Talousarvioesitys 0
21. Perusradanpito(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 683 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ratamaksun perusmaksu ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja.
Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, josta osa määrätään rautatielaissa säädetyin perustein. Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista perittävän ratamaksun perusmaksu perustuu niihin radanpidon kustannuksiin, joita liikenteen harjoittaminen aiheuttaa suoraan rataverkolle ja radanpidolle. Maksu tuloutetaan tälle momentille. Lisäksi ratamaksun veron osuudesta rataverolain perusteella tuloutetaan 16 milj. euroa verotuloihin momentille 11.19.03. Rataveron suuruus perustuu nk. ulkoisten haittojen aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä tulo on otettu huomioon perusradanpidon momentin määrärahan mitoituksessa.
Ratahallintokeskuksen kiinteistötoiminta on alijäämäistä. Suuri osa omaisuudesta on asemarakennuksia ym. muuta vastaavaa omaisuutta. Suoritteiden tulokertymäksi arvioidaan 9,5 milj. euroa. Ylläpitokustannuksiksi arvioidaan 7,6 milj. euroa (erilliskustannukset noin 7,4 milj. euroa ja osuus yhteiskustannuksista 0,2 milj. euroa). Pääomakustannukset eli poistot ja korko ovat noin 4,4 milj. euroa. Kate on siten 1,9 milj. euroa, joka on 43 % pääomakustannuksista. Alijäämäksi muodostuisi 2,4 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää, miten Ratahallintokeskuksen rakennuskiinteistöt voidaan siirtää Senaatti-kiinteistölle tai muulle valtion kiinteistövarallisuutta hoitavalle organisaatiolle.
| Menojen ja tulojen erittely | € |
|---|---|
| Bruttomenot | 309 283 000 |
| Maksullisen toiminnan erillismenot | 9 400 000 |
| Muut toimintamenot | 299 883 000 |
| Bruttotulot | 54 600 000 |
| Maksullisen toiminnan tulot | 11 500 000 |
| Ratamaksu | 40 000 000 |
| Muut tulot | 3 100 000 |
| Nettomenot | 254 683 000 |
| Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen suunnitelma | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kustannusarvio | Käytetty | Arvioidut kustannukset v. 2004 |
||
| Valmis | milj. € | milj. € | milj. € | |
| Korvausinvestoinnit | 106,4 | |||
| — Tampere—Orivesi—Jyväskylä, perusparannus | 2005 | 57,5 | 37,1 | 8,4 |
| — Kouvola—Pieksämäki, perusparannus | 2005 | 139,2 | 133,9 | 4,0 |
| — Seinäjoki—Oulu, päällysrakenne | 2008 | 122,7 | 42,7 | 14,0 |
| — Oulu—Rovaniemi, perusparannus | 2004 | 33,8 | 24,7 | 9,1 |
| — Tasoristeykset | 6,6 | |||
| — Muut korvausinvestoinnit | 64,3 | |||
| Muu perusradanpito | 202,9 | |||
| Perusradanpito yhteensä | 309,3 | |||
Eräiden hankkeiden kustannusarviota on tarkistettu.
Valtiovarainvaliokunta:Rataverkon ylläpitäminen turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä nykyisessä laajuudessaan edellyttää noin 170 miljoonan euron vuosittaisia korvausinvestointeja. Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan korvausinvestointeihin on käytettävissä noin 106 miljoonaa euroa, mikä on vain 60 prosenttia määrärahatarpeesta.
Ehdotettu määrärahataso johtaa siihen, että liikennerajoitusten määrä kasvaa tuntuvasti. Liikennerajoituksia on nykyisin noin 310 km, mutta vuonna 2004 rajoituksia arvioidaan olevan jo 400 km ja vuonna 2007 noin 800 km. Samalla myös piilevät turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Vaihtoehtona voi olla myös se, että rataverkkoa joudutaan supistamaan.
Tällä hetkellä vain noin kahdella prosentilla rataverkosta voidaan käyttää 25 tonnin akselipainoja, vaikka juuri vaunukuormien kasvattaminen lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy maanteille.
Ratatöillä on myös huomattava työllistävä vaikutus. Ellei määrärahaa koroteta, ratatöitä tekevästä henkilökunnasta joudutaan arvioiden mukaan irtisanomaan 100—200 henkeä tai vaihtoehtoisesti lomauttamaan 1 000 henkeä 1—2 kuukauden ajaksi.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että rataverkon toimivuudesta ja turvallisuudesta huolehditaan. Tämä edellyttää ensi vuoden osalta sitä, että puuttuvat määrärahat otetaan huomioon lisätalousarviossa. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden toista lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 20/2003 vp) ja korostaa edelleen sitä, että perusradanpidon rahoitus ei saa perustua jatkuvaan lisätalousarviomenettelyyn. Rataverkon kunnosta tulee huolehtia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti, jolloin hankkeet voidaan toteuttaa taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tämä edellyttää selkeää tasokorotusta tulevien vuosien määrärahakehykseen.
Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman.
Valiokunnan lausumaehdotus 7:Eduskunta edellyttää, että liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.
Eduskunnan lausuma 7:Eduskunta edellyttää, että liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.
| 2004 talousarvio | 254 683 000 |
| 2003 II lisätalousarvio | 10 600 000 |
| 2003 I lisätalousarvio | 45 401 000 |
| 2003 talousarvio | 233 900 000 |
| 2002 tilinpäätös | 256 991 000 |