Talousarvioesitys 0

22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 68 799 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan tutkimusryhmän siirrosta Geologian tutkimuskeskukselle aiheutuvina menoina 800 000 euroa siirtona momentille 32.20.21.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 488 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tehtävänä on luomalla ja soveltamalla teknologiaa lisätä aktiivisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. VTT:n toiminta muodostuu budjetti- ja yhteisrahoitteisista hankkeista sekä maksullisista toimeksiannoista. VTT:n tutkimus- ja kehitystoiminta kattaa koko innovaatioketjun. Valtion budjettirahoituksella VTT kehittää valituilla alueilla osaamistaan ja kokeellisia valmiuksiaan, joita hyödynnetään asiakkaiden hyväksi t&k-toimeksiannoissa. Kokonaismenoista katetaan 28 % määrärahalla ja 72 % ulkopuolisilla tuloilla, jotka VTT hankkii yksityiseltä ja julkiselta sektorilta kotimaasta ja ulkomailta.

VTT osallistuu yritysten uusien ja nykyistä kilpailukykyisempien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, teollisuuden nykyistä tehokkaampien, turvallisempien ja ympäristöystävällisempien laitteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseen sekä yritysten tietopohjan ja teknologisen osaamisen vahvistamiseen. VTT:n tuotosten kautta syntyy myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat luonnonvarojen käytön, energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen, hyvinvointipalvelujen teknologiaan, turvallisuuteen ja koulutukseen sekä yritysten kasvuun ja työllisyyteen.

VTT toteuttaa kansallisia teknologiapoliittisia toimia kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

• Tieteellistä osaamis- ja tietoperustaa vahvistetaan teknologialähtöisissä strategisissa tutkimushankkeissa ja sitä hyödynnetään uusien käytännön sovellusten kehittämisessä. VTT:n osaamista kehitetään myös siten, että entistä paremmin hallitaan elinkeinoelämän vaatimuksia yhdistää liiketoiminta-ajattelua ja johtamista teknologiaan. VTT:n monitieteistä osaamista yhdistetään uusilla tavoilla, millä tahdätään aivan uudenlaisiin innovaatioihin ja ratkaisuihin asiakkaille. Osaamisen korkea taso ja työn laatu varmistetaan kansainvälisillä arvioinneilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä.
• Budjettirahoitus suunnataan ensisijaisesti uusiin teknologioihin ja kohdistetaan suhteellisesti eniten tutkimusintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan sekä biotekniikan toimialoille sekä haasteellisiin teknologiateemoihin, joita ovat tulevaisuuden tiedonsiirtoteknologiat, älykkäät tuotteet ja järjestelmät, puhdas maailma sekä turvallisuus ja käyttövarmuus. Budjettirahoitusta käytetään myös perinteisten teollisuudenalojen t&k-toiminnan kilpailukykyä ja uusiutumista kannustaviin hankkeisiin.
• Tietotekniikan ja elektroniikan tutkimuksessa lisäpanokset suunnataan mikro- ja nanoteknologian sekä optoelektroniikan kehittämiseen Espoossa ja Oulussa. Tarkoituksena on kehittää tiedonsiirtoteknologioita tulevaisuuden moniteknologiaympäristöön, jonka osina ovat UMTS, eli ns. kolmannen sukupolven matkaviestintäjärjestelmä, langaton lähiverkko, digi-tv ja erilaiset kotisovellukset. Lisäksi luodaan uusia mahdollisuuksia ohjelmistoliiketoiminnalle. Espoon ja Oulun uusien elektroniikan puhdastila- ja laiteinvestointien hyödyntämistä varten on luotu teknologiapuistoympäristö, jossa pk-yritykset voivat vuokralaisina käyttää VTT:n toimitiloja ja laitteita. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä yliopistojen ja alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Langattoman tietoliikenteen teknologioita ja läsnä-älyä sovelletaan perinteisen tietoliikenteen ulkopuolelle muun muassa kotiympäristöön, rakennetun ympäristön hallintaan, turvatekniikkaan ja terveys- ja hyvinvointialoille. Elektroniikan uusissa valmistusteknologioissa panostetaan todellisen massatuotannon menetelmiin, joilla voidaan valmistaa erittäin halpoja kertakäyttötuotteita.
• Teollisuuden tuotantojärjestelmien turvallisuutta ja käyttövarmuutta ja kriittisten komponenttien eliniän hallintaa tutkitaan tarkoituksena nostaa kapasiteetin käyttöastetta ja ehkäistä onnettomuuksia. Näitä aihepiirejä tukee tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen teollisessa ympäristössä sekä palveluliiketoiminnan kehittäminen erityisesti koneteollisuuden kanssa.
• Biotekniikan tutkimusta kohdistetaan uusien molekyylien, bioprosessien sekä bioinformatiikan ja -analytiikan kehittämiseen prosessi- ja lääketeollisuudelle sekä bioalan tutkimusintensiivisille pk-yrityksille. Vuonna 2002 Turussa aloitettua lääkekehityksen biotekniikan tutkimusta kehitetään. Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä sovelletaan uutta teknologiaa. Biotieteiden, elektroniikan, mikroteknologian ja tietotekniikan osaamista kootaan biotieteiden uusien teknologioiden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi teollisuudessa. Tähän liittyen käynnistetään Oulussa uusi biofotoniikan tutkimusryhmä. Biotekniikkaa ja elektroniikkaa yhdistämällä etsitään uusia innovatiivisia tuotekonsepteja. Potentiaalisina sovellusalueina nähdään esimerkiksi lääketieteellisen ja hyvinvointialan hoitopaikalla välittömästi tehtävät analyysit, ympäristöanalytiikka, elintarviketeollisuuden laadunvalvonta ja teollisuuden prosessivalvonta.
• Energiatutkimuksessa painoalueita ovat uusiutuvien energiamuotojen, erityisesti puun ja jätteen käytön edistäminen, energiansäästö erityisesti mekaanisen massan valmistuksessa, energian ympäristö- ja kansantaloudelliset vaikutukset, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä päästökauppaa tukevat teknistaloudelliset analyysit, energiateknologian viennin edistäminen sekä ydinturvallisuusasiat ja ydinenergiatekniikan asiantuntemuspohjan vahvistaminen. Painoaloina ovat myös rakentamisen ja rakennetun ympäristön käytön energiansäästöä tukevat menettelyt ja ratkaisut ja yhdyskuntien energianhuoltoketjun kehittäminen.
• VTT osallistuu noin 60 kansalliseen teknologiaohjelmaan, joista kaksi kolmasosaa on Teknologian kehittämiskeskuksen ja loput ministeriöiden ja Suomen Akatemian ohjelmia. Ohjelmissa VTT toimii innovaattorina ja kehittää menettelytapoja uuden tiedon ja osaamisen tehokkaaksi siirtämiseksi yrityksille uusien innovaatioiden tuottamiseksi.
• Kansainvälistä toimintaa vahvistetaan elinkeinoelämän tutkimustavoitteiden ja teknologiatarpeiden mukaisesti. Siihen kuuluu keskeisenä osana eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön hyödyntäminen. VTT osallistuu lähes 500 julkiseen kansainväliseen hankkeeseen, joista lähes kaksi kolmasosaa on EU-hankkeita. EU:n kuudenteen tutkimuksen puiteohjelmaan osallistutaan aktiivisesti. Yhteistyötä lisätään erityisesti johtavien teknologiamaiden, USA:n ja Japanin, kanssa. Kansainvälistä verkottumista tehostetaan. Teknologian siirtoa edistetään ja tutkijoiden liikkuvuutta kasvatetaan. Muutaman valitun teknologiaosaamisalueen kansainvälistä markkinointia tehostetaan. Kehittämistoimenpiteet näkyvät yksityisen sektorin tuottojen kasvuna.
• Tiedon ja osaamisen hyödyntämistä yhteiskunnan tarpeisiin ja toimia patentoitujen tutkimustulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi lisätään.
• Julkaisujen tavoitemäärä on noin 2 000 kappaletta, josta kansainvälisesti merkittävien tieteellisten artikkelien osuus on noin 40 %. Uusia keksintöilmoituksia tehdään noin 150 kappaletta, uusien patenttien määrä on noin 80 kappaletta, ja spin-off-yrityksiä perustetaan 2—5 kappaletta.
• VTT:llä on lähes 7 000 asiakasta, joista noin 55 % koostuu pk-yrityksistä. Ulkopuolisista tuotoista noin 50 % hankitaan kotimaiselta yksityiseltä sektorilta, 35 % kotimaiselta julkiselta sektorilta ja 15 % ulkomailta.
• VTT edistää aluekehitystä aktiivisella palvelutarjonnalla ja yhteistyöllä alueella toimivien yritysten, yliopistojen, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä muiden tiedon ja osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. VTT lisää alueellisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuvia yhteistyömuotoja, jotka tehostavat palvelutarjontaa myös pk-yrityksille. Espoossa, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä sijaitsevien päätoimipisteittensä lisäksi VTT:llä on toimintaa useilla paikkakunnilla.
• Maksullisen toiminnan osuus VTT:n toiminnasta on vähintään 40 %. Maksullinen toiminta pidetään kannattavana. Mahdollisella ylijäämällä vahvistetaan tutkimusvalmiuksia.

¹⁾ Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vähennys 800 000 euroa talousarvioesityksen 69 599 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 32.20.21.