Talousarvioesitys 0

60. Energiapolitiikka

Selvitysosa:Suomen energiapolitiikan lähtökohtia ovat energian saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyinen hinta ja syntyvien ympäristöpäästöjen saaminen kansainvälisten sitoumusten rajoihin. Energiapolitiikan toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä merkittävin on kansainvälinen yhteistyö kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Muita tekijöitä, joilla on ollut tai on merkitystä energiapolitiikan muotoiluun ovat esimerkiksi tavoitteet vähentää muita ympäristöhaittoja ja sopeuttaa taloudellista toimintaa kestävän kehityksen periaatteisiin, tuontienergian hinta- ja saatavuusnäkymät sekä voimakkaasti kasvanut ylikansallinen päätöksenteko.

Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2001 kansallisen ilmastostrategian, joka annettiin selontekona eduskunnalle. Strategian toteutus jatkuu ja sitä kehitetään edelleen eduskunnan selonteosta antamassa lausunnossa esitettyjen täydennys- ja kehittämistarpeiden mukaisesti. Strategian tavoitteena on täyttää Suomelle asetetut kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Ilman energian säästämistä ja kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevia lisätoimenpiteitä Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvaisivat seurantajaksolla 2008—2012 selvästi yli Kiotossa vuonna 1997 ja EU:n taakanjakosopimuksessa vahvistetun tavoitteen. Suomi sitoutui Kioton pöytäkirjan tavoitteisiin ratifioidessaan sen vuonna 2002.

Energian käytön ja tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat avainasemassa kansallisen tavoitteen saavuttamisessa. Ilmastostrategian eräänä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Sähkönhankintaa koskevilla ratkaisuilla on myös suuri merkitys päästöjen vähentämisessä. Ohjauskeinoista tärkeimmät ovat teknologian kehittäminen, energiaverot, tuet, normiohjaus ja tiedottaminen. Strategian valmistumisen jälkeen on uutena ohjauskeinona valmisteltu EY:n sisäistä päästökauppaa, joka vaikuttanee tuntuvasti nykyisten ohjauskeinojen käyttöön. Päästökauppa otetaan nykyisen aikataulun mukaan käyttöön vuonna 2005.

Ilmastostrategian osana toteutetaan vuoden 2000 energiansäästöohjelmaa ja vuoden 1999 uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa, joiden molempien tehostamisehdotukset valmistuivat vuonna 2002. Myös teknologiapolitiikassa otetaan ilmastostrategian linjaukset huomioon.

Valtioneuvoston vuonna 2003 ilmastopolitiikan viranomaistoimien järjestämisestä tekemän periaatepäätöksen mukaan Suomessa tulee olla 2—3 vuoden välein ajantasaistettu ilmastostrategia. Strategian valmistelua, toimeenpanoa ja seurantaa ohjaa ministerityöryhmä, jota avustaa keskeisiä ministeriöitä edustava yhteistyöverkko. Ilmastostrategian toimeenpanoa ja kasvihuonekaasupäästöjä käsittelevien skenaarioiden laadintaa koordinoi kauppa- ja teollisuusministeriö. EY:n päästökauppadirektiivin kotimaisesta toimeenpanosta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Päästölupien myöntämisestä ja päästöoikeuksien jakamisesta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä Energiamarkkinaviraston kanssa. Energiamarkkinavirasto hoitaa myös sekä Kioton mekanismien että päästökauppadirektiivin toimeenpanon tarvitsemat rekisterit.

Ilmastostrategiaan liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja evaluointeja sekä ydinturvallisuusalan viranomaistoimintaa tukevaa tutkimus- ja selvitystyötä rahoitetaan myös momentilta 32.10.24.

Hallituksen ja eduskunnan hyväksymän ilmastostrategian perusteella kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

• Kansallinen ilmastostrategia uusitaan vuoden 2004 loppuun mennessä.
• Ilmastostrategian toimeenpano ja seuranta jatkuu tehokkaasti ja ilmastopolitiikan viranomaistoimet on järjestetty valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.
• EU:n päästökauppadirektiivin toimeenpano etenee aikataulun mukaisesti.
• Energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat selkeitä.
• Sähkön hinta pysyy kohtuullisena ja samalla halukkuus investoida kapasiteettiin säilyy.
• Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvan energian käyttö laajempaa sekä uuden teknologian käyttöönotto on nykyistä korkeammalla tasolla.
• Energiapolitiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten tuotettava tausta-aineisto ja tukitieto ovat laadukkaita ja oikea-aikaisia sekä energiaverotus kehittyy ilmastostrategian linjausten mukaisesti.
• Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia.
• Energiantuotannon ja -käytön päästöt ovat mahdollisimman alhaisella tasolla.

Vuoden 2005 alusta alkava EU:n päästökauppa muuttaa energiapolitiikan toimintaympäristöä siten, että ennen päästökauppaa käytössä olleita ohjauskeinoja kuten energiaverotusta ja -tukia voidaan joutua muuttamaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan EU:n päästökaupan, energiaverotuksen ja energiatuotannon tukien yhteensovittamista. Työryhmän määräaika on 31.5.2004. Myös ilmastostrategian uusimistyö on käynnistetty ja selvitys valmistuu vuoteen 2005 mennessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että päästökauppaan ja ilmastostrategiaan liittyvien asioiden valmistelussa kiinnitetään edelleen huomiota kotimaisten energialähteiden käytön edistämiseen sekä puuperäisten polttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja turpeen yhteiskäytön tehostamiseen. Erityisesti bioenergia työllistää merkittävästi alueellisesti, tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa myös teknologian vientiä.

21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 086 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 848 000 euroa päästökaupan viranomaistehtäviin. Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatus sähkö- ja maakaasumarkkinoita valvovana viranomaisena on turvata terve ja toimiva kilpailu sähkö- ja maakaasukaupassa sekä kohtuulliset ja tasapuoliset palveluperiaatteet luonnollisen monopolin muodostavien sähkö- ja maakaasuverkkojen toiminnassa. Energiamarkkinaviraston toiminta palvelee kauppa- ja teollisuusministeriön energiapolitiikan keskeistä tavoitetta turvata hinnaltaan kilpailukykyisen energian saatavuus.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

• Virasto valvoo, että sähkön ja maakaasun siirtotariffit täyttävät sähkö- ja maakaasumarkkinalaeissa säädetyn kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvaatimuksen.
• Virasto valvoo, että yritykset eivät käytä sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaa sähkö- ja maakaasukaupan kilpailun rajoittamiseen tai tukemaan kilpailun piiriin kuuluvia toimintoja.
• Virasto kehittää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontajärjestelmien tehokkuutta ja toimivuutta kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman työryhmän antamien suuntaviivojen mukaisesti.
• Virasto pyrkii valvontaviranomaisena Suomen kannalta hyvin toimivien kansainvälisen kaupan pelisääntöjen kehittämiseen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä sähkön ja maakaasun sisämarkkinoilla.
• Virasto hoitaa päästökauppaa koskevan, valmisteilla olevan lainsäädännön määrittelemällä tavalla, päästölupien ja -oikeuksien jakamisen ja päästörekisterin kehittämisen ja ylläpitämisen.

27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnasta ja selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää uuden säästöteknologian markkinoiden edistämisestä ja muusta energia-alan tiedottamisesta ja tietohuollon järjestämisestä sekä kansallisen ilmastostrategian toteuttamiseen liittyvästä tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen.

Selvitysosa: Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Kansallisen ilmastostrategian yhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Osana ilmastostrategiaa kauppa- ja teollisuusministeriö jatkaa energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman toteutusta vuonna 2002 valmistuneiden tehostamisehdotusten pohjalta sekä toteuttaa vuonna 2002 käynnistettyä ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa. Ohjelmien toteuttamisessa Motiva Oy:llä on keskeinen asema, ja valtaosa määrärahasta onkin tarkoitus käyttää Motivalta tilattavan toiminnan rahoitukseen. Motiva aktivoi energian säästöä, energian tehokasta käyttöä ja uusiutuvien energialähteiden markkinoita. Motiva kokoaa, jalostaa ja jakaa tietoa, kehittää menetelmiä ja vauhdittaa uuden teknologian käyttöönottoa. Se pyrkii verkottamaan alan organisaatioita, jotta resurssien käyttö olisi mahdollisimman tehokasta.

Ilmastostrategiaa koskevassa lausunnossaan vuonna 2001 eduskunta korosti, että strategian täsmennys- ja kehittämistarpeita on muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevassa tiedotuksessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti ilmastonmuutoksen viestintäohjelman yhteistyössä kolmen muun ministeriön kanssa vuonna 2002. Toimintaa on tarkoitus jatkaa pitkäjänteisesti.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseksi. Tukea voidaan myöntää energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Lisäksi tukea voidaan myöntää energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien sekä energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea ei myönnetä valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin.

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai omarahoitusta.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten (29/1999 ja 45/1996) ja energia-avustuksista annetun lain (1607/1991) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Vuonna 2004 tukea saa myöntää enintään 31 228 000 euroa.

Selvitysosa:Energiatuen tavoitteena on toteuttaa kansallista ilmastostrategiaa, jonka tavoitteena on saattaa Suomen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt vuosien 2008—2012 tarkastelujaksolla vuoden 1990 tasolle. Ilmastostrategian osana toteutetaan energiansäästöohjelmaa ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa niiden tehostamistoimenpiteiden mukaisesti, joita työryhmät ehdottivat ohjelmiin vuoden 2002 lopulla. Investointitukia pidetään edelleen erityisesti uusiutuvan energian edistämisen tärkeimpänä tukimuotona. Energian säästön puolella on tarkoitus tukea ensisijaisesti energiansäästösopimuksiin liittyviä investointeja.

Vuonna 2004 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 26,6 milj. euroa.

45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 13 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 2 §:n mukaisten korkotukilainojen korkotuen maksamiseen. Vuonna 2004 ei uusia korkotukilainoja hyväksytä.

Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5—8 aikana 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityisistä syistä voi korkotukilainan korkohyvityksen määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden aikana enintään 6 prosenttia korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5—8 aikana enintään 4 prosenttia korkotukilainan määrästä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. Korkohyvitys on aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan korkotukea ennen vuotta 1993 hyväksytyille korkotukilainoille. Energiainvestoinneille ei vuoden 1992 jälkeen ole myönnetty korkotukea.

50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen järjestöille ja yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan erityisesti sellaista toimintaa, jolla edistetään energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä kotimaisten polttoaineiden tuotantoa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti pienet taloudelliset resurssit omaaville järjestöille ja muille yhteisöille. Avustusta voidaan myöntää joko yleisavustuksena järjestön sääntömääräisen toiminnan tukemiseen tai erityisavustuksena tiettyyn hankkeeseen.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.

Selvitysosa:Avustuksilla edistetään hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa. Ensisijaisia tavoitteita ovat tuulivoiman ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen sekä bioenergian ja muiden kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen. Lisäksi on mahdollista tukea energian säästön ja tehokkaan käytön edistämistä. Avustusten käytön painopiste on taloudellisilta resursseiltaan pienten yhteisöjen toiminnan tukemisessa.