline tässä on Työ- ja toimintakyky -toimintaohjelma. Ikääntyvien työkyky ja hyvän ns. kolmannen iän edellytysten luominen ovat tyky-toiminnan erityiskohteita. Nuoret ja työ -toimintaohjelmassa tutkitaan nuorten työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja kehitetään toimintamalleja nuorten työelämänvalmiuksien parantamiseksi. Ohjelmassa kehitetään myös yhdessä oppilaitosten ja viranomaisten kanssa työterveyden ja työsuojelun opetusta ja edistetään työterveys- ja työsuojelunäkökohtien huomioon ottamista koulujen työoloissa.

Työterveyshuollon ja työsuojelun laatu ja vaikuttavuus:TTL kehittää työterveyshuollon toimintatapoja ja työmenetelmiä; tavoitteena on edistää työterveyshuoltolain ja työterveyshuollon kehittämislinjojen toimeenpanoa. TTL kouluttaa työterveys- ja työsuojelualan ammattihenkilöstöä ja asiantuntijoita. Työsuojelun tuki -toimintaohjelmassa tavoitteena on kehittää riskien arvioinnin ja hallinnan välineitä työpaikkojen ja työsuojeluorganisaation käyttöön ja siten edistää uuden työturvallisuuslain vaikuttavuutta.

Vaikuttavuuden edellytysten varmistaminen

Prosessit ja rakenteet: Sähköisestä verkkopalvelusta on tullut väline, jolla voidaan parantaa työpaikkojen ja työntekijöiden mahdollisuuksia saada tietoa työterveydestä ja työturvallisuudesta. TTL kehittää verkkopalvelua ja sen edellyttämää teknistä alustaa. TTL kehittää asiantuntijapalvelujen laadunvarmistusta määrittelemällä ja ottamalla käyttöön hyvän palvelukäytännön.

Uudistuminen ja työkyky:TTL otti vuonna 2003 käyttöön tehtävien vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän. Järjestelmää kehitetään ottamaan huomioon henkilöstön suoriutuminen. TTL parantaa esimiestyön osaamista esimieskoulutusohjelmalla.

Resurssit ja talous

Laitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 62 600 000 euroa, myönnetään valtionapua 37 175 000 euroa. Valtionavun kasvu johtuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä ja koulutuskeskuksen sekä työterveyshuoltopoliklinikan toimitilojen käyttöönotosta.

Henkilötyövuosien kokonaismääräksi arvioidaan noin 864, joista noin 604 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja noin 260 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 37 175 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 23 850 000 euroa ja muihin menoihin 13 325 000 euroa.