Talousarvioesitys 0

22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 146 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen järjestämistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 682 000 euroa pk-yritysten kehittämispalveluihin. Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 3 860 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon KTM Toimiala-Infomedian tulot, julkaisutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtävien tulot (KTM:n asetus 16/2001). Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot.

Määrärahan mitoituksessa on hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä otettu huomioon 550 000 euroa asiantuntijoiden palkkaamiseksi alueelliseen ja kansalliseen teknologialähtöiseen asiakastyöhön. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 500 000 euroa TE-keskusten lisääntyneiden tehtävien johdosta, 154 000 euroa neljän henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21, 75 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 32.10.21 ja 150 000 euroa siirrosta momentilta 32.20.28.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö) ovat alustavasti asettaneet työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2004:

• yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen,
• toimivien yritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen,
• alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen,
• osaavan työvoiman saatavuuden ja työssä pysyvyyden turvaaminen,
• maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen,
• alueiden puhtauden, viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen,
• työpaikkojen laadukas täyttyminen,
• työllistymisen nopeuttaminen sekä
• syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen.

Palvelutavoitteet

• asiakkaille tarjottavia kehittämistoimenpiteitä suunnataan yritysten kokonaistavoitteiden ja menestymisen kannalta keskeisiin asioihin,
• palveluiden saatavuutta ja aktiivista tarjontaa parannetaan sekä
• asiakastyytyväisyyttä parannetaan palvelujen laatua kehittämällä.

Pk-yritysten kehittämispalvelut

Kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää panostamista osaamiseen. Kehittämispalvelujen strategian mukaisella neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinapuutteita kehittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa. Tarjonnan kattavuus varmistetaan kehittämällä eri organisaatioiden palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia integroituja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi toimitaan yhteistyössä muiden pk-yrityksille vastaavia palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa.

Pk-yritysten kehittämispalvelujen painopistealueita vuonna 2004 ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Toiminnassa painottuu myös innovaatioiden kaupallistamisen nopeuttamisen ja yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian ja informaatiotekniikan hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Lisäksi tehostetaan kehittämispalvelujen seutukunnallista ja alueellista palvelutarjontaa.

Kehittämistoimenpiteisiin osallistuvilta perittävinä maksuina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 774 000 euroa. Maksullisista tuotteista määrättävät maksut muodostavat yhteensä vähintään yhden kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan valtion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu (KTM:n asetus 16/2001).

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 72 921 000 euroon nähden on 225 000 euroa, mistä 75 000 euroa aiheutuu yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 32.10.21 ja 150 000 euroa teknologia-asiantuntijoiden palkkausmenojen siirrosta momentilta 32.20.28.

Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot.

TE-keskukset toimivat keskeisessä asemassa alueellisen elinkeinopolitiikan edistäjinä. Ne vastaavat erityisesti alkuvaiheessa olevien yritysten neuvonnasta ja ohjauksesta sekä osallistuvat myös yritysten alkuvaiheen rahoituksen järjestelyihin.

TE-keskuksiin voidaan palkata ensi vuonna noin 25 uutta teknologia-asiantuntijaa. Valiokunta pitää teknologia-asiantuntijoiden määrän lisäämistä erittäin merkittävänä alueellisen tutkimus- ja teknologiaosaamisen kehittämisen kannalta. Näin voidaan myös edistää tasapainoista alueellista kehitystä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että toiminnan tehostamiseksi TE-keskusten tulisi toimia nykyistä aktiivisemmin myös sijaintipaikkakuntiensa ulkopuolella, etsiä koko alueen vahvuuksia ja tutustua alueen yrittäjiin ja toimijoihin. Valiokunta katsoo, että yrittäjän kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että esim. rahoitushakemuksia koskevien asioiden hoitaminen sujuu nopeasti, joustavasti ja keskitetysti ja että asiakas ei joudu laatimaan laajoja hakemuksia erikseen eri viranomaistahoja varten. Niin ikään keskitetty arviointimenettely nopeuttaisi hakemusten käsittelyä ja olisi yhteiskunnan voimavarojenkin kannalta perusteltua. Yrittäjäystävällisen lähestymistavan juurtuminen kaikkiin yhteiskunnan eri toimijoihin edistäisi omalta osaltaan kansalaisten kiinnostusta yrittäjyyteen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että TE-keskusten toimintamäärärahojen kehityksessä otetaan vastaisuudessa huomioon keskusten tehtävien lisääntyminen. Muun muassa maatalouden valvontatehtävät ovat lisääntyneet määrällisesti ja TE-keskuksille on myös tullut uusia valvontatehtäviä. Valiokunta korostaa myös sitä, että eri ministeriöiden hallinnonaloille budjetoitujen määrärahojen käytön tulisi olla siten koordinoitua, että määrärahat tulevat tarkoituksiinsa tehokkaasti käytetyiksi.

Valiokunta viittaa vielä valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen johdosta antamaansa mietintöön VaVM 29/2003 vp. Valiokunta on mm. katsonut, että kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyötä TE-keskusten johtamisessa on syytä edelleen tiivistää tavoitteena yksi yhteinen tulosohjausasiakirja. Jo vuosia kestänyt epäselvyys TE-keskusten ohjauksen ja kehittämisen seurannasta tulee ratkaista pikaisesti TE-keskusministeriöiden yhteisen näkemyksen pohjalta.