Talousarvioesitys 0

30. Yrityspolitiikka

Selvitysosa:Yrittäjyysohjelma on yksi hallituksen politiikkaohjelmista, jota toteutetaan kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoimana eri ministeriöiden kesken. Yrityspolitiikalla parannetaan niitä edellytyksiä ja olosuhteita, jotka ovat välttämättömiä yritysten perustamiselle ja kasvulle. Yritysten perustamisessa erityisesti rahoitusmahdollisuudet, tiedot ja taidot yritystoiminnasta sekä hallinnollisten menettelyjen sujuvuus ovat olennaisia. Kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat yhä monipuolisempaa rahoitusta ja muun muassa takuita vientiriskin pienentämiseksi. Yrityspolitiikan keinoin pyritään vahvistamaan myös eri alueiden taloudellista kehitystä.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla yrityspolitiikan välineitä ovat investointi- ja kehittämistuet, takuut, neuvontapalvelut sekä säädökset. Yrityspolitiikkaa toteutetaan merkittävältä osin työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskukset) ja Finnvera Oyj:n sekä osaltaan myös Teknologian kehittämiskeskuksen ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimenpitein.

Yritystuet ja kehittämispalvelut

Kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää panostamista osaamiseen. Pk-yritysten neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja poistetaan markkinoiden toimintapuutteita.

Kehittämispalvelujen painopisteitä ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten henkilöstön liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksen parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Toiminnassa painottuu myös innovaatioiden kaupallistamisen nopeuttamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä yritysten verkostoitumisen ja uuden teknologian, erityisesti viestintäteknologian, hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Kasvukykyisten ja -haluisten mikro- ja pk-yritysten hallittua kasvua vauhditetaan. Lisäksi edistetään ulkomaisia investointeja Suomeen, parannetaan elinkeino- ja pk-yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä sekä tuetaan yritystoimintaa edistävien yhteisöjen harjoittamaa neuvonta-, koulutus- ja muuta kehittämispalvelutoimintaa. Kehittämispalvelujen seutukunnallista ja paikallista tarjontaa tehostetaan. Kehittämispalvelujen vaikuttavuutta seurataan muun muassa selvityksillä ja tutkimuksilla.

Yritysten käyttöön tarkoitettuja kehittämisresursseja ja osaamista yli organisaatiorajojen yhdistetään ottamalla käyttöön asiakkuuden hoitomalli. Yhteistyötä lisätään edelleen kehittämispalvelujen sekä yritysrahoituksen ja tutkimus- ja kehitysrahoituksen tarjonnassa.

Yritystukien myöntämisessä panostetaan tuen vaikuttavuuteen. Yritystukia myönnetään laadullisesti korkeatasoisiin aineettomiin ja aineellisiin hankkeisiin, joissa tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Yritystukia suunnataan kasvuhakuisten, erityisesti aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin, pk-yritysten osaamisen ja verkottumisen edistämiseen sekä uusia kehittyviä aloja edustavien pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin. Lisäksi tuetaan pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita.

Huomattava osuus yritystuista ja kehittämispalveluista rahoitetaan EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Alueellisten tavoiteohjelmien rahoituksesta noin puolet kohdistuu joko suoraan tai välillisesti yritystoiminnan kehittämiseen. Ministeriö on keskeinen toimija alueellisissa EU-ohjelmissa 1 ja 2, joiden tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vahvistaminen ja siten yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen. Ministeriön osuus alueohjelmien Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoitteisesta toiminnasta on runsas puolet ja tuki kohdistuu yritysten kilpailukykyä ja toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Pääosa rahoituksesta kanavoituu TE-keskusten kautta, mutta osaksi myös Tekesin tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä Finnveran luottojen korkotukiin ja luottotappiokorvauksiin. Lisäksi rahoitetaan tavoite 3 -ohjelmassa ja alueohjelmissa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteisia hankkeita. Ministeriön osuus ESR-osarahoitteisista hankkeista on yhteensä vajaat kymmenen prosenttia. Raja-alueiden yhteisöaloite Interreg III A -ohjelmasta yritystoiminnan kehittämisen osuus on noin kymmenen prosenttia.

Erityisrahoitus

Erityisrahoituksen suuntaamisessa on tärkeää yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen. Lähtökohtana on poistaa pk-yritysten ja viennin rahoituksen tarjonnassa ilmeneviä puutteita. Kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin rahoitus on tärkeää vientiyrityksille. Keskeinen erityisrahoituslaitos pk-yritysten laina- ja takausrahoituksessa sekä viennin rahoituksessa on Finnvera Oyj.

Finnvera Oyj:n rahoitukseen liittyy elinkeino- tai aluepoliittisista syistä valtiontukea, joka kotimaassa toimiville yrityksille myönnettävissä lainoissa sisältyy korkotukeen ja luottotappiokorvauksiin sekä takausten osalta takaustappiokorvauksiin. Yhtiön pk-lainoitusta rahoitetaan osittain myös Euroopan aluekehitysrahastosta. Näiden lisäksi valtio tukee Finnvera Oyj:n kehittämis-, palvelu- ja neuvontatoimintaa. Valtio vastaa vientitakuiden ja erityistakausten nojalla syntyvistä tappioista valtiontakuurahaston kautta. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tulee olla pitkällä aikavälillä itsekannattavaa. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Fide Oy hallinnoi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmää.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut yrityspolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

• Yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaympäristö kehittyy siten, että suomalaisilla yrityksillä on tasavertaiset aloitus-, kasvu- ja kilpailuedellytykset EU:n sisämarkkinoilla.
• Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella.
• Aluerakenne on tasapainoinen ja maaseutu on elinvoimainen Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella.
• Yrityksille suunnattujen neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelujen tarjonta vastaa pk-yritysten kehittämistarpeisiin, minkä lisäksi yhteistyö muiden yrityksille vastaavia palveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa tehostuu.
• Yritystukiohjelmien toimenpiteiden ohjaus sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta tehostuvat ja valvonta kehittyy.
• Kaikissa TE-keskuksissa otetaan käyttöön yhteinen asiakkuuden hoitomalli.
• Erityisrahoituksessa pyritään itsekannattavuuteen. Varmistetaan Finnvera Oyj:lle asetettujen elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Finnvera Oyj:n toiminnan ulkoinen arviointi valmistuu vuoden 2004 alussa ja sen tulosten pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
• Luottolaitosten uusittavien vakavaraisuussuositusten arvioidaan kiristävän laitosten vakavaraisuusvaatimuksia, mikä vaikuttaa sekä viennin että pk-yritystoiminnan rahoitukseen. Valtion varoin tuettu Finnvera Oyj:n toiminta ja riskinotto vahvistavat viennin rahoitusta sekä nopean kasvun edellyttämien aineettomien investointien rahoituksen saatavuutta.
• Yrityksille tarjotaan kansainvälisesti kilpailukykyiset vientitakuu- ja erityistakausjärjestelmät sekä vienti- ja alusluottojen korontasaus- ja muut julkisesti tuetut viennin rahoitusjärjestelmät ja niiden alueellinen saatavuus on hyvä.

Yrittäjyyden edistäminen. Yrittäjyyden lisääminen on eräs hallitusohjelmaan sisältyvän yrittäjyyden politiikkaohjelman keskeinen tavoite. Asia on erittäin ajankohtainen, sillä lähitulevaisuudessa useat kymmenettuhannet yrittäjät saavuttavat eläkeiän, jolloin tarvitaan uusia yrittäjiä jatkamaan perheyrityksiä, ostamaan eläkkeelle jäävien yrityksiä ja perustamaan myös uusia yrityksiä. Eräs keskeinen ongelma on kuitenkin se, että yrittäjyyttä kohtaan ei tunneta riittävästi kiinnostusta. Mikäli hallituksen asettama 100 000 uutta työpaikkaa koskeva tavoite halutaan saavuttaa, on välttämätöntä, että yrittäjyyttä aletaan pitää nykyistä houkuttelevampana vaihtoehtona. Pelkkä yritysten suuri lukumäärä ei kuitenkaan voi olla tavoitteena, vaan huomiota tulee kiinnittää mm. yritysten työllistämiskykyyn, elinkelpoisuuteen ja kasvuun.

Yrittäjyyden edistämisessä valittavat välineet riippuvat paljolti siitä, minkälaisesta yrityksestä on kysymys. Kansainvälisen kilpailun kannalta keskeisessä asemassa ovat innovaatioyritykset, jotka suuntautuvat heti yrittäjyyden alussa kansainvälisille markkinoille.

Suomessa syntyy vuosittain huomattava määrä kaupallisesti lupaavia uusia teknologioita ja innovaatioita. Teknologioiden kaupallistamiseen tähtäävästä järjestelmästä puuttuu kuitenkin se osuus, jota tarvitaan tuotteiden saattamiseksi markkinoille. Kaupallistaminen jää nykyisin lähes yksinomaan yritysten ja yksittäisten yrittäjien vastuulle, mihin yrittäjien voimavarat eivät kuitenkaan aina riitä.

Erityisen haastavaksi teknologioiden kaupallistamisen ja teknologiatuotteiden markkinoinnin tekee se, että toiminnan on yhä useammin tapahduttava kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisilla teknologiayrityksillä on kansainvälistymisen pakko, sillä kotimainen kysyntä ei ole riittävää toiminnan kannattavuuden kannalta.

Valiokunnan mielestä järjestelmää tuleekin pikaisesti kehittää niin, että teknologioiden ja teknologiaan perustuvien tuotteiden aktiivista saattamista markkinoille parannetaan ja samalla tuetaan yritysten kaupallista ja markkina-alan osaamista. Valiokunta korostaa samalla myös sitä, että innovaatiopolitiikan tehtävänä on tuote- ja teknologiainnovaatioiden lisäksi vahvistaa tietoisesti myös uusia johtamisen käytäntöjä ja sosiaalisia innovaatioita.

Valiokunta katsoo, että yritysperustan vahvistaminen edellyttää erityishuomion kiinnittämistä starttirahajärjestelmän ja yritysten siemenrahoituksen käytäntöjen kehittämiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että julkiset rahoittajat lisäävät valmiutta innovaatioyritysten riskien jakamiseen.

Hallitusohjelmaan sisältyvillä politiikkaohjelmilla ei ole erillistä budjettia, vaan ne rahoitetaan eri pääluokista ja useilta eri momenteilta. Valiokunta katsoo, että jatkossa on tärkeää kiinnittää huomiota määrärahojen riittävyyteen, kohdentamiseen ja yrittäjyyden edistämisen käytännön toteutukseen.

21. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimintamenojen lisäksi myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen, kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä INNOSUOMI-toimintaan ja -palkintoihin. Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH tukee henkistä pääomaa ja edistää teknistä ja taloudellista kehitystä rekisteröimällä yritykset, yhdistykset ja säätiöt sekä myöntämällä patentit, tavaramerkit, mallioikeudet ja muut teollisoikeudelliset suojat. PRH varmistaa myös sen, että neuvonta ja tietopalvelu on luotettavaa ja nopeasti saatavissa. Virasto uudistaa palvelujaan sähköistä asiointia lisäämällä.

PRH:lle jätettyjen hakemusten ja ilmoitusten kokonaismäärän arvioidaan laskevan 4 %. Lasku johtuu yhteisön tavaramerkkihakemusten tutkimuspyyntöjen arvioidusta noin 60 % alenemisesta. Tilinpäätös- ja säätiöilmoitusten arvioitu kasvu on 7 % ja kaupparekisteri-ilmoitusten 3 %. Patenttihakemusten määrän arvioidaan kasvavan 2 %. Yhdistysrekisteri-ilmoitusten, yrityskiinnityshakemusten, hyödyllisyysmallihakemusten sekä kansallisten tavaramerkkihakemusten määrän arvioidaan pysyvän entisellä tasolla. Samoin myös kansainvälisten tavaramerkkihakemusten, joissa kohdemaa on Suomi, sekä mallioikeushakemusten ja niihin sisältyvien mallien määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2003 tasolla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

Vaikuttavuus

• Vaikuttavuutta parannetaan erityisesti osallistumalla alan kansainväliseen yhteistyöhön ja pitämällä yllä sidosryhmäsuhteita. Tietopalvelu ja sähköinen asiointi lisääntyy. Vaikuttavuutta parannetaan myös palvelukykyä ja aluepalveluita kehittämällä sekä jatkamalla INNOSUOMI -kampanjan kaltaista toimintaa.

¹⁾ Vuoden 2005 jälkeen nämä käsittelyajat tulevat olennaisesti lyhenemään

²⁾ Keskiarvoon eivät sisälly nimenkirjoittajien muutokset, joiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 0,1 kuukautta

¹⁾ Luvut sisältävät momentit 32.30.21, 4.01.32.10.23 (PRH) ja 4.00.28.81.22 (Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen).

²⁾ Luvut sisältävät momentit 32.30.21 ja 4.02.32.30.21 (PRH)

³⁾ Luvut sisältävät momentin 32.30.21 (PRH)

Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992) ja kauppa- ja teollisuusministeriön asetukseen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (1027/2001).

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina maksuperusteisena patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritulot sekä suoriteperusteisesti säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, kaupparekisteriote- ja tilinpäätösasiakirja- sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot.

Nettomäärärahaa on tarkoitus käyttää PRH:n toimintamenojen kattamiseen. Määrärahan tarve johtuu ensisijaisesti yhdistysrekisteristä, jonka maksuille ei yhteiskuntapoliittisista syistä ole asetettu omakustannustavoitetta. Myöskään säätiörekisteriltä ei odoteta täyttä kustannusvastaavuutta.

Momentin tuloennusteet perustuvat olettamukselle, että kaupparekisterin ja tavaramerkkien maksuja korotetaan kustannusvastaavuuden toteuttamiseksi. Jos maksujen kysyntäennusteet poikkeavat huomattavasti arvioidusta, varaudutaan niiden osalta arvioimaan niin korotustarvetta kuin alentamistarvetta erikseen.

41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 336 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n toimintakuluihin valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti.

Selvitysosa:Toimintatuella korvataan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti Finnvera Oyj:lle erikseen määritellyistä palveluista aiheutuvia kuluja. Palvelut on määritelty valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 5 §:ssä. Valtioneuvoston sitoumuksessa on määritelty, miltä osin valtio korvaa yhtiön palveluja. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja yhtiö tekevät vuosittain palvelujen tuottamista koskevan sopimuksen.

Toimintatuella vaikutetaan siihen, että Finnvera Oyj voi tehdä yritysten rahoitukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä harjoittaa yritysten kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä neuvontaa, jotka edistävät Finnvera Oyj:lle asetettujen tavoitteiden toteutumista, mutta eivät ole varsinaista rahoitustoimintaa. Vastaavia palveluja eivät yksityiset kaupalliset rahoittajat tarjoa yrityksille.

Määräraha liittyy osin Kera Oyj:n myöntämien luottojen perusteella maksettavaan poistuvaan ja vuosittain alenevaan peruskorkotukeen, johon sisältyi toimintatukea.

42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 470 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) ja valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia lainoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2004 enintään 121 732 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 112 912 000 euroa, johon sisältyvät myös naisyrittäjälainat.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista. Korkotuen tavoitteena on antaa Finnvera Oyj:lle edellytykset ilman turvaavaa vakuutta myönnettävien riskilainojen kohtuuhintaiseen myöntämiseen erityisesti pk-yritysten toiminnan aloittamiseksi, laajentamiseksi ja kehittämiseksi.

Vuonna 2004 korkotukea maksetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisena alueellisena korkotukena ja erityiskorkotukena Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena.

Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Näiden luottojen korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

Finnvera Oyj:lle maksettava sen edelleen luotonsaajille siirtämä alueellinen korkotuki ja erityiskorkotuki maksetaan vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista yhtiölle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva maksettava korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna.

Vuonna 2004 korkotuesta kohdistamattoman korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen osuus on noin 4,1 milj. euroa ja kohdistetun korkotuen noin 13,37 milj. euroa.

Vuonna 2004 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 7,1 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys 270 000 euroa talousarvioesityksen 17 200 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2003 enimmäisessä lisätalousarviossa tehdyistä muutoksista.

43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa syntyneiden tappioiden korvaamiseen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) ja valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain (445/1998) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksessa tarkemmin määriteltyjen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ajankohtaa ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Luotto- ja takaustappiokorvauksen avulla edistetään erityisesti pk-yritysten rahoituksen saantia parantamalla Finnvera Oyj:n mahdollisuuksia riskilainojen ja -takausten myöntämiseen ilman turvaavaa vakuutta.

Finnvera Oyj:n vuonna 2004 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2005.

Finnvera Oyj:n myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (311/1982) ja saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (449/2002) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille. Määrärahasta saa käyttää enintään 8 500 euroa saariston kuljetustuen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettu laki on voimassa vuoden 2003 loppuun. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuljetustuen voimassaolon jatkamisesta ja lain muuttamisesta. Kuljetustuki on lakisääteinen avustus.

Kuljetustuen tavoitteena on parantaa edellytyksiä valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määriteltyjen alueiden tuotannon määrän nostamiseksi, uuden tuotantotoiminnan aikaansaamiseksi sekä tuotannon jalostusasteen kohottamiseksi.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 600 000 euroa siirtona momentilta 32.20.28 kuljetustuen piiriin kuuluvien alueiden lisääntymisen johdosta.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 206 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) ja yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten tukien sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/1998) mukaisten kansainvälistymistukien maksamiseen.

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaista investointitukea, pk-yritysten kehittämistukea, yritysten toimintaympäristötukea sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea saa vuonna 2004 myöntää yhteensä 16 669 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysten investointihankkeisiin, pk-yritysten kehittämishankkeisiin, yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin sekä maataloustuotteita jalostavien ja markkinoivien yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettäviin avustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, työllisyysohjelmaa sekä yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaisten tukien tavoitteena on parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä sekä yritysten toimintaympäristöä. Tuki suunnataan hyvät kasvuedellytykset omaaville käynnistys- ja kasvuvaiheen pk-yrityksille. Tukia suunnataan laadullisesti korkeatasoisiin hankkeisiin, joissa tuella voidaan arvioida olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen.

 Investointitukea myönnetään käyttöomaisuusinvestointien toteuttamiseen yrityksen aloittaessa tai laajentaessa toimintaansa tai uudistaessa käyttöomaisuuttaan. Investointitukea voidaan myöntää koko maassa pienille yrityksille. Kehitysalueella tukea voidaan myöntää myös pientä yritystä suuremmille yrityksille. Investointituen tavoitteena on parantaa yritysten tuotteiden ja tuotannon teknistä tasoa, paikkakunnan tai alueen työn tuottavuutta, vahvistaa tuotantorakenteeltaan ongelmallisten alueiden elinkeinorakennetta sekä parantaa työllisyyttä ja yritysten kansainvälistymistä. 

Pk-yritysten kehittämistukea voidaan myöntää koko maassa laissa määritellyn pk-yritysten kokorajan mukaisille yrityksille. Tukea voidaan myöntää merkittäviin kehittämishankkeisiin, joilla parannetaan tuotteiden tai tuotannon tasoa, markkinointi- tai liikkeenjohtotaitoja tai edistetään kansainvälistymistä. Kehittämistuen tavoitteena on parantaa pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä.

Yritysten toimintaympäristötukea voidaan myöntää koko maassa hankkeisiin, joilla kehitetään tai aikaansaadaan pk-yritysten tarvitsemia palveluja, parannetaan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja yritysten verkottumista sekä teknologian siirtoa. Tukea myönnetään pääsääntöisesti muille kuin yrityksille eli lähinnä julkisille yhteisöille kuten oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille ja kunnille.

Myönnettävällä tuella arvioidaan vaikutettavan lähes 440 yrityksen liikevaihdon lisäykseen yhteensä yli 300 milj. euroa ja yli 240 yrityksen viennin kasvuun yhteensä yli 180 milj. euroa.

Vuonna 2004 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 15,6 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 17 706 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2003 toisessa lisätalousarviossa tehdyistä muutoksista.

Kansainvälisen talouden arvioidaan päässeen vihdoin kasvu-uralle, mutta Suomessa viennin ja etenkin investointien kehitys on ollut heikkoa ja teollisuuden tuotantonäkymät ovat yhä vaatimattomat. Viime aikoina monet yritykset ovat irtisanoneet ja lomauttaneet henkilökuntaa ja toimintoja on myös siirretty kokonaan halvan työvoiman maihin. Teollisuuden työpaikkojen arvioidaan edelleen vähenevän.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että teollisuuden toimintaedellytykset pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan ja että vaikeimmille työttömyysalueille suunnataan tarvittaessa riittävästi erityistoimia. Tämä on erityisen tärkeää esim. Kemijärven, Raahen ja Uudenkaupungin kaltaisessa tilanteessa, jossa sama paikkakunta tai työssäkäyntialue on menettänyt lyhyessä ajassa huomattavan määrän alueen työpaikoista. Myös yksittäisten yritysten vajaatyöllisyysjakson aikana tulisi pyrkiä turvaamaan osaamisen säilyminen ja sitä kautta luoda edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle.

47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 561 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin.

Momentin käyttötarkoituksessa mainittuihin ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yritysten eettisen vastuun edistämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionapua kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyy kunkin järjestön toiminnalle asetetut tavoitteet ja seuraa toiminnalla aikaansaatujen tulosten kehittymistä ja vaikuttavuutta.

Momentin määrärahaa käytetään ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamiseen sekä pk-yrityksille tarkoitettujen asiantuntijapalvelujen käytön edistämiseen. Määrärahaa käytetään myös elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin kuten koulutus- ja neuvontapalvelujen kehittämishankkeisiin, kehittämispalvelujen tarjonnan monipuolistamiseen sekä teollisen muotoilun hyväksikäytön edistämiseen. Lisäksi määrärahaa käytetään alueellisen elinkeinotoiminnan edistämiseen.

48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle Fide Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Korkotukijärjestelmän tavoitteena on turvata suomalaisen viennin ja alushankintojen rahoitukselle kansainvälisesti kilpailukykyiset ehdot.

Vuonna 2002 ei korkotukea maksettu. Hallinnointipalkkiota maksettiin Fide Oy:lle 0,4 milj. euroa sekä suojaustoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia 0,4 milj. euroa. Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta saadaan myös tuloja. Valtiolle maksettiin korkohyvitystä vuonna 2002 yhteensä 10,7 milj. euroa.

Vuonna 2004 vientiluottojen korontasaussopimusten määrärahatarpeen arvioidaan olevan   5 000 000 euroa ja alusluottojen korontasaussopimusten 700 000 euroa. Vuonna 2004 Fide Oy:n arvioidaan tekevän uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia 300 milj. euron arvosta sekä alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia 300 milj. euron arvosta. Vuoden 2004 jälkeen julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuosittain yhteensä noin 600 milj. euron arvosta.

49. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain (1093/1985) ja alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annetun lain (1173/1990) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauksen valtion takauksista annetun lain (1364/1989) mukaisen korkotuen, valuuttakurssitappioiden ja takauksista syntyneiden tappioiden korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lainsäädäntö ei mahdollista enää uusien hankkeiden rahoitusta tai takausten myöntämistä. Vienti- ja alusluottojen rahoitukseen myönnettyjä korkotukiluottoja ei enää ole. Takuista on voimassa kaksi, joista viimeinen erääntyy vuonna 2006.

60. Siirrot valtiontakuurahastoon(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 76 000 000 euroa.

Vuonna 2004 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä yhteensä 71 785 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien rakennerahastokauden 2000—2006 tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä Interreg III ‑yhteisöaloiteohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU:n osuuksien kanssa. Lisäksi määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 6 728 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lopulliselle edunsaajalle aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, työllisyysohjelmaa sekä yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Rakennerahasto-ohjelmissa käytettävästä kansallisesta rahoituksesta säädetään muun muassa laissa yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000). Laki on voimassa ohjelmakauden 2000—2006 loppuun saakka. Lisäksi tuista säädetään energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetuissa valtioneuvoston päätöksissä (45/1996 ja 29/1999), Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknisen tutkimuksen hankerahoitusta koskevissa säädöksissä (VNp 461/1998) sekä laissa valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998). Tuista säädetään myös Euroopan yhteisöjen komission hyväksymien yrittäjäkoulutuksen ja alueellisten kehittämisprojektien tukiohjelmien (EU 548 ja 549/11.10.1996) maksullisia suoritteita koskevissa säädöksissä (KTM:n asetus 16/2001) ja valtionavustuslaissa (688/2001). Lisäksi kaikkien rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista säädetään laissa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/1999) ja asetuksessa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1354/1999).

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää valtion vastinrahoituksen käytöstä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan sisällä EU-ohjelmien rahoituskehysten mukaisesti.

Rahoituksella toteutetaan pk-yritysten koulutus- ja kehittämispalveluja, joihin osallistuvilta perittävinä maksuina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 1 346 000 euroa. Maksullisista suoritteista määrättävät maksut muodostavat yhteensä vähintään kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan valtion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu (KTM:n asetus 16/2001).

Määrärahasta palkattavien henkilötyövuosien määrä on noin 52, josta noin puolet maksetaan EU:n osuudesta momenteilta 26.98.61 ja 34.05.61.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 63,391 milj. euroa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettujen hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 10,783 milj. euroa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena.

EU-ohjelmien ja kauppa- ja teollisuusministeriön painopisteiden mukaisesti tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vahvistaminen kehittämällä alueiden kannalta keskeisiä toimialoja ja synnyttämällä uutta yritystoimintaa erityisesti kasvaville toimialoille. Ohjelmilla pyritään parantamaan erityisesti yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä edistämään yrittäjyyttä innovaatioympäristöä vahvistamalla. Toimenpiteiden tavoitteena on myös yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten henkilöstön liikkeenjohto- sekä markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen.

Vuoden 2004 EU-myöntämisvaltuuden ja valtuuden kansallisen rahoitusosuuden yhteismäärällä arvioidaan vaikutettavan työpaikkojen ja uusien yritysten määrään sekä koulutustoimenpiteisiin osallistuvien määrään seuraavasti:

Vuonna 2004 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 68,6 milj. euroa.

¹⁾ Vuoden 2004 myöntämisvaltuudesta puuttuu palautumakorotus 1,346 milj. euroa

¹⁾ Kauden 2000—2006 rahoituskehyksessä mukana arvio palautumakorotuksista 14,182 milj. euroa.

²⁾ Vuosien 2000—2003 valtuusluvuista puuttuu palautumakorotus 11,237 milj. euroa.

³⁾ Vuoden 2004 myöntämisvaltuudesta puuttuu palautumakorotus 1,346 milj. euroa.

⁴⁾ Vuosien 2000—2003 ta+lta:t eivät sisällä ennen vuotta 2000 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

⁵⁾ Vuoden 2004 arviomäärärahaluvusta puuttuu palautumakorotus 1,826 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Myöntämisvaltuuden lisäys 80 000 euroa talousarvioesityksen 71 705 000 euroon nähden johtuu tavoitteen 2 valtuusjaon täsmentymisestä. Vastaava valtuuden vähennys on momentilla 33.01.62.