Talousarvioesitys 0

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

Selvitysosa:Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla parannetaan markkinoiden toimintaa. Toimivilla markkinoilla tuotteet ja palvelut ovat laadukkaita ja edullisia. Esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy on keskeinen edellytys kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan uusille, kuluttajien tarpeet huomioon ottaville liiketoiminta-aloille sekä kehittämään aiempaa joustavampia toimintatapoja. Toimivilla markkinoilla on myös kuluttajien turvallisuus varmistettu, ja osaavat ja aktiiviset kuluttajat voivat tehdä hankintapäätökset luottavaisesti.

Talouden globalisaatio ja verkottuminen, viestintä- sekä muun teknologian kehittyminen ja julkisen sektorin monet rakenteelliset muutokset tuovat kuluttaja- ja kilpailupolitiikalle uusia haasteita. Kansalaisen ja kuluttajan näkökulma korostuu myös talous-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan piiriin kuuluvissa kysymyksissä.

Talouden monimuotoistuminen sekä lisää yritysten keskinäistä kilpailua että aikaansaa aiempaa laaja-alaisempia ja vaikeammin analysoitavia kilpailunrajoituksia. EY:n kilpailusääntöjen uusi täytäntöönpanoasetus tulee voimaan 1.5.2004. EU-maissa tullaan kansallisen kilpailulainsäädännön rinnalla soveltamaan entistä enemmän myös EU:n kilpailulainsäädäntöä. Kilpailuviraston mahdollisuudet soveltaa eurooppaoikeutta ja toimia aktiivisesti Euroopan komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten muodostamassa verkostossa varmistetaan. Valtiontukisääntöjen soveltamista ja valvontaa on asteittain siirretty kansallisille viranomaisille. Vaikuttaminen EU-tason kehittämistyöhön on yhä keskeisempää sekä kilpailu- että kuluttaja-asioissa.

Kuluttajat tarvitsevat ostopäätösten perustaksi monipuolista markkinainformaatiota. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten asemaan hyödykemarkkinoilla, kuluttajien asemaan palvelujen käyttäjinä sekä palvelujen turvallisuuteen. Velkaneuvonnan toimivuutta, ennaltaehkäisevää talousneuvontaa ja kuluttajaneuvontaa seurataan ja kehitetään. Myös kuluttajavalituslautakunnan toimintaa kehitetään. Kuluttajapolitiikkaa toteutetaan uuden kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

• Kuluttajapoliittisen ohjelman toteutuminen varmistetaan. Kuluttajien asema yhteiskunnassa ja markkinoilla vahvistuu. Kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä ristiriitoja ehkäistään ja ratkaistaan. Kuluttajien tarvitsemien neuvontapalvelujen saatavuus varmistetaan.
• Kilpailupolitiikalla varmistetaan markkinoiden toimivuus ja kilpailun hyötyjen siirtyminen myös asiakkaille ja kuluttajille. Kansainvälisen lainsäädännön kehitystä seurataan sekä vaikutetaan päätöksentekoon siten, että elinkeinoelämän tiedonsaanti ja toimintaedellytykset tulevat turvatuiksi.
• Elintarvikelainsäädäntö on selkeää ja helposti ymmärrettävää ja siinä otetaan tasapuolisesti huomioon alan nopea kehitys ja kuluttajansuojan korkean tason säilyminen.

Valiokunta on kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään kiinnittänyt huomiota mm. kuluttajavalituslautakunnan ja velkaneuvonnan rahoituksen niukkuuteen. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaan ehdotetut määrärahat ovat käytännössä kuluvan vuoden tasolla myös ensi vuonna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahatarve on kaikilla kuluttaja- ja kilpailupolitiikan toimijoilla selvästi ehdotettua suurempi. Virastojen, kuluttajavalituslautakunnan kuin myös velkaneuvonnan tehtävät ovat lisääntyneet ja muuttuneet haastellisimmiksi. Käsittelyajat ovat pidentyneet ja asiat ruuhkautuneet. Toiminnan kehittämiseen ei ole määrärahojen puitteissa mahdollisuuksia ja henkilökunnan palkkataso on myös monin paikoin alhainen tehtävien haasteellisuuteen nähden. Tämä lisää henkilökunnan vaihtuvuutta ja vaikeuttaa edelleen tehtävien hoitamista.

Hallitusohjelman mukaan kuluttajavalituslautakunta on tarkoitus siirtää oikeusministeriön hallinnonalalle. Oikeusministeriö on myös asettanut työryhmän laatimaan hallitusohjelman mukaista velkahallintaohjelmaa. Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2004.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota koko kuluttaja- ja kilpailupolitiikan määrärahatilanteeseen. Resurssien niukkuus heikentää kansalaisten oikeusturvaa ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Myös alalla työskentelevät virkamiehet ja velkaneuvojat ovat uupuneita. Valiokunta toteaa, että tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää jatkossa sitä, että toimintaa arvioidaan niin organisaation kehittämistarpeiden kuin myös tarvittavien voimavarojen kannalta.

21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 760 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa.

Selvitysosa:Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toiminnan yhteiskunnallisena tavoitteena on edistää toimivia markkinoita, joilla kuluttajien turvallisuus varmistetaan ja kuluttajien omaehtoiset toimintamahdollisuudet lisääntyvät. Tavoitteena on aktiivinen ja osaava kuluttaja, joka voi luottavaisesti toimia markkinoilla. Toiminta kohdistuu elinkeinoelämään, julkishallintoon ja yksityisiin kuluttajiin. Päämääränä on ylläpitää kansainvälisesti korkeaa kuluttajansuojan tasoa.

Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on edistää markkinoilla kuluttajan tasavertaisuutta valvonnan, viestinnän ja muun vaikuttamisen kautta. Kuluttajapolitiikan kehittämiseen vaikutetaan esittämällä kuluttajanäkökulma yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Tehokas ja toimiva markkinavalvonta varmistetaan kiinnittämällä erityisesti huomiota palvelujen turvallisuuteen. Uutena tekijänä otetaan huomioon tavaroiden ja palveluiden turvallisuutta koskevan lainsäädännön soveltamisalan laajennus koskemaan myös muita kuin voittoa tuottavien yritysten tarjoamia palveluja.
• Kuluttajan asemaa tietoyhteiskunnan palvelujen käyttäjänä parannetaan lisäämällä palvelujen, sopimusehtojen ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja vaikuttamalla kuluttajan ja yrittäjän väliseen kohtuulliseen vastuunjakoon.
• Kuluttajan asemaa rahoituspalvelujen käyttäjänä ja velallisena parannetaan vähentämällä kuluttajien ylivelkaantumisriskejä ja lisäämällä kuluttajien omaehtoisia toimintamahdollisuuksia rahoitusmarkkinoilla.
• Lasten asemaa markkinoilla kaupallisen vaikuttamisen kohteena ja kulutushyödykkeiden käyttäjänä parannetaan.

Toiminnalliset tavoitteet

• Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä toiminnan tehokkuuden parantamiseksi kehitetään läänien ja kuntien ohjausjärjestelmää ottaen huomioon ympäristöterveydenhuollon maksullisuutta koskevat lainsäädäntöhankkeet.
• EU- ja kansainvälistä yhteistyötä lisätään viranomaisten valvonnan tehostamiseksi sekä toteutetaan uusi Rapex-järjestelmä. Edellä olevan johdosta hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta sekä ehdotuksen laiksi eräiden vakavaa vaaraa aiheuttavien tuotteiden markkinoille saattamista, kaupan pitämistä ja käyttöä rajoittavien toimenpiteiden ilmoittamisesta Euroopan yhteisöjen komissiolle.
• Yhteistyössä alue- ja paikallishallinnon kanssa toteutetaan tehokkaasti koulutus-, tiedotus-, ohjaus- ja valvontatoimet sekä toiminnan kehittämishankkeet.
• Vuonna 2003 aloitettua lääninhallitusten tulosohjauksen kehittämistä ja kunnallisen kuluttajaneuvonnan toimivuuden arviointia ja kehittämistä jatketaan.
• Sähköistä asiointia, verkkopalveluja ja tietohallintoa kehitetään palvelemaan paremmin kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien tarpeita.

Hintatuki on tarpeen puolueetonta kuluttajainformaatiota jakavan Kuluttaja-lehden levikin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 590 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 25 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21.

Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin, yksittäisiä kulutushyödykesopimuksia koskeviin tai muihin kulutushyödykkeen hankintaan liittyviin erimielisyyksiin, jotka kuluttajat ovat saattaneet lautakunnan käsiteltäväksi. Lisäksi lautakunta antaa ratkaisusuosituksia takaus- ja panttaussitoumuksia ja asuntokauppaa koskeviin riita-asioihin. Lautakunta sovittelee riitoja. Lautakunta antaa myös lausuntoja tuomioistuimille, neuvontaa ja koulutusta kuluttajaneuvojille ja muille sidosryhmille, vastaa kansalaisten kirjallisiin tiedusteluihin sekä tiedottaa ratkaisuistaan.

Kuluttajavalituslautakunnan suoritteet ovat vireille tulleet ja päätetyt valitusasiat. Lautakunta ei voi itse suoraan vaikuttaa saapuvien valitusten määrään. Tämän vuoksi suoritteiden määrää ei voida tarkasti ennakoida ja niiden kokonaismäärä ja vaikeusaste riippuu lähinnä ulkoisista tekijöistä. Tilastointiin satunnaisesti vaikuttavien tekijöiden vaikutusten vähentämiseksi suoritteet lasketaan kahden vuoden keskiarvona. Vuosina 2001—2002 suoritteita oli 6 338 kappaletta, joista jaosto- tai täysistunto- sekä yksinkertaisessa käsittelyssä tehtyjä ratkaisuja 1 987 kappaletta vuonna 2001 ja 1 938 kappaletta vuonna 2002. Sovintojen määrä oli 632 kappaletta eli 19,4 prosenttia päättyneistä asioista. Yhden suoritteen keskimääräinen hinta vuonna 2002 oli 224 euroa, kun muuta toimintaa ei oteta huomioon. Valitusten määrä lisääntyi vuonna 2002.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Kuluttajavalituslautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

• Jaostokäsittelyn keskimääräinen aika on 10 kuukautta.
• Täysistuntokäsittely täysistuntoon siirtämisen jälkeen kestää keskimäärin kaksi ja puoli kuukautta.
• Yksinkertaisen käsittelyn osuus ratkaisuista on noin 10 %.
• Sovintojen osuus päättyneistä asioista on 25 %.
• Suositusten noudattamisaste on 70—80 %.

26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 688 000 euroa.

Selvitysosa:Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Virasto tutkii sekä oma-aloitteisesti että toimenpidepyyntöjen perusteella kansantalouden suorituskyvyn kannalta olennaisia, taloudelliselle kilpailulle vahingollisia kilpailurajoituksia sekä yksityisessä että julkisessa elinkeinotoiminnassa. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Kansainvälisten tehtävien merkitys viraston toiminnassa lisääntyy kun EY:n kilpailusääntöjen uusi täytäntöönpanoasetus tulee voimaan 1.5.2004. Rooman sopimuksen artiklojen 81 ja 82 toimeenpanovastuuta siirretään kansallisille kilpailuviranomaisille. Uudistus lisää Kilpailuviraston arvioitavaksi tulevien yhteismarkkinoilla vaikuttavien kilpailunrajoitusten määrää ja Kilpailuviraston ja jäsenmaiden kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Kilpailuvirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Markkinoiden toimivuutta edistetään puuttumalla kilpailunrajoituksiin ja vaikuttamalla kilpailun toimivuuteen. Erityisesti painotetaan ennaltaehkäisevän ja konsultoivan oma-aloitteisen toiminnan osuutta suhteessa jälkikäteisvalvontaan. Tavoitteiden asettamisessa korostuu toimialakohtaisen painopisteajattelun sijaan kilpailunrajoitustyyppeihin keskittyvä tarkastelu.
• Kilpailun edistämisellä vaikutetaan ennaltaehkäisevästi sellaisiin elinkeinoelämän ja julkisen vallan aikaansaamiin kilpailua estäviin, rajoittaviin tai vääristäviin järjestelyihin tai olosuhteisiin, joihin ei voida puuttua suoraan kilpailunrajoituslain nojalla. Tavoitteena on, että markkinoilla toimivat ja markkinoiden toimintaan vaikuttavat tahot tuntevat kilpailusäännöt ja sitoutuvat omissa toimissaan ja ratkaisuissaan edistämään toimivaa kilpailua.
• Kilpailunvalvonnassa korostuvat eri tyyppisten rajoitusten taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen, rajoitusten vahingollisuuden analyysi ja todistelu sekä rajoituksiin puuttumisen syy-yhteys kilpailun toimivuuden parantumiseen. Kilpailunrajoitustyyppeihin keskittyvä tarkastelu parantaa osaltaan valmiuksia Euroopan yhteisön (EY) kilpailusääntöjen soveltamisessa.
• Määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellon avulla parannetaan markkinoiden toimivuutta ja huolehditaan asiakkaiden ja kuluttajien mahdollisuuksista saada laadultaan parempia ja hinnaltaan edullisempia tuotteita.
• Kartellikiellon mukaisesti estetään hinta- ja markkinoidenjakojärjestelyjä, jotka johtavat kuluttajien maksamien hintojen nousuun.
• Yrityskauppavalvonnalla, osana muuta määräävään markkina-asemaan liittyvää kilpailuvalvontaa, ylläpidetään markkinoiden toimivuutta puuttumalla etukäteen sellaisiin määräävään markkina-asemaan johtaviin tai tällaista asemaa vahvistaviin yrityskauppoihin, jotka estäisivät merkittävästi kilpailua Suomessa.
• Kansainvälisissä asioissa keskitytään uusien EY:n kilpailusääntöjen toimeenpanemiseen ja sitä koskeviin valmisteluihin sekä Suomen ja EU:n kilpailupolitiikan kannalta keskeisiin kilpailunrajoitusasioihin.
• Ulkoisen viestinnän erityisenä haasteena on huolehtia EY:n kilpailusääntöjen toimeenpanouudistukseen liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Kuluttajien näkökulma kilpailuun otetaan viestinnässä aiempaa korostetummin huomioon.

Palvelu-, tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet

• Elinkeinonharjoittajille ja muille yhteisöille annetaan ohjeita ja neuvoja sekä EY:n kilpailusääntöjen että kotimaisen kilpailunrajoituslain soveltamisesta.
• Ratkaisujen laadullista tasoa kehitetään vahvistamalla niiden taloudellista ja oikeudellista analyysiä sekä varmistamalla asianosaisyritysten oikeusturva käsittelyn aikana sekä päätöksentekoprosessissa.
• Jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttavien kilpailunrajoitusten tutkimisessa keskitytään niihin rajoituksiin, jotka vaikuttavat Suomen markkinoihin ja suomalaisten asiakkaiden ja kuluttajien etuihin.
• Toimenpidepyynnöt ratkaistaan nopeasti, niiden käsittelyssä keskitytään markkinoiden toimivuutta vaarantaviin rajoituksiin eikä käsittelyyn oteta vähämerkityksellisiä asioita.
• Yrityskaupat ratkaistaan kilpailunrajoituslaissa asetettujen määräaikojen rajoissa.

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99.

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 860 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille.

Määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä talous- ja velkaneuvojien koulutukseen.

Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia menoja kuitenkin siten, että korvauksesta voidaan käyttää muihin kuin talous- ja velkaneuvonnan henkilöstökuluihin keskimäärin 15 prosenttia toteutuneiden henkilöstökulujen kokonaismäärästä. Korvaus maksetaan lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle. Korvauksen maksatuksesta huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palvelun tuottajalle lääninhallitus. Määrärahalla tuetaan myös määräaikaista ohjelmaa, jolla edistetään vapaaehtoisten velkasovintojen aikaansaamista. Määrärahan arvioidaan kattavan noin 130 päätoimisen talous- ja velkaneuvojan palkkaamisesta aiheutuvat menot.

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Kuluttajajärjestöt ovat kuluttajien etujärjestöjä, jossa ominaisuudessa ne neuvovat kuluttajia sekä jakavat ja välittävät niille kuluttajatietoa. Työtehoseuran kotitalousosasto edistää tutkimuksella kotitalouksien toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuluttajien omien toimintaedellytysten parantamista.