Talousarvioesitys 0

40. Ratahallintokeskus

Selvitysosa:Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huomioon taloudellisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet.

Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat samoilla raiteilla. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on 25 % koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2002 tavaraa kulki rautateitse 41,7 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2003 kasvavan noin 1 % vuoden 2002 tasosta. Vuonna 2004 tonnimäärän arvioidaan nousevan noin 2 %. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2002 lähes 57,7 miljoonaa matkaa. Kaukoliikennematkojen määrä oli 11,6 miljoonaa ja lähiliikennematkojen määrä 46,1 miljoonaa. Matkojen määrässä odotetaan noin 2 %:n kasvua vuosina 2003 ja 2004.

Perusradanpidon painopiste on edelleen 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Rahoitustaso mahdollistaa nykyisessä laajuudessaan korvausinvestointeja 106,4 milj. eurolla. Kuitenkin rataverkon ylläpitäminen turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä nykyisessä laajuudessa edellyttää noin 170 milj. euron vuosittaisia korvausinvestointeja. Alemmalla rahoitustasolla liikennerajoitusten määrä kasvaa vuoteen 2007 mennessä nykyisestä noin 310 kilometristä 800 kilometriin eli palautuu 1990 -luvun puolivälin tasolle. Ministerityöryhmä selvittää liikenneverkkojen rahoitustarpeita ja rahoituksen kohdentamista. Vuonna 2004 kilometrimäärä on noin 400.

EU:n I rautatiepaketti on pantu kansallisesti täytäntöön 15.3.2003 voimaantulleella rautatielailla ja eräillä muilla siihen liittyvillä säädöksillä. Uuden lainsäädännön myötä Ratahallintokeskuksen rooli rautatieviranomaisena on vahvistunut ja tehtävät lisääntyneet. Rautatielain mukaan rataverkkoa ylläpidetään ja rakennetaan valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen ja muun rahoituksen sallimassa laajuudessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Ratahallintokeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004:

Rataverkon laajuus ja palvelutaso

Laajuudessa ei tapahdu muutoksia.

Rataosa Kerava—Pasila (26 km) siirtyy palveluluokasta H2 luokkaan H1, kun Tikkurila—Kerava kaupunkirata valmistuu.

Liikenteen sujuvuus

Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on korkeintaan 6 %.

Turvallisuuden parantaminen

Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 40, josta valtion rataverkolla on enintään 30 vahinkoa ja yksityisraiteilla 10. Tasoristeysvahinkojen kokonaismäärää vähennetään erilaisin turvaamistoimin siten, että kokonaismäärä vuonna 2010 on enintään 30 vahinkoa. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi.

Taloudellisuus

Kunnossapidon yksikkökustannukset alenevat 2 %. Kiinteistötoimesta kertyvien tulojen tulee kattaa kiinteistötoimen ylläpidosta aiheutuvat vuotuiset kustannukset ja pääomakustannusten katteen osuutta tulee nostaa merkittävästi.

21. Perusradanpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 683 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ratamaksun perusmaksu ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja.

Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, josta osa määrätään rautatielaissa säädetyin perustein. Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista perittävän ratamaksun perusmaksu perustuu niihin radanpidon kustannuksiin, joita liikenteen harjoittaminen aiheuttaa suoraan rataverkolle ja radanpidolle. Maksu tuloutetaan tälle momentille. Lisäksi ratamaksun veron osuudesta rataverolain perusteella tuloutetaan 16 milj. euroa verotuloihin momentille 11.19.03. Rataveron suuruus perustuu nk. ulkoisten haittojen aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä tulo on otettu huomioon perusradanpidon momentin määrärahan mitoituksessa.

Ratahallintokeskuksen kiinteistötoiminta on alijäämäistä. Suuri osa omaisuudesta on asemarakennuksia ym. muuta vastaavaa omaisuutta. Suoritteiden tulokertymäksi arvioidaan 9,5 milj. euroa. Ylläpitokustannuksiksi arvioidaan 7,6 milj. euroa (erilliskustannukset noin 7,4 milj. euroa ja osuus yhteiskustannuksista 0,2 milj. euroa). Pääomakustannukset eli poistot ja korko ovat noin 4,4 milj. euroa. Kate on siten 1,9 milj. euroa, joka on 43 % pääomakustannuksista. Alijäämäksi muodostuisi 2,4 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää, miten Ratahallintokeskuksen rakennuskiinteistöt voidaan siirtää Senaatti-kiinteistölle tai muulle valtion kiinteistövarallisuutta hoitavalle organisaatiolle.

Eräiden hankkeiden kustannusarviota on tarkistettu.

Rataverkon ylläpitäminen turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä nykyisessä laajuudessaan edellyttää noin 170 miljoonan euron vuosittaisia korvausinvestointeja. Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan korvausinvestointeihin on käytettävissä noin 106 miljoonaa euroa, mikä on vain 60 prosenttia määrärahatarpeesta.

Ehdotettu määrärahataso johtaa siihen, että liikennerajoitusten määrä kasvaa tuntuvasti. Liikennerajoituksia on nykyisin noin 310 km, mutta vuonna 2004 rajoituksia arvioidaan olevan jo 400 km ja vuonna 2007 noin 800 km. Samalla myös piilevät turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Vaihtoehtona voi olla myös se, että rataverkkoa joudutaan supistamaan.

Tällä hetkellä vain noin kahdella prosentilla rataverkosta voidaan käyttää 25 tonnin akselipainoja, vaikka juuri vaunukuormien kasvattaminen lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy maanteille.

Ratatöillä on myös huomattava työllistävä vaikutus. Ellei määrärahaa koroteta, ratatöitä tekevästä henkilökunnasta joudutaan arvioiden mukaan irtisanomaan 100—200 henkeä tai vaihtoehtoisesti lomauttamaan 1 000 henkeä 1—2 kuukauden ajaksi.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että rataverkon toimivuudesta ja turvallisuudesta huolehditaan. Tämä edellyttää ensi vuoden osalta sitä, että puuttuvat määrärahat otetaan huomioon lisätalousarviossa. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden toista lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 20/2003 vp) ja korostaa edelleen sitä, että perusradanpidon rahoitus ei saa perustua jatkuvaan lisätalousarviomenettelyyn. Rataverkon kunnosta tulee huolehtia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti, jolloin hankkeet voidaan toteuttaa taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tämä edellyttää selkeää tasokorotusta tulevien vuosien määrärahakehykseen.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman.

Eduskunta edellyttää, että liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Eduskunta edellyttää, että liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

76. (31.40.87) Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 120 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rautatielain (198/2003) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen.

77. Rataverkon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 21 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentilta aloitettujen radanpidon kehittämishankkeiden menojen maksamiseen.

Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 17 500 000 euroa.

Selvitysosa:

Valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2005 noin 8,9 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 8,6 milj. euroa.

78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 128 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Selvitysosa:

Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2005 noin 114,2 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 60,9 milj. euroa.

79. Radioverkon rakentaminen

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Hankkeen sopimusvaltuus on 40 000 000 euroa.

Selvitysosa:Radioverkon rakentaminen aloitettiin vuoden 2000 toisen lisätalousarvion perusteella. Investointikustannusarvio oli kokonaisuudessaan 50,5 milj. euroa. Aikatauluna oli, että verkko rakennetaan vuoteen 2005 mennessä. Hankkeen kustannusarvio on tarkentunut 40 milj. euroksi ja valmistuminen vuoteen 2006.

Radioverkon rakentamiseen on tähän mennessä myönnetty yhteensä 33,7 milj. euroa. Loppuosa hankkeesta, 6,3 milj. euroa, rahoitetaan vuoden 2006 talousarviossa.