Talousarvioesitys 0

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 82 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henkilöliikennettä koskevan lain (343/1991) 23 ja 23 a §:n mukaisesti. Määrärahasta saa myöntää myös joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (64/2002) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille valtionapua.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Merenkurkun laivaliikenteen ostomenoihin.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahaa käytetään joukkoliikenteen palvelujen ostamisesta ja lipun hinnoista yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Liikennepalvelujen ostoilla edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään asiakastuloin. YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostot mahdollistavat korkeamman palvelutason kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR Osakeyhtiön kanssa sopimuksen henkilöliikenteen ostosta vuosille 2000—2004. Kyseisessä junaliikenteessä tehdään yhteensä alle 14 miljoonaa matkaa vuonna 2004. Matkaa kohti laskettuna rahoitus on keskimäärin noin 2,7 euroa. Ostoliikenteen osuus henkilöliikenteen junakilometreistä on noin 40 %. Tarkoituksena on, että junaliikenteen ostot sopeutetaan vuoteen 2005 mennessä 37 miljoonan euron tasoon, mikä merkitsee vuoteen 2003 verrattuna keskimäärin 15 junan poistamista ostolistasta. Vuonna 2004 sopimuksesta poistetaan keskimäärin 10 ostojunaa.

Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentävät. Ostoliikenteen matkustajia lääninhallitusten ostamassa liikenteessä arvioidaan vuonna 2004 olevan alle 8 miljoonaa. Matkustajaa kohti ostorahoituksen ennakoidaan nousevan yli 3 euron. Tarkoituksena on, että alueelliset linja-auto- sekä taksiliikenteen ostopalvelut sopeutetaan asteittain vuoteen 2005 mennessä 23,8 miljoonan euron tasoon, mikä merkitsee nykyisen ostoliikenteen vähenemistä vuodesta 2003 keskimäärin 600 vuorolla. Vuonna 2004 ostovuoroja karsitaan noin 400. Sopeutusajan rahoitukseen käytetään väliaikaisesti kehittämisen rahoitusta.

Joukkoliikenteen palvelutasoa turvataan ja joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä pyritään lisäämään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Paikallisliikennettä avustetaan noin 60 kunnassa ja lippualennuksia yli 300 kunnassa. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan.

Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle, joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantamiselle ja yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten nousun hillitsemiselle. Vuonna 2004 kehittämisrahoituksesta joustetaan väliaikaisesti liikenneostojen hyväksi. Tämä merkitsee joukkoliikenteen kehittämishankkeiden hidastumista ja voi merkitä myös suunniteltujen hankkeiden toteuttamatta jättämistä. Liikenne- ja viestintäministeriön ja lääninhallitusten rahoittamissa kehittämishankkeissa painopisteenä ovat palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteiden käynnistäminen, henkilökuljetusten yhdistely, joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittäminen ja matkakeskusten toteuttaminen.

Vaikuttavuuden mittareita kehitetään siten, että ne voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 talousarvioesityksessä.

Merenkurkun liikenteen ostosta aiheutuviin menoihin Suomen valtio osallistuu 1 milj. euron määrärahalla vuonna 2004. Tarkoitus on, että valtion osallistuminen liikenteen ylläpitämisestä aiheutuviin menoihin on määräaikaista vuosina 2003—2005. Myös alueelliset tahot osallistuvat liikenteen rahoittamiseen.

Talousarvioehdotuksen mukaan joukkoliikenteeseen osoitetaan ensi vuonna 79,3 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 3,7 miljoonan euron vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Menokehyksen mukaan määräraha olisi samalla tasolla myös vuonna 2005 ja alenisi sen jälkeen edelleen 78,3 miljoonaan euroon. Määrärahan aleneminen merkitsisi noin 600 linja-autovuoron ja 15 junan poistamista ostoliikenteestä vuoteen 2005 mennessä.

Budjettivaroin ylläpidettävillä joukkoliikennepalveluilla pyritään turvaamaan kansalaisten alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo. Määrärahatason aleneminen merkitsisi erityisesti haja-asutusalueilla asuvien ja joukkoliikennepalvelujen varassa olevien ihmisten liikkumismhdollisuuksien heikkenemistä. Kulkuyhteyksien puute haittaa erityisesti iäkkäiden ihmisten asumismahdollisuuksia maaseudulla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että alueellisen ja paikallisen liikenteen toiminnan jatkuvuus turvataan ja että kokonaisia rataosuuksia koskevista henkilöliikenteen lakkautussuunnitelmista luovutaan. On myös tärkeää, että taksien käyttämistä haja-asutusalueiden ostoliikenteessä parannetaan.

Valtio ei tue joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla eikä myöskään Tampereella eikä Turussa. Näillä paikkakunnilla tehdään suurin osa kaikista joukkoliikenteen matkoista. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä joukkoliikenteen käytön vähenemistä erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntien alueella. Tämä kehitys uhkaa voimistua mm. lippujen hinnannousun ja palvelujen heikkenemisen myötä, mikä lisää puolestaan henkilöautoliikennettä ja sen myötä liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Valiokunnan mielestä työmatkaliikennettä tulisi entistä enemmän ohjata joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi. Joukkoliikenteen suosiota tulisi myös pyrkiä lisäämään erityisesti siellä missä liikennettä on paljon, jolloin voidaan saavuttaa liikennepoliittista vaikuttavuutta. Jatkossa olisi syytä arvioida uudelleen kaikkien suurten kaupunkien mahdollisuudet saada joukkoliikenteen tukea.

Eduskunta on useita kertoja korostanut työsuhdematkalipun verotusarvon alentamista ja katsonut, että sitä tulisi verrata työsuhdeauton verotukseen. Asia on nyt mainittu myös hallitusohjelmassa. Valiokunta kiirehtii asian selvittämistä ja toteaa, että verotusarvon alentamisella voitaisiin parantaa joukkoliikenteen suosiota nimenomaan suuriin kasvukeskuksiin suuntautuvassa työmatkaliikenteessä.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 3 000 000 euroa.

Lentoliikenteen tukeminen. Hallitusohjelman mukaan hallitus turvaa vähäliikenteisten lentoreittien toimivuuden erityisesti elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden tarvitsemien yhteyksien kannalta. Asiaa selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä katsoi 14.5.2003 luovuttamassaan mietinnössä, että kannattamattoman lentoreitin turvaaminen julkisin varoin voi olla perusteltua, jos lentoyhteydelle on olemassa aitoa tarvetta.

Valiokunta on aiemminkin korostanut lentoyhteyksien merkitystä ja pitää työryhmän tavoin perusteltuna, että lentoliikennettä tuetaan yhteiskunnan toimenpitein tilanteissa, jolloin muita keinoja välttämättömien reittien turvaamiseen ei löydy. Joukkoliikenteen tukemiseen tarkoitetun määrärahan niukkuus ja muut käyttötarpeet huomioon ottaen valiokunta katsoo, että lentoliikenteen tukeminen edellyttää kuitenkin lisäresursseja nykyiseen määrärahakehykseen.