Talousarvioesitys 0

10. Hallinto

Selvitysosa:Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä tavoitteena toimivat markkinat, riittävä ja edullinen energia ja osaamisen korkea taso, sekä kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hyvästä hoidosta. Ministeriön strategia uudistetaan ja siinä otetaan huomioon hallitusohjelman linjaukset. Strategia toimii lähtökohtana hallinnonalan tulosohjauksessa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa työvoima- ja elinkeinokeskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta.

TE-keskusten yhteisen vision mukaan Suomi muodostuu menestyvistä, osaavista, yrittävistä, vetovoimaisista ja viihtyisistä maakunnista, joissa on

• korkea työllisyysaste ja toimeentulo,
• monipuolinen elinkeinorakenne,
• kasvavat ja kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset,
• elinvoimainen maaseutu,
• osaava työvoima ja huippuosaamista,
• yrityshenkinen ja aktiivinen väestö,
• osaamisen kehittämistä ja elinkeinojen kasvua tukeva toimintaympäristö,
• puhdas ja viihtyisä ympäristö.

TE-keskusten yhteiset strategiset tavoitteet hallituskauden ajalle ovat:

• Työllisyysasteen nosto ja työttömyyden aleneminen TE-keskuksen alueella.
• Osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvun edellytysten vahvistaminen TE-keskuksen alueella.
• Tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus TE-keskuksen alueella.

19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 61 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin.

21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 667 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten.

Määrärahaa saa käyttää myös korvaukseen Huoltovarmuuskeskukselle puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menoja varten ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 019 000 euroa 15 henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 24.01.21 sekä 75 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.10.22. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 170 000 euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 32.10.24, 141 000 euroa kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 23.02.21 sekä 39 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

• Ministeriö on nopeasti reagoiva ja yhteiskunnan muutossuuntia ennakoiva elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaatio.
• Ministeriön ja hallinnonalan tulosohjausta ja strategista johtamista terävöitetään ja yhtenäistetään valtioneuvoston yleisten linjausten mukaisesti.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Vähennys 75 000 euroa talousarvioesityksen 22 742 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 32.10.22.

22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 146 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen järjestämistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 682 000 euroa pk-yritysten kehittämispalveluihin. Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 3 860 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon KTM Toimiala-Infomedian tulot, julkaisutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtävien tulot (KTM:n asetus 16/2001). Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot.

Määrärahan mitoituksessa on hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä otettu huomioon 550 000 euroa asiantuntijoiden palkkaamiseksi alueelliseen ja kansalliseen teknologialähtöiseen asiakastyöhön. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 500 000 euroa TE-keskusten lisääntyneiden tehtävien johdosta, 154 000 euroa neljän henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21, 75 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 32.10.21 ja 150 000 euroa siirrosta momentilta 32.20.28.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö) ovat alustavasti asettaneet työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2004:

• yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen,
• toimivien yritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen,
• alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen,
• osaavan työvoiman saatavuuden ja työssä pysyvyyden turvaaminen,
• maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen,
• alueiden puhtauden, viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen,
• työpaikkojen laadukas täyttyminen,
• työllistymisen nopeuttaminen sekä
• syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen.

Palvelutavoitteet

• asiakkaille tarjottavia kehittämistoimenpiteitä suunnataan yritysten kokonaistavoitteiden ja menestymisen kannalta keskeisiin asioihin,
• palveluiden saatavuutta ja aktiivista tarjontaa parannetaan sekä
• asiakastyytyväisyyttä parannetaan palvelujen laatua kehittämällä.

Pk-yritysten kehittämispalvelut

Kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää panostamista osaamiseen. Kehittämispalvelujen strategian mukaisella neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinapuutteita kehittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa. Tarjonnan kattavuus varmistetaan kehittämällä eri organisaatioiden palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia integroituja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi toimitaan yhteistyössä muiden pk-yrityksille vastaavia palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa.

Pk-yritysten kehittämispalvelujen painopistealueita vuonna 2004 ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Toiminnassa painottuu myös innovaatioiden kaupallistamisen nopeuttamisen ja yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian ja informaatiotekniikan hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Lisäksi tehostetaan kehittämispalvelujen seutukunnallista ja alueellista palvelutarjontaa.

Kehittämistoimenpiteisiin osallistuvilta perittävinä maksuina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 774 000 euroa. Maksullisista tuotteista määrättävät maksut muodostavat yhteensä vähintään yhden kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan valtion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu (KTM:n asetus 16/2001).

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 72 921 000 euroon nähden on 225 000 euroa, mistä 75 000 euroa aiheutuu yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 32.10.21 ja 150 000 euroa teknologia-asiantuntijoiden palkkausmenojen siirrosta momentilta 32.20.28.

Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahaston artiklan 6 mukaiset innovatiiviset toimet eli niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvät tulot.

TE-keskukset toimivat keskeisessä asemassa alueellisen elinkeinopolitiikan edistäjinä. Ne vastaavat erityisesti alkuvaiheessa olevien yritysten neuvonnasta ja ohjauksesta sekä osallistuvat myös yritysten alkuvaiheen rahoituksen järjestelyihin.

TE-keskuksiin voidaan palkata ensi vuonna noin 25 uutta teknologia-asiantuntijaa. Valiokunta pitää teknologia-asiantuntijoiden määrän lisäämistä erittäin merkittävänä alueellisen tutkimus- ja teknologiaosaamisen kehittämisen kannalta. Näin voidaan myös edistää tasapainoista alueellista kehitystä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että toiminnan tehostamiseksi TE-keskusten tulisi toimia nykyistä aktiivisemmin myös sijaintipaikkakuntiensa ulkopuolella, etsiä koko alueen vahvuuksia ja tutustua alueen yrittäjiin ja toimijoihin. Valiokunta katsoo, että yrittäjän kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että esim. rahoitushakemuksia koskevien asioiden hoitaminen sujuu nopeasti, joustavasti ja keskitetysti ja että asiakas ei joudu laatimaan laajoja hakemuksia erikseen eri viranomaistahoja varten. Niin ikään keskitetty arviointimenettely nopeuttaisi hakemusten käsittelyä ja olisi yhteiskunnan voimavarojenkin kannalta perusteltua. Yrittäjäystävällisen lähestymistavan juurtuminen kaikkiin yhteiskunnan eri toimijoihin edistäisi omalta osaltaan kansalaisten kiinnostusta yrittäjyyteen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että TE-keskusten toimintamäärärahojen kehityksessä otetaan vastaisuudessa huomioon keskusten tehtävien lisääntyminen. Muun muassa maatalouden valvontatehtävät ovat lisääntyneet määrällisesti ja TE-keskuksille on myös tullut uusia valvontatehtäviä. Valiokunta korostaa myös sitä, että eri ministeriöiden hallinnonaloille budjetoitujen määrärahojen käytön tulisi olla siten koordinoitua, että määrärahat tulevat tarkoituksiinsa tehokkaasti käytetyiksi.

Valiokunta viittaa vielä valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen johdosta antamaansa mietintöön VaVM 29/2003 vp. Valiokunta on mm. katsonut, että kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyötä TE-keskusten johtamisessa on syytä edelleen tiivistää tavoitteena yksi yhteinen tulosohjausasiakirja. Jo vuosia kestänyt epäselvyys TE-keskusten ohjauksen ja kehittämisen seurannasta tulee ratkaista pikaisesti TE-keskusministeriöiden yhteisen näkemyksen pohjalta.

24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 208 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen infrastruktuurin ja turvallisuuden sekä laadun kehittämiseen, kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja selvityshankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Outokumpu Oyj:n hallussa olevan geodatan ja -materiaalin siirrosta aiheutuviin menoihin sekä yrittäjyyden politiikkaohjelman hankkeisiin liittyviin avustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ydinenergialain muuttamisesta. Tämän johdosta ydinenergia-alan valvontaa tukevien selvitysten ja tutkimusten toteuttaminen hoidetaan ydinjätehuoltorahastosta. Arvioitu menotarpeiden vähennys tällä momentilla on tulevina vuosina noin 1,3 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen sekä vähennyksenä huomioon 170 000 euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.10.21.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut tutkimus- ja selvitystoiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

• Hankkia aikaisempaa järjestelmällisemmin ministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palvelevaa tutkimustietoa.
• Muodostaa aikaisempaa laajempia tutkimusohjelmia ja pyrkiä nykyistä enemmän saamaan käyttöön tutkimuskeskusten, yliopistojen ja muiden asiantuntijoiden tietämystä.

Keskeisiä tietämysaloja ovat kilpailukyvyn ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistäminen, teknologian ja innovaatioympäristön kehittäminen sekä markkinoiden toimivuuden kehittäminen. Edelleen tärkeitä aloja ovat ilmastostrategian toimeenpano, energiamarkkinoiden kehitys, päästökaupan toimeenpano ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen sekä valtion yritysomaisuuden hyvä hoito. Yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liittyviä avustuksia on tarkoitus maksaa Venture Cup -tukisäätiölle sekä Kuntaliitolle sen kanssa toteutettavaa julkisten palvelujen kilpailuttamishanketta varten.

Täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden määrärahan käyttötarkoitusta laajennetaan koskemaan myös yrittäjyyden politiikkaohjelman hankkeita.

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 882 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 §:n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle.

Momentti on budjetoitu maksuperusteella.

Selvitysosa:Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina 1989—1996 valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa.

Korko on 3,807 % ajalta 1.1.—31.3.2003 ja 2,297 % ajalta 1.4.—31.12.2003.

95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen.